Vanhan Talon Tarinoita

BLOGIT | Vanhan Talon Tarinoita

Taiteilijasuvun koti merenrannan kupeessa

Suuren talon ikkunoita on mukava availla puutarhaan päin ja haistella talon viereisen päärynäpuun tuoksua. Alkusyksyn lämpimän kesäpäivän unelias tunnelma haihtuu emännän tarjoaman syksyn ensimmäisen omenapiirakan ja kahvin myötä – ja vaihtuu iloiseksi rupatteluksi pihapöydän äärellä.

HANNULAN TILA Reilan kylässä on kuulunut saman suvun omistukseen jo vuodesta 1723. Nyt sitä asuttavat Rauno ja Eeva Luttinen.

Raunon isoisän sisko piti tilaa vuosisadan vaihteessa. Hän oli syntynyt vuonna 1880 ja jäi leskeksi jo 30-vuotiaana.

Lypsykarjatilan pito oli hankalaa yksinhuoltajalle, varsinkin kun tilalla oli myös oma meijeri ja isot pellot hoidettavana. 50-vuotiaana hän kuoli itsekin.

Hänen kaksi poikaansa kuolivat sodassa ja vain tytär jäi jäljelle. Tytärkin kuoli 50-vuotiaana ja loppujen lopuksi talo jäi rengille.

VUONNA 1974 everstiluutnantti Herkama osti talon ja laittoi katot, ikkunat ja sähköt kuntoon, vaikka muuten ei niin tilanomistuksesta ollutkaan innoissaan.

Luttiset hankkivat tilan aluksi kesäpaikakseen vuonna 1998, mutta myöhemmin asettuivat asumaan sinne ympärivuotisesti.

Samalla he perustivat Hannulan kulttuuri- ja taideyhdistyksen, jonka puitteissa alkoivat järjestää kesätapahtumia.

Lapset Essi ja Sami ovat oopperalaulajia, ja useampikin perheenjäsen varsin taiteellinen. Rauno Luttisella on parhaillaankin taidenäyttely Rauman vanhan kaupungin galleriassa torin laidalla.

RAKENNUKSET MUODOSTAVAT vanhan suojaisan umpipihan. Luhtiaitta vuodelta 1798 on kolme vuotta nuorempi kuin Ranskan vallankumous.

Ikkunat ovat päärakennuksessakin kaunista puhallettua lasia ja julkisivun ornamentit ja pilasterit muistuttavat omistajan sanoin antiikin rakennusmallia sovellettuna suomalaiseen talonpoikaistyyliin.

Luttisten aikana eteinen, porstua ja kuisti on tehty lämpimiksi tiloiksi. Muutoin taloon ei ole tehty muutoksia.

Historia näkyykin hienosti lattian leveistä lankuista, joissa on painumia ja koloja edellisten sukupolvien näkyvinä jälkinä. Oviaukot ovat osin matalia ja huoneet eri korkuisia.

Taloa on mitä ilmeisimmin jatkettu eri aikoina ja täydennetty vastaamaan paritupamallia. Rakennuksessa on eteisen toisella puolella suuri sali ja toisella puolella taas valtava tupa.

RAUMAN ETELÄPUOLELLA sijaitseva Reilan kylä kuuluu Pyhärannan kuntaan. Luoteispuolella taas sijaitsee Suomen läntisin kärki, Rihtniemennokka.

Paikkakunnalla on perinteisesti työllistytty kalastuksesta, maanviljelystä ja pienteollisuudesta. Nykyään monet käyvät töissä läheisissä kaupungeissa.

Kyläyhdistys on tehnyt töitä saadakseen armeijan paukuttelun loppumaan alueella ja nyt toive toteutuukin tämän vuoden lopulla.

Uusi haaste ovat tuulimyllyt, joita vastaan on työlästä taistella, vaikka kokemukset muualla Suomessa olemassaolevista myllyistä eivät ole asukkaiden kannalta kovinkaan hyviä.

Valtavat voimalaitokset eivät oikein sovi idylliseen kylämaisemaan, varsinkaan kun maaseudun ihmiset hakevat asuinpaikaltaan nimenomaan luonnonrauhaa.

Luttinen tuumaa, että rahan valta on kuitenkin ankara, kuten sanoi jo Eino Leinokin aikanaan.

Kuvat: Tiltu Nurminen

Lisää kuvia Arkkitehtitoimisto Creative Turku -facebook-sivuilla!

 

 

Kommentoi