Vanhan Talon Tarinoita

BLOGIT | Vanhan Talon Tarinoita

Kirjaesittely: Viri ja valkee

Olen miettinyt jo pitkään tätä nykyrakentamisen ohjeistusta. Yksi tärkeä periaate syrjäyttää muut yhtä tärkeät ja suorastaan heittää ne romukoppaan. Miksi energiatehokkuudesta on tullut kaikkein tärkein rakentamista ohjaava ohjenuora. Asia on kannatettava, meidän tulisi säästää energiaa ja materiaalien käyttöä luonnon ja maapallon säästämiseksi ja saasteiden vähentämiseksi, mutta tehdäänkö sitä nyt oikealla tavalla?

IMG_6427Kaikkein korkeimmaksi lakeja määritteleväksi perusteeksi on noussut tiiviys ja lämmöneristävyys. Mennäänkö tässä ojasta allikkoon? Mikäli rakennusvahvuutta lisätään, eikö samalla kuluteta enemmän luonnonvaroja.

Kun hyväkuntoiset tai kohtuullisen helposti kunnostettavissa olevat vanhat puuikkunat vaihdetaan uusiin alumiini-ikkunoihin, tuotetaan lisää jätettä ja ostetaan ostamisen vuoksi ihan turhaan: uudempaa, kiiltävämpää, tiiviimpää ja ”energiatehokkaampaa”.

Raha, joka kulutetaan esimerkiksi ikkunoiden uusimiseen, ei tule takaisin energiasäästöinä edes vuosikymmenten aikana. Mikäli syynä on helpompi ikkunanpesu, saa vastaavalla rahalla palkattua itselleen ikkunanpesijän loppuiäkseen. Ylimääräisen vetoisuuden voi poistaa kätevästi ja edullisesti ikkunoista liimapapereilla talven ajaksi. Hinta eristyksestä on pari kymppiä.

IMG_6062Tarvitaanko myöskään ilmanvaihtojärjestelmiä omakotitaloissa, joissa tuuletus voitaisiin hoitaa avaamalla ikkunat? Kuinka paljon energiaa ja rahaa meneekään ilmanvaihtolaitteiden valmistamiseen ja ylläpitoon – sähköä kuluu koko rakennuksen elinkaaren ajan näiden laitteiden pyörittämiseen. Painovoimainen ilmanvaihto on ilmainen vaihtoehto.

Säästyykö energiaa lopultakaan niin paljon, että tekniikkaan panostettu raha maksaisi itsensä takaisin. Julkisisissa rakennuksissa tai kaupunkien keskusta-alueella tilanne on toinen kuin väljemmillä alueilla, kun väkeä on kerralla paljon, ja ilma pitää saada vaihtumaan nopeassa tahdissa.

Loppujen lopuksi liiallinen tiiviys tekee taloista termospulloja ja aiheuttaa homeongelmia, kuten tekniikan lisensiaatti ja rakennusopin professori Unto Siikanen juuri mainitsi haastattelussa Etelä-Suomen Sanomille. Mikäli rahaa riittää tuhlattavaksi asti niin riittääkö myös terveyttä?

IMG_6217Näitä samoja asioita on pohtinut rakennuskonservaattori Kati Lahtinen Hämeenkyröstä juuri ilmestyneessä teoksessaan. Hän on kirjoittanut vanhan rakennuksen lämpö- ja energiataloudesta kirjan ”Viri ja valkee”, joka perustelee vanhimman rakennuskantamme toimivuutta ekologisen asumisen näkökulmasta.

Lain vaatimat energiaremontit vaarantavat sekä vanhojen rakennusten rakennushistoriallisen arvon että niiden rakennusteknisen toiminnan. Vanhoja rakennuksia saa kuitenkin edelleen kunnostaa perinteisillä tavoilla, kunhan niiden käyttötarkoitus ei muutu. Laajennusosiin sovelletaan puolestaan uusia energiamääräyksiä sisältävää vuonna 2013 uudistettua lakia.

Myös arkkitehtuuria ja filosofiaa opiskellut Lahtinen on perustellut näkemyksensä huolellisesti huomioiden EU-direktiivit, lait, tutkimukset ja energiankulutustilastot. Hän ottaa esille rakennuksen teknisen toimivuuden ja terveellisyyden. Kirja on täynnä painavaa asiaa asiantuntevasti ja kiinnostavasti esitettynä. Suosittelen lämpimästi sekä vanhan rakennuksen omistajalle että uuden rakentajalle!

”Uudet energiatehokkuusvaatimukset uhkaavat vanhinta rakennuskantaamme. Energiaremontit vaarantavat sekä vanhojen rakennusten rakennuhistoriallisen arvon että niiden rakennusteknisen toiminnan. Myös taloudelliset edut ovat kyseenalaiset.”
”Vanhan talon asukkaan ei tarvitse kokea huonoa omaatuntoa lisäeristämättömistä seinistä, sillä myös vanhaa rakennusta on mahdollista asua ekologisesti. Avainasemassa ovat asumistottumukset, varustelutaso sekä ilmatiiviyttä parantavat toimet.”
”Aina 60-luvulle asti rakennukset rakennettiin pääsääntöisesti painovoimaisen ilmanvaihdon sekä hengittävien rakenteiden varaan, mitä tuettiin tulisijojen käytöllä. Tämä kokonaisuus häiriintyy jos rakennusta aletaan eristää modernin rakentamisen opein.”
IMG_6584
”Vanhan rakennuksen kuuluukin lämmetä vähän harakoille – se on hinta sille, että rakenteet säilyvät terveinä.”
”Maamme lainsäädäntöä ohjaavat EU-direktiivit, mutta pohdittavaksi jää, onko jo sitouduttu sellaiseen, joka ei ole rakennusteknisesti ja varsinkaan Suomen oloissa mahdollista.”
IMG_6587
”Rakennus itsessään ei kuluta energiaa vaan sen käyttäjä, joten rakennuksen ikä sinänsä ei kerro asumisen energiataloudesta vielä mitään. Vanhimman rakennuskannan osuus kokonaisenergiankulutuksesta on marginaalinen, ja paljon tärkeämpää on kiinnittää huomiota asumistottumuksiin rakennustyypistä riippumatta.”
”Voimaan on juuri astunut tai astumassa lakeja, joilla ohjataan myös vanhojen rakennusten energiatehokkuutta. Näiden taustalla ovat EU:n direktiivit, mutta on kokonaan toinen asia, miten järkevää on niiden soveltaminen esimerkiksi suomalaiseen puurakennusperinteeseen.”
IMG_6590
”Vielä jokin aikaa sitten vallitsi käsitys siitä, että kaupunkiasuminen tiiviissä yhdyskuntarakenteessa olisi maaseutuasumista ekologisempaa. Viime vuosien tutkimusten mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Asumistapaa merkittävämpi korrelaatio on tulotasolla – tulojen kasvasessa kulutus yleensä kasvaa ja kulutus puolestaan kuluttaa aina luonnonvaroja ja energiaa.”
IMG_6591
”Vanhojen kunnostettavissa olevien ikkunoiden uusimisinto on onneksi hiukan laantunut, mutta paine lisäeristämiseen tuntuu kasvavan ja tämä uhkaa jo rakennusten teknistäkin toimivuutta.”

Kuvat: Tiltu Nurminen, ( kirjan kuvitus Kati Lahtinen ).

Kuvatekstit lainauksia kirjasta Viri ja valkee.

Lue myös ARTISOKKA-arkkitehtuuriblogini kirjoitus: 80-vuoden rakennetesti!

Yksi vastaus artikkeliin “Kirjaesittely: Viri ja valkee”

  1. John Björkman

    Hyvä että saatiin suomeksikin vanhojen talojen energiataloutta käsittelevä kirja, menee heti hankintalistalle.


Kommentoi