Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

BLOGIT | Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Kiinteistövero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1993. Se korvasi tuolloin erilaisia hajanaisia kiinteistöihin kohdistuvia veroja kuten asuntotulon verotuksen, kiinteistöjen harkintaverotuksen, katumaksun sekä manttaalimaksun.

Jokainen kiinteistön omistaja maksaa kiinteistön sijaintikunnalle vuosittain määräytyvää kiinteistöveroa. Vero määräytyy sille joka omistaa ko kiinteistön kalenterivuoden alussa. Vero perustuu kiinteistön arvoon ja se määrätään erikseen rakennukselle ja maapohjalle. Myös asunto-osakeyhtiöt maksavat kiinteistöveroa, joka jyvitetään vastikkeissa ja vuokrissa asukkaiden maksettavaksi.

Kunnat päättävät kiinteistöveroprosentit vuosittain

Kunnat päättävät kiinteistöveroprosenttinsa vuosittain osana budjetointiprosessia. Nyt juuri on siis meneillään vuoden 2019 veroprosenteista päättäminen kunnanvaltuustoissa. Täysin vapaasti kunnat eivät voi veroprosenttejaan määritellä, vaan niille on eduskunnassa säädetty vaihteluväli eli ylä- ja alarajat.

Maapohjaa verotetaan ns yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, joka voi vaihdella 0,93 – 1,8 välillä. Samaa veroprosenttia käytetän mm tuotantorakennuksiin, konehalleihin sekä teollisuusrakennuksiin. Turussa yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,0 % vuonna 2018.

Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti voi vaihdella 0,41 – 0,9 välillä. Tätä veroprosenttia sovelletaan myös ko rakennuksen pihapiirissä oleviin rakennuksiin, esimerkiksi saunaan, autotaliin ja muihin talousrakennuksiin. Turussa vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti on vuonna 2018 alarajalla eli 0,41 %.

Turussa ei esitetä kiinteistöveroprosentteihin korotuksia vuodelle 2019.

Muille asuinrakennuksille, esimerkiksi vapaa-ajan asunnoille, on oma veroprosenttinsa samoin kuin rakentamattomalle rakennuspaikalle.

Kiinteistövero lasketaan verotusarvosta

Kiinteistöverotusta varten kullekin kiinteistölle vahvistetaan verotusarvo ns arvostamislain säädösten mukaisesti. Maapohjan verotusarvoa määrättäessä otetaan huomioon mm kiinteistön sijainti, käyttötarkoitus, rakennusoikeus ja liikenneyhteydet sekä kunnallistekniikka. Rakennusten verotusarvo määritetään vähentämällä rakennuksen jälleenhankinta-arvosta ikäalennukset. Jälleenhankinta-arvon perusteena on tavallisesti 75 % keskimääräisistä rakennuskustannuksia.

Valtiovarainministeriössä on työn alla uusien maanhinta-alueiden luominen kiinteistöverotusta varten. Myöhemmin myös rakennusten arvostamisjärjestelmää ryhdytään uudistamaan.

Kommentoi