Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

BLOGIT | Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Taloyhtiöistäkö ilmaston pelastajia?

Suomessa rakennusten osuus hiilidioksidipäästöistä on noin kolmasosa kaikista päästöistä ja energiankulutuksesta jopa noin 40 %. Ei ihme, että liikenteen rinnalla rakennukset ja erityisesti asuminen nähdään ilmastotavoitteiden kannalta keskeisenä sektorina. Kun päästöt ovat suuret on myös säästöpotentiaali suuri.

Suomi on – toistaiseksi – neljän vuodenajan maa, jossa rakennukset on pakko pitää lämpiminä ja kuivina. Lämmitys on perustunut pitkälti menetelmiin, joista aiheutuu hiilidioksidipäästöjä. Uusia vähäpäästöisiä menetelmiä ja nollaenergiaratkaisuja kehitellään koko ajan. Uudisrakennuksissa päästöjen minimointi onkin helpompi toteuttaa, mutta suurin osa rakennuskannastamme on jo rakennettu. Asuinkerrostalojen suuri massa on valmistunut kymmeniä vuosia sitten. Siellä päästöjen vähentäminen tarkoittaa suuria ja kalliita korjauksia.

Miten ja millä rahalla pitäisi korjata?

En usko, että yhdessäkään taloyhtiössä varsinaisesti vastustetaan ilmastotekoja ja päästöjen vähentämistä. Tosiasia kuitenkin on, että osakkaiden rahat eivät tule riittämään korjauksiin, joita vaaditaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Korjausten kautta saatavat säästöt eivät pääsääntöisesti riitä kattamaan korjauksista aiheutuvia kustannuksia. Yksittäisen taloyhtiön näkökulmasta korjaukset eivät siis ole kannattavia, vaikka yhteiskunnan kokonaisuuden näkökulmasta ne olisi järkevä toteuttaa.

Yhtälö on haasteellinen. Lisäksi keskustelu on vellovaa ja rönsyilevää eikä siitä ole helppoa poimia oikeita ratkaisuja, järkeviä päätöksiä tai pitkällä tähtäimellä kannattavia toimenpiteitä. Jo sen selvittäminen, mikä on ekologinen ja päästötehokas lämmitysmuoto, on hankalaa.

Asuinrakennuksista suuri osa lämmitetään kaukolämmöllä. Omakotitaloissa myös puu ja sähkö ovat yleisiä energianlähteitä. Kaukolämmön kasvihuonepäästöt riippuvat voimalaitoksen tyypistä sekä siitä, mitä se käyttää polttoaineena. Päästöt ovat pienimmät sellaisilla yhteistuotantolaitoksilla, joiden polttoaineena on uusiutuva energialähde (puu, hake, pelletti, biokaasu).

Aivan kuin kaukolämpöä niin myös sähköä voidaan tuottaa enemmän tai vähemmän ympäristöystävällisillä menetelmillä. Jostain syystä yleisessä keskustelussa sähkö nähdään autoissa ympäristöystävällisenä ratkaisuna, mutta rakennuksissa usein huomattavasti vähemmän ympäristöystävällisenä. Tämä on ristiriitaista.

Lämmön talteenottojärjestelmiä on jonkin verran asennettu kerrostaloihin, samoin aurinkopaneeleja. Ne ovat Suomen olosuhteissa yleensä täydentäviä lämmitysmuotoja. Maalämpöpumppu sopii joihinkin kohteisiin, mutta se tarvitsee sähköä toimiakseen.

Ei ihme, että taloyhtiöt ovat ihmeissään. Jotakin tarvitsisi tehdä, mutta mitä? Ja mistä rahat?

Kommentoi