Vanhan Talon Tarinoita

BLOGIT | Vanhan Talon Tarinoita

Huittisissa hurvittelemassa

Ei ihme, että Rakennusperinteen ystävien retkibussi on aina ihan täynnä – sen verran kiinnostavia ovat kohteet olleet joka kerta. Vanhan talon remontoija saa matkoilta itselleen ideoita ja korjausvinkkejä sekä talojen ulkopuolisista rakenneosista että sisäpuolen sisustuselementeistä.

HUITTISTEN RETKI ei ollut poikkeus säännöstä vaan vastaan tuli tuttua laatua: hyviä opastuksia ja kiehtovia rakennuksia puutarhoineen ja inspiroivine omistajineen, jotka eivät epäröineet jakaa korjauskokemuksiaan sekä hyvässä että pahassa.

Vanhan talon korjaaminen on pitkä prosessi. Kauneimmat kokonaisuudet syntyvät pikkuhiljaa, suunnitelmia sulatellen – ei kertarysäyksellä. Esimerkiksi maalin kuivumista ei voi hoputtaa, mutta vastaavasti perinteinen pellavaöljymaali kestääkin sitten seinässä moninverroin pidempään kuin teollinen nykymaali sekä on helpompi huoltaa.

Asioita pitää tehdä ajan kanssa, ettei vahingossa tulisi tehtyä hätäisiä ratkaisuja, jotka johtavatkin historiallisten arvojen häviämiseen tai jopa rakenteiden homehtumiseen.

AMMATTILAISEN KORVIN matkalaisten juttuja kuunnellessa voi todeta, että yhdistyksen jäsenet ovat varsin valistuneita. Perinteisiä tapoja on tutkittu, opeteltu ja sisäistetty. Luulisi, että nykyajan hometalokeskustelujen lomassa osattaisiin etsiä oppia perinteisistä rakennustavoista myös suuren yleisön keskuudessa.

Estävätkö nykyajan energiatehokkaat rakennusmääräykset turvallisten, hengittävien ja painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivien uusien kotien rakentamisen?

Se mikä säästetään tänä päivänä energiassa ehkä menetetään ihmisten terveydessä ja hyvinvoinnissa. Olisi korkea aika muokata rakennusmääräyksiä joustavammaksi, että halukkaat saisivat rakentaa ja korjata talonsa vanhojen testattujen oppien mukaisesti.

JOS TALO KESTÄÄ homehtumatta 100 vuotta ilman muovia ja lvi-laitteita – eikö ketään kiinnosta tutkia mistä se johtuu? Nykytalot hengittävät kuin hengityskoneessa, ilmanvaihtokoneen tahtiin. Vanhat talot hengittävät luonnollisesti, edullisesti ja terveellisesti. Sen tietävät myös Huittisten retken osallistujat.

Siksi he ovat niin innokkaita oppimaan lisää rakennusperinteen hyvistä testatuista keinoista – ja ylpeitä omista vanhoista taloistaan, joista he ovat valmiita huolehtimaan terveellisen, viihtyisän ja ihmisen mittakaavaisen asumisen nimissä!

Huittisten Wanha Pappila toimii nykyään juhlatilana ja lounasravintolana.
Pappilan räystäiden kevyet ruoteet kannattelevat pitkiä mutta siroja räystäitä.
Vuonna 1826 valmistunut pappila oli taiteilija-muotoilija Markku Pirin omistuksessa vuosina 2001-2012, jolloin hän kunnosti sen yksityiskodikseen ja kulttuurikeskukseksi. Nykyään talon omistaa Hanna Koivuniemi, joka asuu osassa taloa ja tarjoaa suuret salit juhlatiloiksi.
Seinät on tapetoitu perinteisillä talon tyyliin sopivilla paperitapeteilla.
Lounasta söimme Huhtamon vanhassa koulussa, jonka yläkerrasta löytyi nostalginen koulumuseo. Koulu toimii nykyään Asko Tenkasen omistuksessa juhlatilana ja pitopalvelupaikkana.
Menneen ajan kauppatunnelmaa löytyy Huittisten keskustasta, jossa on säilynyt vanha kauppa ”Lauttakylän Rauta ja Talous”.
Lauttakylän rautakaupan takaa löytyy vanha pihapiiri, jossa on useampiakin säilyttämisen arvoisia rakennuksia.
Lauttakylän vanhassa puodissa on myynnissä mm. taidekäsitöitä sekä sepän ja puusepän tuotteita. Kiinteistön kunnostus on nyt perinnerakentamiseen perehtyneen nuoren parin hyvissä käsissä.

Huittisten-Loimaanseudun retken kertomus jatkuu seuraavalla viikolla!

Kuvat: Tiltu Nurminen

 

Retkikohteista löytyy lisää tietoa:

Huittisten Wanha Pappila

Lauttakylän rauta ja talous

Huhtamon vanha koulu

 

Lue myös Artisokka-arkkitehtuuriblogin julkaisu: Arkkitehdin neuvottelutaito ykkösroolissa!

Vanhan talon tarinoita löytyy myös facebookista!

Kommentoi

TS Kiekko

TS Futis