Sisusta

SISUSTA | Anu Välilä |

Sohvan kohtalon ratkaisee rungon kunto

Sohva on jo parhaat päivänsä nähnyt, kangas on kulahtanut ja istuintyynytkin painuneet. Ostaako uusi vai kunnostaako vanha?

– Verhoilijan on helppo sanoa, että vanhassa vara parempi. Laadukas sohva kannattaa verhoiluttaa, sillä mikään ei korvaa vanhaa ja laadukasta kalustetta, etenkin jos sillä on tunne- tai kulttuurihistoriallista arvoa. Vanhan kunnostaminen on myös ekologista, Sisustusverhoomo K:n Kristiina Raumanen sanoo.

Leafin entisessä Karkkituvassa työskentelevä Raumanen kunnostaa ja entisöi huonekaluja sekä perinteisellä että teollisella tyylillä kalusteesta riippuen. Suurin osa kunnostettavista kalusteista on vanhempia, 30-60-luvulta, mutta uudempiakin kunnostetaan.

”Jos esimerkiksi isohko sohva on todella kevyt, niin silloin runkoon tuskin on käytetty laadukkaita ja kestäviä materiaaleja.”

Rungon kunto ratkaisee kannattaako työhön ryhtyä. Hyvän rungon tunnistaa Raumasen mukaan tukevasta rakenteesta ja laadukkaista materiaaleista. Hyvän sohvan runko on tehty massiivipuusta tai uudemmissa huonekaluissa tukevasta vanerista.
– Jos esimerkiksi isohko sohva on todella kevyt, niin silloin runkoon tuskin on käytetty laadukkaita ja kestäviä materiaaleja, Raumanen sanoo.

Myös kiinnityksistä, liitoksista ja jousituksista voi arvioida rungon kuntoa. Esimerkiksi jousitus ei saa Raumasen mukaan olla liian joustava ja pehmeä, jotta pehmustus pysyy napakkana ja hyväkuntoisena mahdollisimman pitkään.

Verhoilulla on mahdollisuus saada aikaan persoonallinen kaluste. Kankaan lisäksi omaleimaisuutta voidaan lisätä erilaisilla sauma- ja pehmustusratkaisuilla.
Verhoilulla on mahdollisuus saada aikaan persoonallinen kaluste. Kankaan lisäksi omaleimaisuutta voidaan lisätä erilaisilla sauma- ja pehmustusratkaisuilla.

Raumasen mukaan entisöitäväksi tuodaan kaikenikäisiä ja –kuntoisia sohvia. Osassa vanhoissa kalusteissa saattaa pehmusteet olla ihan kunnossa, jolloin pelkkä kankaan vaihto ja pintapehmusteiden lisäys riittää.

Sohvan todellinen kunto paljastuu usein vasta purkuvaiheessa.
– Päältä päin ei aina näe, missä kunnossa kaluste todella on. Aikamoisista murjuistakin saa tehtyä uudenveroisia huonekaluja. Toisaalta vastaan voi tulla ikäviäkin yllätyksiä, kun kalustetta aletaan purkaa. Joskus pelkkä kangas on saattanut pitää kalustetta kasassa. Silloin pitää miettiä, kuinka paljon kalusteeseen on valmis satsaamaan.

”Halvoilla materiaaleilla tehtyjä huonekaluja ei kaikkia edes pysty korjaamaan.”

Huonekalujen verhoilu ei ole halpaa lystiä. Verhoilutyö laadukkaalla kankaalla on verrattavissa usein uuden sohvan hintaan. Samalla hinnalla ostaisi edullisen hintaluokan sohvia jo useampia. Raumasen mukaan laatuun kannattaa kuitenkin satsata.
– Halvempia vaihtoehtoja on tarjolla, mutta mitä tekee sohvalla, joka kestää vain muutaman vuoden? Halvoilla materiaaleilla tehtyjä huonekaluja ei kaikkia edes pysty korjaamaan tai ne tulevat suhteessa kalusteen hintaan niin kalliiksi, ettei niiden uudelleen verhoilu enää kannata.

Moni päätyy entisöimään vanhan kalusteen tunnesyistä, perintökalusteesta ei haluta luopua. Toisaalta sohva voi olla kotiin juuri sopivan kokoinen, eikä tilaan löydy uutta sopivaa sohvaa. Yhä useampi pohtii myös ekologisuutta.

Massiivipuiset rungot ovat parhaita. 50-60-luvuilla tehtiin vielä paljon puurunkoisia kalusteita, ja 70-80-luvuilla alettiin käyttää enemmän lastulevyä, Kristiina Raumanen kertoo.
– Rungon kunto on kaiken a ja o. Siitä riippuu kannattaako kalustetta lähteä entisöimään. Massiivipuiset rungot ovat parhaita. 50-60-luvuilla tehtiin vielä paljon puurunkoisia kalusteita, ja 70-80-luvuilla alettiin käyttää enemmän lastulevyä, Kristiina Raumanen kertoo.

Jos koko sohvan verhoiluttaminen tuntuu arvokkaalta, voi sohvan ilmettä muuttaa esimerkiksi teettämällä vain uudet tyynyhuput. Rungon kunnon ja pehmusteiden on oltava hyvässä kunnossa.
– Pelkällä verhoilulla ei tee mitään, jos pehmusteet ovat huonossa kunnossa. Myöskään kankaan laadussa ei kannata pihistellä.

Raumasen mukaan kankaan valinnassa merkittävässä roolissa on käyttötarkoitus, mutta usein myös kankaan rakenne ja väri. Kankaalla, samoin kuin erilaisilla saumaratkaisuilla ja lisäpehmustuksella, voi kuitenkin myös muuttaa kalusteen ilmettä.
– Verhoilulla saa kalusteeseen persoonallisuutta. Ihmiset saisivat uskaltaa rohkeammin kokeilla esimerkiksi värejä. Etenkin nojatuolilla on helppo tehdä vau-efekti kotiin, sillä se ei ole niin paikkaan sidottu kuin sohva. Sohvaan voi valita hieman neutraalimman kankaan ja vaihdella ilmettä koristetyynyillä, Raumanen vinkkaa.

D&tempmargin;Verhoilun uusimisen ohella kunnostetaan usein myös kalusteen jousitukset ja pehmusteet.
D&tempmargin;Verhoilun uusimisen ohella kunnostetaan usein myös kalusteen jousitukset ja pehmusteet.

Laatusohva kestää oikein hoidettuna vuosia

Laadukas sohva kestää hyvin pidettynä vuosia ja on vielä senkin jälkeen kunnostettavissa. Mutta minkälainen on hyvä ja laadukas sohva, Vepsäläisen myymäläpäällikkö Jari Suojanen?

– Laadukas sohva on tehty hyvistä materiaaleista eli siinä on laadukas kangas, tukeva puu- tai vanerirunko ja pehmustemateriaalit ovat esimerkiksi kestävää vaahtomuovia tai kylmävaahtoa.

Miten se eroaa ns. halpissohvista?

– Halvemmissa sohvissa on ehkä käytetty edullisempia materiaaleja. Vaahtomuovit eivät ole yhtä laadukkaita, runko voi olla keino- tai haljasnahkaa jne. Myös valmistuskustannukset vaikuttavat hintaan; kotimainen maksaa enemmän.

– Halvat sohvatkin voivat olla hyviä ratkaisuja huokean hintansa takia, jos niiltä ei odotetakaan pitkää käyttöikää. Toisaalta, jos laskee hinnan per vuosi, arvokkaampi sohva voi tulla halpista halvemmaksi.

Minkä hintaisia sohvat ovat tänä päivänä?

– Hintahaitari on laaja. Kolmenistuttavia sohvia saa halvimmillaan muutamalla satasella, mutta keskihinta on 1 000–2 000 euron välillä riippuen verhoilumateriaalista.

”Laatusohvan käyttöiän pitäisi olla vähintään kymmenen vuotta ja senkin jälkeen se voi olla vielä kunnostettavissa.”

Mihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun on hankkimassa uutta sohvaa?

– Käyttötarkoitus (rennompi löhösohva vai napakampi sohva), käyttäjä (lapsiperhe, lemmikkiperhe, nuoripari vai iäkkäämpi pari), tila johon sohva tulee (mitoitus), käytetyt materiaalit, hoidon helppous, päivitysmahdollisuus (voiko sohvaan tilata joskus uudet päälliset?).

– Sohvaa ei kannata ostaa pelkän kuvan perusteella, vaan sitä tulisi sovittaa myymälässä.

Minkälaisia sohvia kuluttajat nyt haluavat?

– Helppohoitoisia ja kestäviä. Hyvä design on lisäarvo.

Kuinka pitkä sohvan käyttöikä keskimäärin on? Milloin on aika vaihtaa uuteen?
– Sohvan käyttöikään vaikuttaa mm. se, miten sohvaa käytetään. Toiset pitävät kalusteista huolta, toiset vain käyttävät. Laatusohvan käyttöiän pitäisi olla vähintään kymmenen vuotta ja senkin jälkeen se voi olla vielä kunnostettavissa. Jos runkorakenne on puuta tai vaneria, sohva kestää runkonsa puolesta vuosikymmeniä. Istuinpehmusteiden käyttöikäkin on laadukkaammissa vaahtomuovilaaduissa halpoja perusvaahtomuoveja parempi. Kylmävaahtoistuimille annetaan 10 vuoden takuu.

Miten sohvan käyttöikää voi omalla toiminnallaan pidentää?

– Verhoilu säilyy kauemmin siistinä ja se on helpompi puhdistaa, kun sohvan verhoilumateriaali suojataan suoja-aineella. Tärkeää on imuroida sohvaa tekstiilisuulakkeella pienellä teholla. Pöly hieraantuu kankaaseen tai nahkaan ja likaa sohvan.

– Mikäli istuintyynyt ovat ympäriverhoillut ja käännettävissä toisin päin, saa käyttöikää lisää kääntelemällä tyynyjä ja vaihtamalla niiden paikkoja.

Sisustusverhoomo K:n Kristiina Raumasen mukaan väri on usein merkittävässä roolissa kankaan valinnassa. – Ihmiset saisivat uskaltaa rohkeammin kokeilla värejä. Etenkin nojatuolilla on helppo tehdä vau-efekti kotiin, sillä se ei ole niin paikkaan sidottu kuin sohva, Raumanen sanoo.
Sopiva kangas valitaan käyttötarkoituksen mukaan. Sisustusverhoomo K:n Kristiina Raumasen mukaan väri on usein merkittävässä roolissa kankaan valinnassa. – Ihmiset saisivat uskaltaa rohkeammin kokeilla värejä. Etenkin nojatuolilla on helppo tehdä vau-efekti kotiin, sillä se ei ole niin paikkaan sidottu kuin sohva, Raumanen sanoo.

Kierrätystä parhaimmillaan

Vanhan kalusteen verhoilu ja entisöinti on ekoteko. Laadukas puurunkoinen kaluste kestää hyvin verhoiltuna jälleen monta vuosikymmentä, vain kankaat pitää välillä uusia.

Turun ammattiopistosäätiön (TAO) verhoilun lehtorin, verhoilijamestarin Sari Hakalan mukaan vanhan huonekalun verhoilu ja entisöinti onkin kierrätystä parhaimmillaan.
– Verhoilijat ja alan opiskelijat ovat hyvin valveutuneita ja kiinnostuneita kierrätyksestä. Verhoilua ja vanhan kunnostamista arvostetaan tänä päivänä muutenkin. Nykyään myös nuoret sukupolvet arvostavat ympäristöään ja haluavat panostaa kotiinsa. Suvussa pitkään olleista kalusteista halutaan pitää hyvää huolta, jotta ne kestävät myös tuleville sukupolville.

Huonekalujen verhoilu ja entisöinti tehdään käsityönä. Kristiina Raumasen mukaan sohvan verhoilutyö kestää keskimäärin noin viikon.
Huonekalujen verhoilu ja entisöinti tehdään käsityönä. Kristiina Raumasen mukaan sohvan verhoilutyö kestää keskimäärin noin viikon.

Verhoilulinjalla entisöinnissä pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon kalusteen olemassa olevia käyttökelpoisia materiaaleja. Opiskelijoiden harjoitustöissä käytetään lahjoitus- ja kirppiskalusteita, joita verhoillaan poistokankailla.

”Vain mielikuvitus on rajana.”

Varsinaisia kierrätysmateriaaleista valmistettuja kankaita on saatavilla vielä melko vähän. Markkinoille on tullut jo muutamia kierrätysvilla- ja puuvillakankaita. Erikoisempana materiaalina verhoilija Kristiina Raumanen mainitsee kankaat, joiden valmistuksessa on käytetty muun muassa muovipulloja.

Hakalan mukaan kalusteiden verhoilussa voidaan käyttää myös käytöstä poistuneita materiaaleja, kuten vanhoja farkkuja, nahkatakkeja, lehmäntaljoja tai villaraanuja.
– Vain mielikuvitus on rajana. Oppilaat käyttävät kierrätysmateriaaleja pääasiassa omissa töissään, mutta asiakkaan toiveesta niitä voidaan hyödyntää myös tilaustöissä. Sillä edellytyksellä, että asiakkaan toimittama materiaali soveltuu verhoilutyöhön, Hakala sanoo.

2 vastausta artikkeliin “Sohvan kohtalon ratkaisee rungon kunto”

  1. eeva

    Viikon työaika. Ajatellaan että n. 8 tuntia päivä. Mikä tuntipalkka? Yleislääkäri yksityisellä n. 200e tunti. No, kahdeksan tuntia kertaa 5 työpäivää viikossa on 40 tuntia viikko. Jos tuntipalkka olisi 30 euroa, niin 1200 euroa olisi viikko. Neljä viikkoa olisi 4800 euroa. Vuokra esim. 400e jossain kerrostalon alakerrassa ja jäisi 4400e palkkaan. Käteen voisi jäädä hyvinkin yli 3000euroa. Ei hullumpi palkka.


    • Kikka

      Ei ne lääkärit noin paljon tienaa tunnissa. Nillä on myös kulut ja vuokrat vastaanotoistaan. Eikä kaikki tunnit ole täysiä. Kaikki kokeet on kaliita? Hyvää palkkaa ne saa, kirurgit jostain leikkauksista saa paremmin, kin vastanottoa pitävä lääkäri.


Kommentoi