Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

BLOGIT | Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Modernia rakentamista Turun seudulla

Helsingin taidemuseossa HAMissa on esillä suomen modernismia ja kansainvälisyyttä itsenäistymisen ajasta 1960-luvun lopulle esittelevä näyttely Modernia elämää!

Tuohon ajanjaksoon liittyy kaupungistuminen, teollistuminen ja kansainvälistyminen sekä  hyvinvointivaltiomme rakentaminen. Paljon tapahtui noina 50 vuotena jotka näyttely kattaa. Moni näyttelyssä esitelty asia ja esine tuntui minustakin tutulta, vaikka näyttely päättyy juuri niihin aikoihin kun olen itse tähän maailmaan putkahtanut.

Funkis Suomeen Turusta

Turku ja turkulainen rakentaminen näkyy HAMin näyttelyssä ilahduttavasti. Turku oli 1920 -luvulla boheemien taitelijapiirien kotikaupunki – modernimpi kuin vanhoillisena pidetty Helsinki. Tukholman kautta Turusta oli myös pääkaupunkia paremmat yhteydet Eurooppaan ja eurooppalaisiin taiteilijapiireihin.

Turussa pidettiin 1929 Suomen messut, jotka olivat modernismin ja funkismiljöön rohkea ohjelmanjulistus.  Samaan aikaan rakennettiin Suomen ensimmäinen täysfunktionalistinen rakennus – Alvar Aallon suunnittelema Turun Sanomien painotalo. Paitsi painotalo, rakennuksessa oli myös liike- ja asuinhuoneistoja sekä pieni hotelli.

Tyyppitaloja Kupittaalle

Lama ja toinen maailmansota katkaisivat hyvän kasvun ja myös modernismin kulta-ajan. Maailmansodan jälkeinen modernismi näkyi rakentamisessa mm tyyppitaloina. Tyyppitalo on yleinen omakotitalomalli, joka on kaikkien halukkaiden rakentajien käytettävissä.

Tyyppitalot eivät ehkä ulkoasultaan olleet vastaavalla lailla mielenkiintoisia kuin funkisrakennukset. Niissä modernia oli ensi sijassa toteutustapa ja suunnittelu. Tyyppitalot olivat oman aikansa massakustomointia ja sarjatuotantoa. Turussa ns ruotsalaistyyppisiä tyyppitaloja on edelleen säilyneenä esimerkiksi Kupittaan alueella.

Turkulaista arkkitehtuuria aluerakentamisessa

1960- luvulle tultaessa maanviljelyn työllisyys alkoi nopeasti laskea ja muuttoliike kaupunkeihin kasvoi räjähdysmäisesti.  Tulijoille tarvittiin nopeasti asuntoja – yli puolet Suomen kerrostaloista on rakennettu 1960-70 -luvuilla. Rakentaminen ei olisi toteutunut ilman sarjatuotannon toimintatapojen – kuten elementtitekniikan – tuomista myös aluerakentamiseen.  Käsityövaltainen rakentaminen olisi ollut tähän tarkoitukseen aivan liian hidasta. Suomen ensimmäinen täyselementtinen asuintalo on valmistunut vuonna 1959 Turun Kupittaankadulle. Turussa perustettiin myös Suomen ensimmäinen elementtitehdas Itäharjulle Rakennus-Ruolan toimesta.

Yksi aluerakentamismallin ideoijia oli Mauno Koivisto, joka yhdessä Armas Puolimatkan kanssa juoksi kokoon mallin pilottiversion Vantaan Kaivokselaan. Aluerakentamissopimuksia tehtiin varsin runsaasti Turun seudulla, missä lähiörakentamisessa käytettiin paljon paikallisia arkkitehtitoimistoja. Tämän vuoksi varsinaissuomalaiset lähiöt ovat pääsääntöisesti vaihtelevamman näköisiä kuin muualla Suomessa.

Turun seudulla asuntorakentaminen on taas ilahduttavan vilkasta. Tämän lisäksi 1960-70 -luvun lähiöitä korjataan parhaillaan runsasasti. Talouden hyvät näkymät edesauttavat projektien käynnistymistä. Alueen merellinen sijainti mahdollistaa omaperäisiä, hienoja ratkaisuja. Mistä 2000 -luvun alun turkulainen rakentaminen tullaan myöhempinä vuosina muistamaan?

 

Lähteinä käytetty HAM Modernia elämää! -näyttelyn suomenkielistä esitettä, Premedia Helsinki Oy 2017;  Rakennuslehden artikkelia 29.5.2017: ”50 vuotta sitten Mauno Koivisto ja Armas Puolimatka synnyttivät lähiöiden laatikkoarkkitehtuurin” sekä Turun kaupungin Perusselvitykset -sarjan teosta ”Turun lähiöiden suunnittelijat ja arkkitehtoniset erityispiirteet”, 2012.

 

 

 

 

 

 

Kommentoi