Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

BLOGIT | Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Kaupungistuminen muuttaa asumista – edelleen

Hypoteekkiyhdistys kertoi keväällä, että asuntojen myyntihinnat ovat suuressa osassa maata laskussa. Jopa joka toisen asunnon arvo laski Hypon mukaan vuonna 2018. Hinnat ovat nousseet ainoastaan Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla, mutta näissäkin nousun ennustetaan kääntyvän laskuun Helsingin seutua lukuun ottamatta.

Hintakehitykseen vaikuttaa osin takana oleva pitkä rakennusbuumi. Uusia asuntoja on viime vuosina valmistunut ennätysmäärä, mikä vaikuttaa myös vanhojen asuntojen kauppaa hidastavasti. Ostajalla on nyt aiempaa enemmän valinnanvaraa varsinkin kuin joillakin alueilla jopa uusista asunnoista näyttää olevan ylitarjontaa.

Taustalla näkyy myös pidemmän ajan kehitys ihmisten asumispreferensseissä ja kasvun keskittymisessä isoimmille kaupunkiseuduille. Puhutaan kaupungistumisen kolmannesta aallosta.

Kaupungistumisen kolmas aalto

Asuntojen hintaa määrittävät paitsi suhdanteet niin myös kaupungistumiskehitys. Ennusteiden mukaan Suomessa on jatkossa vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua: Turku, Tampere ja Helsinki. Tässä kaupungistumisen ns kolmannessa aallossa suuret kaupungit kasvavat ja menestyvät. Monet muut tähän saakka kasvaneet kaupunkialueet alkavat menettää asukkaita.

Kaupungistumisen ensimmäisessä aallossa muutettiin maalta kaupunkiin ja toisessa aallossa pienemmistä kaupungeista suurempiin maakuntakeskuksiin. Nyt kolmannessa aallossa näyttää siltä, että muutto niin maalta, pienistä kaupungeista kuin muista maakuntakeskuksistakin suuntautuu kohti Turun, Tampereen ja Helsingin seutuja.

Kaupungistumisen kolmanteen aaltoon liittyy myös väestön monimuotoistuminen. MDI:n mukaan väestönkasvu tulee jatkossa perustumaan ulkomaisiin maahanmuuttajiin sekä näiden kasvaviin perheisiin. Kantaväestön keskuudessa syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy.

Kaupungistuminen muuttaa asumista

Kaupungistumisen kaikki kolme aaltoa ovat vaikuttaneet asuntomarkkinoihin. Tyhjenevillä alueilla asuntojen hinnat laskevat ja myyntiajat pitenevät. Korjaaminen tulee taloudellisesta näkökulmasta haasteellisemmaksi laskevien hintojen alueilla.

Samalla ennustetaan vuokra-asumisen suosion kasvavan. Nykyisellään noin kolmasosa asuntokunnista asuu vuokralla kun 1990-luvulla vuokra-asujia oli noin neljäsosa asuntokunnista. Suurinta vuokra-asumisen suosio on juuri suurissa kaupungeissa. Helsingissä vuokra-asumisen suosio on jo ohittanut omistusasumisen, ja Tampereella sama tilanne tullee eteen lähivuosina.

Asuminen on selkeästi murroksessa ja on mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan kehitys kulkee. Vieläkö suomalainen haaveilee omakotitalosta järven rannalla kaupungin keskustassa? Vieläkö voidaan luottaa sanontaan ”Kivitalossa arvo säilyy”? Säilyykö ihanteena ”oma tupa, oma lupa”? Vai saammeko ihan uudenlaisia sanontoja ja lausahduksia asumisen muuttuessa?

Kommentoi