Sisusta

SISUSTA | Saara-Miira Kokkonen |

Kotikäynti: Virmavirrat elävät Bryggmanin tyyliin

Terttu ja Jarmo Virmavirran kakkosasunto Turussa Läntisellä Rantakadulla jäi aikoinaan arkkitehti Erik Bryggmanin viimeiseksi kodiksi.

Läntisellä Rantakadulla sijaitsee kulttuurihistoriallinen kohde, jonka ohi moni kulkee tietämättään. Erik Bryggmanin suunnittelema ja 1950-luvun alussa valmistunut keltainen kerrostalo huokuu ajan henkeä jo ulospäin. Aikoinaan talossa oli Bryggmanin arkkitehtitoimisto sekä hänen kotinsa.

Talossa on kaksi rappua ja kuusi kerrosta, ja sen arkkitehtuuri on haitarimainen. Moni tunnistaa rakennuksen siitä, että sen alakerrassa sijaitsee taidegalleria.

Arkkitehtuuriltaan haitarimaisen talon erikoisuus on se, että jokaisesta asunnosta on näkymä Aurajoelle päin.
Arkkitehtuuriltaan haitarimaisen talon erikoisuus on se, että jokaisesta asunnosta on näkymä Aurajoelle päin.
Ulkoseinässä on vanhat ilmanvaihtoaukot.
Ulkoseinässä on vanhat ilmanvaihtoaukot.

1950-luvun tunnelman voi aistia myös astuessaan sisään rappukäytävään. Alkuperäiset ulko-ovet, porraskaiteet ja hissi kertovat, että talossa on ylläpidetty vanhan ajan henkeä.

Terttu ja Jarmo Virmavirran kakkoskoti sijaitsee talon viidennessä kerroksessa. Sama 1950-luvun tunnelma, arkkitehtuuri ja sisustus ovat vahvasti läsnä myös heidän asunnossaan.
– Tänne on mahtava tulla, ja se on aina ihana tunne, Terttu huokaa.

Virmavirrat ostivat asunnon kuutisen vuotta sitten yksinkertaisesta syystä: Bryggman. Asunto jäi aikoinaan Bryggmanin viimeiseksi kodiksi.

Talon ulko-ovet ovat alkuperäiset kahvoja myöten.
Talon ulko-ovet ovat alkuperäiset kahvoja myöten.
Rappukäytävän siniset maalit ovat alkuperäinen värivalinta. Hissi on myös suoraan 1950-luvulta, mutta toki päivitetty ja huollettu.
Rappukäytävän siniset maalit ovat alkuperäinen värivalinta. Hissi on myös suoraan 1950-luvulta, mutta toki päivitetty ja huollettu.

Virmavirrat asuvat nykyään Espoon Tapiolassa, mutta ennen heidän kotinsa sijaitsi Turussa. Terttu on syntyperäinen turkulainen, ja Jarmon suku on Turusta. Pariskunta tapasi Turun yliopistossa, ja molemmat ovat työskennelleet kaupungissa.

Nykyään pariskunta vierailee kaupungissa satunnaisesti, ja silloin he tulevat Läntiselle Rantakadulle. 112-neliöisessä asunnossa on avara olohuone, erillinen ruokailutila, keittiö, kylpyhuone sekä työhuone, joka toimii tarvittaessa myös makuuhuoneena.

Olohuoneesta, ruokailutilasta sekä työhuoneesta avautuu näkymä joelle päin. Jokinäkymästä voi nauttia myös olohuoneen parvekkeelta tai työhuoneen ranskalaiselta parvekkeelta.

Ranskalaisen parvekkeen yksityiskohdatkin on suunniteltu tarkkaan.
Ranskalaisen parvekkeen yksityiskohdatkin on suunniteltu tarkkaan.
Aikoinaan palvelija on nähnyt keittiön seinällä olevalta numerotaululta, mistä huoneesta häntä kutsutaan.
Aikoinaan palvelija on nähnyt keittiön seinällä olevalta numerotaululta, mistä huoneesta häntä kutsutaan.

Kulkeminen asunnossa on helppoa. Kaiken keskellä on käytävähalli, josta voi liikkua huoneesta toiseen. Asunto on suunniteltu ajan henkeen niin, että arki- ja edustustilat on eritelty. Ruokailutilan saa erotettua olohuoneesta liukuovella, samoin ruokailutilan takana olevan työhuoneen.
– Tilan jakaminen on hyvin mietitty, Jarmo toteaa.

Vielä 1950-luvulla tehtiin palvelijanhuoneita, kuten myös tähän asuntoon. Huone on varustettu omalla sisäänkäynnillä, ja se on nykyään erotettu muusta asunnosta. Virmavirrat vuokraavat sitä opiskelijoille, kun eivät ole kakkoskodissaan vakituisesti.

Palvelijan henki kuitenkin elää asunnossa yhä: kaikissa huoneissa on palvelijan kutsumista varten painikkeet, joita painamalla keittiön seinällä näkyy kutsuvan huoneen numero.

Eteisen tiiliseinä ja lattia ovat myös Bryggmanin aikaisia. – Eivät ne ole priimaa, mutta saavat ollakin epätäydellisiä ja erilaisia, Terttu Virmavirta kertoo.
Eteisen tiiliseinä ja lattia ovat myös Bryggmanin aikaisia. – Eivät ne ole priimaa, mutta saavat ollakin epätäydellisiä ja erilaisia, Terttu Virmavirta kertoo.
Sisustuksessa on huomioitu vanhan ajan tunnelma pieniä yksityiskohtia myöten. Keltaiset keittiölaatat ovat Bryggmanin aikaisia.
Sisustuksessa on huomioitu vanhan ajan tunnelma pieniä yksityiskohtia myöten. Keltaiset keittiölaatat ovat Bryggmanin aikaisia.

Asunnossa on säilytetty mahdollisimman paljon alkuperäistä ja vaalittu Bryggmanin perintöä. Virmavirtojen mukaan asunto oli huonossa kunnossa, kun he ostivat sen kuutisen vuotta sitten.
– Paljon on tehty töitä, että likaiset ja huonot pinnat on saatu entisöityä kuntoon. Katon maali oli kuprulla, ja alkuperäinen lattia hiottiin ja vahattiin. Lattia on niin hyvää materiaalia, että sen on voinut tehdä uusiksi, Terttu kertoo.

Erityisesti keittiö tarvitsi remonttia, mutta sielläkin pystyttiin säilyttämään alkuperäiset kaapistot. Uudet lattialaatat valittiin 1950-luvun henkeen, mutta kunnon pesun vaatineet keltaiset keittiölaatat ovat alkuperäiset.
– Keltainen oli Bryggmanin lempiväri, Terttu tietää.

Keittiön oven ympärille rakennetut vanhat ikkunat on säilytetty remontin yhteydessä. Myös kylpyhuoneen oven yläpuolella on edelleen ikkunat.
Keittiön oven ympärille rakennetut vanhat ikkunat on säilytetty remontin yhteydessä. Myös kylpyhuoneen oven yläpuolella on edelleen ikkunat.
Erilaiset muodot asunnossa ovat sellaisia, joita voi löytää myös muista 1950-luvulla rakennetuista taloista.
Erilaiset muodot asunnossa ovat sellaisia, joita voi löytää myös muista 1950-luvulla rakennetuista taloista.

Myös kylpyhuone remontoitiin putkiremontin myötä kokonaan. Vanha bidee kuitenkin säilytettiin – lähinnä hauskana yksityiskohtana.

Asuntoa jakavan käytävähallin kaapistot sekä liukuovet ovat alkuperäiset, samoin eteisen tiiliseinä. Olohuoneessa takka on entisellään, ja kirjahylly on kunnostettu.

Verhovalaisimet on suunniteltu jo 1950-luvulla, ja niissä on yhä käytössä vanhanaikaiset lamput.
– Sähkömies olisi laittanut niihin led-valot. Mutta miksi laitettaisiin, kun ne toimivat näinkin? Terttu ihmettelee.

Sisustuksessa painottuu suomalainen design, kuten Artek. Asunnon liukuovet ovat alkuperäiset 1950-luvulta.
Sisustuksessa painottuu suomalainen design, kuten Artek. Asunnon liukuovet ovat alkuperäiset 1950-luvulta.
Taide on merkittävässä osassa Virmavirtojen kotia. Suurin osa esillä olevista tauluista on Jarmo Virmavirran itse maalaamia.
Taide on merkittävässä osassa Virmavirtojen kotia. Suurin osa esillä olevista tauluista on Jarmo Virmavirran itse maalaamia.

Kodin sisustaminen on Tertun intohimo. Sisustuksessa on arvostettu asunnon alkuperäistä tyyliä. Uusia kalusteita ei ole ostettu, vaan kaikki on tuotu vanhoista kodeista. Esimerkiksi keittiönpöytä on ollut aiemmin säilössä varastossa.
– Emme ole paljon sisustaneet, vaan säilyttäneet lähinnä, Terttu naurahtaa.

Sisustus on simppeliä suomalaista designia – ajan henkeen sopivasti Artekia ja Alvar Aaltoa.
– Bryggman myös itse käytti Aaltoa, ja työskenteli Alvar Aallon kanssa, Terttu kertoo.

Tärkeä osa asunnon ilmettä on taide: kodista löytyy runsaasti Jarmon omaa taidetta sekä esimerkiksi Tyko Sallista ja Wäinö Aaltosta.

Vanha kiuas on säästetty museokoristeeksi taloyhtiön saunaan.
Vanha kiuas on säästetty museokoristeeksi taloyhtiön saunaan.
Avaran olohuoneen takka ja kirjahylly ovat myös säilytetty 1950-luvulta asti. Terttu Virmavirta kertoo hurahtaneensa Bryggmaniin, kun hän työskenteli Bryggmanin suunnittelemassa Sammon talossa. – Talossa asuu myös muita Bryggman-faneja,Terttu kertoo.
Avaran olohuoneen takka ja kirjahylly ovat myös säilytetty 1950-luvulta asti. Terttu Virmavirta kertoo hurahtaneensa Bryggmaniin, kun hän työskenteli Bryggmanin suunnittelemassa Sammon talossa. – Talossa asuu myös muita Bryggman-faneja,Terttu kertoo.

Terttu Virmavirta on ollut taloyhtiön puheenjohtaja jo vuodesta 2006 asti. Koko talossa vaalitaan ja kunnioitetaan Bryggmanin perintöä, ja esimerkiksi talon remonteissa on otettu huomioon hänen alkuperäiset suunnitelmansa.

Terttu kertoo, että talossa asuu heidän lisäkseen myös muita Bryggman-faneja.
– Kaikilla on yhteinen tahto kunnostaa ja huoltaa taloa. Taloyhtiö on hyvin yhteisöllinen.

Bryggman-seura myönsi toukokuussa taloyhtiölle Bryggman-laatan, joka on nyt kiinnitettynä talon ulkoseinään. Se esittelee talon merkittävänä Bryggman-kohteena, ja sen myöntäminen on merkki hänen arkkitehtuurinsa vaalimisesta.

Virmavirroilla on kova kaipuu takaisin Turkuun. He suunnittelevat muuttavansa takaisin vielä jonain päivänä, ja mahdollisesti pysyvästi kakkoskotiinsa.

Virmavirrat arvostavat jokirantaa, jolla on heille suuri merkitys. Pariskunnan toiveena on, että merkittävä kulttuurimaisema säilyy arvokkaana myös tulevaisuudessa.
– Turussa on uniikki jokiranta. Ei edes Pariisissa ole tällaista, Terttu toteaa.
 

Katso video Virmavirtojen asunnosta:
 

Täällä asuvat

  • Eläkeläispariskunta Terttu ja Jarmo Virmavirta, jotka ovat olleet naimisissa 50 vuotta.

Koti

  • Arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema kerrostalo Läntisellä Rantakadulla, Turussa.
  • 112-neliöinen asunto oli myös Bryggmanin suunnittelema, ja se jäi hänen viimeiseksi kodikseen. Asunto on Virmavirtojen kakkoskoti.
  • Vuonna 1951 valmistunut Läntinen Rantakatu 21 -talo on yksi merkittävistä Bryggmanin suunnittelukohteista Turussa.

Parasta kodissamme

  • Sijainti ja näkymät. Aurajoen ranta sekä asunnon valoisuus, historia ja henki.

Kotimme kaipaa vielä

  • Jossain huoneessa voisi laittaa tapettia, mutta varsinaisesti emme kaipaa mitään.

Kommentoi