Vanhan Talon Tarinoita

BLOGIT | Vanhan Talon Tarinoita

Hirsiseinistä viherseiniin

Maaliskuun viimeisenä viikonloppuna Turun Messukeskuksessa järjestettiin sekä Piha- ja puutarhamessut että Perinnekotimessut samaan aikaan. Runsaasta tarjonnasta jäi mieleen erityisesti kolme kohdetta.

IMG_5076 YKSI KIINNOSTAVIMMISTA esittelypisteistä oli Pohjois-Savosta Leppävirralta kotoisin olevan yrityksen käsityönä tehty hirsitalon mallinurkka.

Paikan päällä oli useampikin hirsikehikko, joiden pintoja piiluttiin piilukirveellä ja päällekkäisiä hirsiä soviteltiin paikoilleen piirtämällä alemman hirren muotoja ylempään hirteen varausta varten vatupassilla varustetun piirtimen avulla.

Hongos -yrityksen omistaja Hannes Hyvönen kertoi piiluamisen hienouksista. Tuore puu on hänen mukaansa helpompi käsitellä kuin rutikuiva. Hirret on alunperin pelkattu kirveellä eli kyljet on tasattu. Sen jälkeen puuta muotoillaan vuoluraudalla ja kirveellä.

Aikoinaan on kai tavoiteltu sileää pintaa kivirakennusten malliin, karkea pelkattu pinta on haluttu tasoittaa. Pyöreä hirsi on jalostunut suorapintaiseksi. Samalla piiluaminen myös sulkee puun solukon ja tekee pinnasta tiiviimmän.

Puuta pitää työstää syiden mukaisesti ja oksaa päin. Muutoin työ ei suju jouhevasti. Käsinveistossa jokainen yksittäinen hirsi sovitetaan toisiinsa oksankyhmyineen, tyvineen ja latvoineen. Lopputulos on aina uniikki.

TÄLLÄ HETKELLÄ kaksi käsitettä on yleisön suussa mennyt hieman sekaisin, eli eri kerroksista yhteen liimattu liimahirsi ja alkuperäinen kokopuinen perinteinen hirsi. Perinteisessä hirsikehikossa ei tarvita liimaa.

Hirren terveellisyys perustuu siihen, että hirsi sitoo kosteutta ja varaa lämpöä. Kyseessä on tuhatvuotinen rakennustapa, jolla saadaan myös nykyeristävyysmääräykset täyttäviä seiniä, kun käytetään 25 senttiä paksua hirttä.

Hirsitaloja tehdään sekä kuusesta, männystä että haavasta. Rakennetta voidaan halutessa eristää puukuituisella lisäeristeellä.

IMG_5072

NÄMÄ HIRSIMIEHET hallitsevat kymmeniä erilaisia nurkkatyyppejä. Suomessa on nykyään turhaan tyydytty vain muutamaan perusmalliin.

Esimerkiksi kiilautuva sulkanurkka on tiiviimpi kuin perus ristinurkka. Ristinurkka vaatii rutikuivan puun onnistuakseen hyvin.

Hyvösen arvion mukaan käsityön arvostus on noussut viime aikoina. Ihmiset ovat huomanneet, että 300 vuotta vanhoja taloja kannattaa korjata.

Ilmiöön ovat vaikuttaneet myös ns. homepakolaiset, jotka ovat saaneet homeitiöistä tai nykyajan rakennusmateriaalien kemikaaleista yliherkkyysreaktioita. Nämä ihmiset eivät välttämättä kestä edes liimahirsitalojen liiman päästöjä.

Piilukirveen lisäksi tarvitaan erilaisia työkaluja, kuten vuolurauta tai piilupetkele. Eri työvälineillä saadaan tehtyä koristekuvioita hirren pintaan.
IMG_5067
Piilukirveen pitää olla terävä ja käyttäjälleen tuttu. ”Vain yksi kerrallaan, kuten vaimoistakin sanotaan”, toteaa Hyvönen.

IMG_5082

TOINEN KIINNOSTAVA kohde oli perinnekasvien osasto. FM museopuutarhuri Aaja Peura kertoi museopuutarhan perustamisesta ja hoidosta.

Hän huolehtii työkseen mm. piikkiöläisen Pukkilan kartanomuseon, maskulaisen Kankaisten kartanon, porvoolaisen Runebergin museon ja Turun Piispankadun museopuutarhoista.

Myös museologian oppiaineessa opetellaan perinnekasvien tunnistamista valokuvista.

Niistä saatujen vihjeiden avulla yritetään palauttaa kasveja ja tiettyjä kasviryhmiä samoille paikoille.

IMG_5089

VOIDAAN TEHDÄ myös kasvikuulutus, jolloin ilmoituksella etsitään tiettyjä perinnekasveja tai niiden siemeniä. Tarkoituksena on kerätä talteen kasveja ja niihin liittyviä tarinoita.

50-luvun puutarhalehdestä löytyi äänestys suositummasta huonekasvista, jonka oli voittanut ylivoimaisesti Begonia Rex. Museologian opiskelija oli koonnut esittelykohteen aikakauden tyyliin ja pukeutunut myös itse aihepiirin mukaisesti.

Perinnekasvit museopuutarhoissa –hanke kertoo puutarhojen tarinoista: “Nämä tarinat veivät mennessään, ne hurmasivat jokaisen niitä kuuntelevan ja saivat uppoutumaan yhä syvemmälle kertomuksen sisään, ja kehottamaan muitakin kuuntelemaan herkällä korvalla kasvien viestiä. Että kaikilla olisi mahdollisuus kuulla, kuinka museon elottomien esineiden tarina jatkuu elävien kasvien kertomana.”
Lisää tietoa aiheesta löytyy julkaisusta Museopuutarha: perustaminen ja hoito.

IMG_5085
Yksi erikoisista perinnekasveista on Hirvensarvisaniainen, joka on todellakin nimensä muotoinen.
IMG_5092
Juuri nyt lienee paras aika taas istuttaa kasveja nousevan kuun aikaan.
IMG_5084
Perinnekasvien siemeniä ja taimia oli myytävänä messuilla.

IMG_5054KOLMAS KOHDE, joka vangitsi huomioni, oli kasviseinä. GreenHouseEffect esitteli seinälle ripustettavaa yrttitelinettä, jossa ylintä riviä kastellaan ja ylimääräinen vesi valuu alempien kerrosten läpi poistoputkea pitkin pois.

Telineen pohjalle asetellaan hieman leca-soraa ja sen päälle voi asettaa yrttipurkin vaikka kaupan muovipurkissa.

Kasvit ovat paitsi kauniita myös hyödyllisiä. Yrityksen mukaan kasvit puhdistavat ilmaa ja vähentävät allergiaoireita.

Kasvitelineeseen voi asetella yrttien sijasta mitä tahansa viherkasveja. Luonnosta voi siten nauttia myös sisätiloissa. Kasviseinäkkeet mahdollistavat sekä multa- että vesiviljelyn.

Julkisissa tiloissa kasviseinää voi käyttää tilanjakajana, joka toimii sekä melu- että näköesteenä. Sen voisi kuvitella loistavaksi työpaikan taukotilan virkistäväksi luontoaiheeksi.

IMG_5053
Tekninen johtaja Jaakko Pesonen esitteli yksinkertaista mutta nerokasta keksintöä.
IMG_5056
Vanhanajan perinteisiä puisia ikkunoita nikkaroi mm. Puutyöverstas Tammipuu Kaarinassa.
IMG_5094
Kasvihuoneesta haaveillen…
IMG_5096
Messuilta löytyivät myös kevään ensimmäiset mansikat – espanjalaisia tosin.

Lue myös puurakentamisesta Lahdessa Vesijärven rannalla Artisokka -blogistani!

Kuvat: Tiltu Nurminen

Kommentoi