Sisusta

SISUSTA | Anu Välilä |

Kotikäynti: Punainen torppa ja pihamaa Ruskolla

Merttelän vanha kyläkoulu Ruskolla on ollut jo vuosikymmeniä asuinkäytössä. Nykyiset asukkaat ovat kunnostaneet taloa hiljalleen ja kuorineet muovi-mattojen ja lastulevyjen alta esiin hirsitalon henkeä.

Noora Virtanen
oli ihastunut vanhaan, omenapuiden suojissa seisovaan punavalkoiseen hirsitaloon jo lapsena. Talo oli Ruskolla lapsuutensa asuneen Nooran ystävän koti, jossa kaverukset viettivät paljon aikaa yhdessä.

Kun talo tuli myyntiin yhdeksän vuotta sitten, Noora ja hänen miehensä Roope Virtanen päättivät lähteä katsomaan taloa.

Nelihenkinen perhe ja vasta hankittu koiranpentu Emma asuivat kerrostalossa Turussa. Perhe oli etsinyt jo pitkään omakotitaloa, ja Noora innostuikin nähtyään tutun talon asuntoilmoituksissa.
– Roope ei heti innostunut, sillä hän ei olisi halunnut muuttaa näin kauas Turusta. Mutta hänkin ihastui taloon ja toukokuussa pihalla kukkiviin omenapuihin. Roope teki talosta tarjouksen minulta salaa ja paljasti yllätyksen vasta, kun tarjous hyväksyttiin. Hän on myöhemmin sanonut, ettei kauppoja olisi varmaankaan tullut, jos olisimme käyneet katsomassa taloa kylmään ja pimeään aikaan, Noora sanoo.

”Hometta ei ole tullut vastaan. Keskihuoneen lattian alla olleet hirsirungot olivat niin haperot, että ne piti vaihtaa.”

Pariskunta ihastui uniikkiin taloon ja sen tunnelmaan. Vanhassa talossa pelotti työn määrä ja mahdolliset pintojen alla muhivat ikävät yllätykset, mutta isommilta ongelmilta on onneksi säästytty.
– Hometta ei ole tullut vastaan. Keskihuoneen lattian alla olleet hirsirungot olivat niin haperot, että ne piti vaihtaa. Toinen pää talosta on vielä remontoimatta, joten sitä ei tiedä, mitä sieltä paljastuu.

Virtasen perhe osti yhdeksän vuotta sitten Ruskolta kodikseen punaisen hirsitalon, jonka matala osa on 1800-luvun alussa rakennettu Takalan torppa. Merttelän alakoulu aloitti toimintansa rakennuksessa vuonna 1931, kun torpan toiseen päähän valmistui luokkahuone. Talo on ollut 1960-luvulta lähtien yksityisessä asuinkäytössä. Kuvat: TS/Jori Liimatainen.
Virtasen perhe osti yhdeksän vuotta sitten Ruskolta kodikseen punaisen hirsitalon, jonka matala osa on 1800-luvun alussa rakennettu Takalan torppa. Merttelän alakoulu aloitti toimintansa rakennuksessa vuonna 1931, kun torpan toiseen päähän valmistui luokkahuone. Talo on ollut 1960-luvulta lähtien yksityisessä asuinkäytössä. Kuvat: TS/Jori Liimatainen.
Ruskolaisen Noora Virtasen perheen kodin lempipaikka löytyy olohuoneesta, jossa rentoudutaan sohvalla lehtiä lukemalla ja televisiota katselemalla. Suuren ruokapöydän ääressä vietetään iltoja ystävien kanssa. Noora ja espanjanvesikoira Emma pääsevät lähtemään yhteisille metsälenkeille kotiovelta.
Ruskolaisen Noora Virtasen perheen kodin lempipaikka löytyy olohuoneesta, jossa rentoudutaan sohvalla lehtiä lukemalla ja televisiota katselemalla. Suuren ruokapöydän ääressä vietetään iltoja ystävien kanssa. Noora ja espanjanvesikoira Emma pääsevät lähtemään yhteisille metsälenkeille kotiovelta.

Talo on entinen Merttelän kyläkoulu, jonka vanhin osa on 1800-luvun alussa rakennettu Takalan torppa. Alakoulu aloitti toimintansa vuonna 1931, kun torpan toiseen päähän valmistui luokkahuone.

Koulutoiminta loppui rakennuksessa 1960-luvulla, kun viereen valmistui uusi koulurakennus. Siitä lähtien talo on ollut yksityisessä asuinkäytössä.

Talossa on vuosien varrella tehty niin paljon remonttia, ettei koulun ajoista ole enää juuri mitään muuta kuin hirret, makuuhuoneen pönttöuuni ja joitakin ikkunoita jäljellä.

Kun Virtaset hankkivat talon itselleen, sen sisäosat olivat suurelta osin 1970-luvun asussa. Hirret oli peitetty, seinillä oli säkkikangasta, pinnoissa oli käytetty paljon lastulevyä.

”Meillä on koulusta jäljellä vain Violan huoneessa oleva puinen seinänaulakko. ”

Entisen luokkahuoneen paikalle tehtyä olohuonetta hallitsivat suurikokoinen tiilitakka ja huoneen nurkkaan rakennettu baari. Kylpyhuone oli remontoitu 2000-luvulla.
– Koulun irtaimisto on varmaan siirretty aikanaan uuteen kouluun tai se on ehtinyt muutoin kadota talosta vuosien varrella. Meillä on koulusta jäljellä vain Violan huoneessa oleva puinen seinänaulakko. Lisäksi meillä on vanha taulu, jossa on kuva Takalan torpasta ennen koululaajennusta.

Noora ei sure kouluirtaimiston perään. Sen sijaan häntä harmittaa, että 1980-luvulla tehdyn remontin yhteydessä talosta on poistettu vanhat, leveät lankkulattiat.
– Se harmittaa, sillä ne olisin halunnut säästää. Vaihdoimme remontin yhteydessä lattialle leveämmät mäntylankut, jotka vahasimme vaaleiksi. Keittiön lattia odottaa vielä remonttia.

Virtaset remontoivat ensimmäisenä keittiön, jonka lattia odottaa yhä kunnostusta. – Keittiön alla on hieno kellari, mutta en mene sinne hämähäkkien keskelle, sillä minulla on ahtaanpaikan kammo, Noora Virtanen kertoo.
Virtaset remontoivat ensimmäisenä keittiön, jonka lattia odottaa yhä kunnostusta. – Keittiön alla on hieno kellari, mutta en mene sinne hämähäkkien keskelle, sillä minulla on ahtaanpaikan kammo, Noora Virtanen kertoo.
Keittiön tiilimuuri kaivettiin esiin remontin yhteydessä.
Keittiön tiilimuuri kaivettiin esiin remontin yhteydessä.

Virtaset ovat tehneet talossa remonttia vaiheittain. Huonokuntoiset keittiön kaapit ja laatikostot päätettiin vaihtaa ensimmäisenä. Remontista tuli kuitenkin aiottua suurempi, kun keittiön putki halkesi kaappia irrotettaessa.
– Putket oli pakko vaihtaa. Tiskasin monta viikkoa saunassa, kun keittiö oli pois käytöstä, Noora muistelee.

Entisen luokkahuoneen paikalla oleva olohuone ja sen viereinen aula revittiin eristeitä myöten kokonaan auki neljä vuotta sitten.
– Olimme kolme kuukautta evakossa miehen työkaverin talossa, kun he olivat ulkomailla työkomennuksella. Remontti venyi ja jouduimme muuttamaan remontin keskelle. Piano oli keittiössä ja yläkerta täynnä tavaraa, Noora muistelee.

Seuraava suurempi remonttikohde on opettajan asuntona palvellut osa eli keittiö, vanhempien makuuhuone ja kylpyhuone, missä lattia pitäisi avata ja eristää sekä pinnat uusia. Myös ikkunat kaipaisivat kunnostusta tai vaihtoa.
– Emme haluaisi luopua vanhoista ikkunoista, mutta niiden lämmöneristys on ihan nolla, ja kunnostus on myös kallista, kun sitä ei osaa tehdä itse.

Tontilla on pihasauna terasseineen, lämmin varasto sekä koulun entiseen huussiin tehty kylmä ulkovarasto.
Tontilla on pihasauna terasseineen, lämmin varasto sekä koulun entiseen huussiin tehty kylmä ulkovarasto.
Keskihuoneen ikkunoista on näkymä pihasaunalle ja terassille, jota laajennettiin viime kesäksi rippijuhlia varten.
Keskihuoneen ikkunoista on näkymä pihasaunalle ja terassille, jota laajennettiin viime kesäksi rippijuhlia varten.

Noora ja Roope nauttivat kotona olemisesta. Lapset ovat jo niin isoja, että heillä on omat menonsa, joten vanhemmille jää omaa aikaa. Roopella riittää puuhasteltavaa pihalla, ja Noora nauttii rauhallisista hetkistä kotisohvalla.
– Minulle koti on rauhoittumisen paikka. Viikonloppuisin en lähde mielelläni mihinkään. Silloin on kiva olla kotona, maata sohvalla ja lukea sisustuslehtiä. Nautin myös rauhallisista aamu- ja iltalenkeistä lähimetsässä koirien kanssa, Noora sanoo.

Perheen kodin lempipaikka on olohuone, jossa vietetään aikaa niin oman perheen kuin ystävien kanssa. Olohuoneen pitkän pöydän ääressä istutaan usein yhdessä iltaa ja nautitaan hyvästä ruuasta ja juomasta.

Keittiössä oleva pyöreä pöytä tuoleineen on arkikäytössä.
– Keittiön pöytäryhmä on kuulunut aiemmin isoäidilleni. Hioin isoäidin keltaiseksi maalaamat tuolinjalat ja vaihdoin vihreät tekstiilit mustiin. Sama isoäiti eli isäni äiti oli taiteilija, ja hänen tekemänsä torso ja taulut ovat kotimme rakkaimpia esineitä. Myös äidinäidin vanhalla Singerillä on tunnearvoa.

Yläkerran aulatila on ollut perheen tytärten yhteistä oleskelu- ja säilytystilaa.
Yläkerran aulatila on ollut perheen tytärten yhteistä oleskelu- ja säilytystilaa.
Noora Virtanen nauttii kauniista esineistä ja harmonisista väreistä. Sisustuslehtiä selatessaan hän innostuu välillä kokeilemaan rohkeampia värejä kotonaan, mutta palaa aina takaisin ajattomiin, rauhallisiin sävyihin.
Noora Virtanen nauttii kauniista esineistä ja harmonisista väreistä. Sisustuslehtiä selatessaan hän innostuu välillä kokeilemaan rohkeampia värejä kotonaan, mutta palaa aina takaisin ajattomiin, rauhallisiin sävyihin.

Kodin haastavin huone on olohuoneen ja keittiön väliin jäävä aulamainen tila, jolle on Nooran mukaan ollut vaikea keksiä kunnollista käyttötarkoitusta. Roope nimittääkin huonetta turhaksi huoneeksi.

Läpikulkutilan haastetta lisää se, ettei yksikään seinä ole ehjä vaan joka puolella on ovia ja ikkunoita. Aulatila toimii koirien huoneena.

Nooran haaveena on, että keskihuoneesta voisi puhkaista ovet ulos puutarhaan ja rakentaa terassin omenapuiden katveeseen.
– Talo ei ole suojelukohde, joten se olisi mahdollista. Ovet olisi kannattanut puhkaista seinään remontin yhteydessä, mutta se jäi, kun siihen tarvitaan suunnittelijaa ja luvat. Saa nähdä, toteutuuko suunnitelma koskaan, Noora sanoo.
 

Katso video Nooran ja Roopen kodista:


 

Täällä asuvat

  • Hoitolatukun kouluttaja Noora Virtanen, 44, ja ICT-alan yrityksen palvelupäällikkö Roope Virtanen, 47, sekä tytär Viola, 15. Vanhempi tytär Roosa, 21, muutti juuri pois kotoa. Espanjanvesikoirat Emma ja Lilla.

Koti

  • Talon matala pää on 1800-luvun alussa valmistunut Takalan torppa, jota laajennettiin 1920-luvulla. Rakennuksessa toimi Merttelän alakoulu 1930–60-luvuilla.
  • Kodissa on noin 130 asuinneliötä. Alakerrassa on k+oh+mh+aula+kph. Yläkerrassa on 2 mh ja aulatila. Pihasauna, terassit ja varastotilaa.

Parasta kodissamme

  • Tunnelma ja ulkosauna.

Kotimme kaipaa

  • Lisää lämmintä säilytystilaa.

Kommentoi