Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

BLOGIT | Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Miksi yksiöitä pitäisi pelätä?

Kaupunkitutkimuksen instituutti Urbaria järjesti syksyllä keskustelutilaisuuden ”Kuka pelkää yksiöitä” sen jälkeen kun sosiaalisessa mediassa oli käyty vilkasta keskustelua yksiöistä ja niiden sopivasta määrästä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Viimeisimmässä Kiinteistölehdessä puhutaan yksiöistä ja niiden tarpeesta sekä haastatellaan useita asiantuntijoita aiheesta. Mistä tässä keskustelussa on kyse?

Kysymys yksiöiden sopivasta määrästä jakaa kansaa ja asiantuntijoita. Yhden näkökannan mukaan yksiöitä tarvitaan lisää koska ruokakunnat pienenevät ja yksin asuvien määrä kasvaa. Kotitalouksista jo yli 60 % on yhden hengen talouksia ja osuus on jatkuvassa hienoisessa nousussa.

Toinen näkökanta asiaan on, että yksiöitä on jo nyt liikaa ja tulevaisuudessa niiden kysyntä laskee. Tässä visiossa nähdään erilaisten yhteisöllisten asumismuotojen lisääntyvän ja ihmisten hakeutuvan asumaan isompiin yksiköihin ja toisten ihmisten kanssa.

Molemmille näkökannoille löytyy perusteita – tulevaisuuden kristallipallossa voi näkyä niin asuntokuntien pieneneminen kuin yhteisöllisen asumisen lisääntyminen. Kumpaan uskot enemmän? Sijoittajat ja rakentajat näyttävät uskovan yksiöihin ja pieniin asuntokuntiin.

Keskustelu on saanut kovin tunnepitoisiakin piirteitä. On puhuttu hellahuoneista, kanakopeista ja vuokrakasarmeista. Yksiöitä on kritisoitu kovalla kädellä ja epäilty, että niissä asutaan enemmän pakosta kuin vapaasta tahdosta.

Hintojen ja vuokrien nousu erityisesti kaupunkien keskustoissa lisää yksiöiden suosiota. Vastike ja vuokra määritetään Suomessa edelleen tavanomaisesti asunnon neliötä kohden. Mitä pienempi asunto ja vähemmän neliöitä sitä alhaisempi vuokra, hoitovastike ja pääomavastike mahdollisista remonteista. Onko sitten kyse pakosta vai vapaasta tahdosta jos sinkku valitsee asunnokseen yksiön pitääkseen asumiskustannukset kurissa?

Oma ensiasuntoni oli yksiö. Olen asunut noin 30 neliön yksiössä sekä yksin että kaksin, ja muistaakseni olin asumiseen oikein tyytyväinen. Muuntojoustavuutta, josta nyt puhutaan, ei tullut pohjaratkaisusta vaan parvesta, joka toi kummasti lisää neliöitä tilaan. Esikoinen muutti juuri pitkällisen etsimisen jälkeen omilleen 24 neliön yksiöön – opiskelupaikan vieressä sijaitsevaan tilaihmeeseen, jossa on kaikki tarpeellinen ja vähän enemmänkin.

Jos yksiöt menevät edelleen kuin kuumille kiville, ei ole ihme, että niitä myös rakennetaan. Jos asumispreferenssit muuttuvat tulevaisuudessa, voi muuntojoustavuus olla iso plussa.

 

 

 

Kommentoi