Rakenna

RAKENNA | Anu Välilä |

Toukolaakso: Elämää remontin keskellä

Toukolaaksossa nautitaan valmiista tiloista, iloitaan takan lämmöstä ja juoksevasta vedestä sekä suunnitellaan seuraavia remonttikohteita.

Toukolaakson toinenkin pääty sai asukkaansa kesällä, kun Saana Sipilä ja Olli Sallinen muuttivat uuteen kotiinsa.

Pariskunnan tavoitteena oli saada keittiö, makuuhuone ja kylpyhuone valmiiksi ennen muuttoa, mutta työkiireiden vuoksi aikataulusta jäätiin pahasti jälkeen ja tavarat kannettiin sisälle keskelle kaaosta.
– Kesällä se ei niin haitannut. Pari kuukautta pystyi asumaan miten vain, mutta oli kyllä hieno hetki, kun saimme wc:n yläkertaan, juoksevaa vettä ja saimme pestyä pyykkiä, pariskunta muistelee.

Nyt kun asumista on takana jo muutama kuukausi, tärkeimmät tilat alkavat olla viimeistelyä vaille valmiit. Ensimmäisenä valmistui makuuhuone. Keittiöstä puuttuu vielä muutama ovi, vetimiä, pari kaappia, peili ja induktioliesi. Keittiö olisi jo viimeistelyä vaille valmis ilman vastoinkäymisiä.
– Kaksi aiempaa liesitasoa ovat tulleet perille palasina ja nyt odotamme kolmatta saapuvaksi. Toivottavasti se on ehjä ja pääsemme vihdoin laittamaan kunnolla ruokaa. Tähän asti olemme kokanneet pääasiassa pataruokia uunissa, Olli sanoo.

Saana Sipilä ja Olli Sallinen muuttivat uuteen kotiinsa kesä-heinäkuun vaihteessa, kun vasta makuuhuone oli valmis.
Saana Sipilä ja Olli Sallinen muuttivat uuteen kotiinsa kesä-heinäkuun vaihteessa, kun vasta makuuhuone oli valmis.

Kodin tiloista on käytössä vasta osa. Eteinen on tarkoitus remontoida talven ja kevään aikana. Suurten salien vuoro on myöhemmin. Keittiö on toistaiseksi yhtenäistä keittiö- ja oleskelutilaa.

Kalusteet ovat vanhasta kodista ja tilaa hallitseva iso viherkasvi löytyi Facebookin roskalavaryhmästä.
– Olemme kaikki tottuneet asumaan pienesti, siksi ei haittaa, että kaikki tilat eivät ole heti asuinkäytössä. On ihanaa, kun voimme asua eri vaiheita, ensin pienemmin ja hiljalleen laajentaa tilaa, Saana sanoo.

Pariskunta ei aio hankkia lisää kalusteita ennen kuin salihuoneet on saatu valmiiksi ja kalusteiden tarve on selvillä.
– Tykkään ajatuksesta, että meillä olisi itse tehtyjä huonekaluja. Haluaisin tehdä keittiöön ison ruokapöydän ja pitkän penkin ikkunan alle, kunhan muut tilat saadaan joskus valmiiksi ja huoneiden funktiot ovat selvillä, Olli sanoo.

Saana ja Olli ovat tyytyväisiä tehtyihin valintoihin. Keittiön puulattian lipeäkäsittely on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi.
– Lattialle on kaatunut marjamehua ja kiehuvaa vettä, mutta niistä ei ole jäänyt jälkeäkään, Olli kiittelee.

Yksi hienoimmista hetkistä tähän mennessä on ollut kylpyhuoneen valmistuminen.
– Henkisesti oli tosi jees, kun pääsi ensimmäisen kerran kylpyyn. Kylpyhuoneesta puuttuu vielä lavuaari, peili, lamput ja pientä viimeistelyä, mutta olemme tilaan todella tyytyväisiä. Tässä on sellaista englantilaisen sisäoppilaitoksen henkeä, Olli iloitsee.

Saana Sipilä ja Olli Sallinen nauttivat uudesta kylpyhuoneestaan, josta on tulossa heidän toiveidensa mukainen. – Laatat ovat viimeisiä Turussa Pukkilalla valmistettuja laattoja, jotka saimme vieläpä edullisesti. Lattialle asennettiin tavallista voimakkaampi lämmitys suuren tilan ja ikkunan vuoksi, jotta tila tuntuu mukavan lämpimältä, pariskunta kertoo.
Saana Sipilä ja Olli Sallinen nauttivat uudesta kylpyhuoneestaan, josta on tulossa heidän toiveidensa mukainen. – Laatat ovat viimeisiä Turussa Pukkilalla valmistettuja laattoja, jotka saimme vieläpä edullisesti. Lattialle asennettiin tavallista voimakkaampi lämmitys suuren tilan ja ikkunan vuoksi, jotta tila tuntuu mukavan lämpimältä, pariskunta kertoo.

Rosita Haapasaari ja Matias Andersson ovat keskittyneet viime kuukaudet töihin ja kodin yksityiskohtien viimeistelyyn. Keittiö ja kylpyhuone ovat nyt valmiit ja eteisen ja ikkunoiden kunnostus aloitettu.
– Kylpyhuoneen uloimmat ikkunat on kunnostettu. Se on iso työ ja ikkunoita meillä riittää. Lisäksi eteläpään ikkunat voivat olla huonommassa kunnossa, sillä ne joutuvat kovemmalle koetukselle. Se on varmaan ensi kesän hommaa, Rosita tuumii.

Talon julkisivun kunnostus jatkuu keväällä vanhan peltikaton huoltotöillä. Syyskuussa talo sai uudet perinteisen malliset rännit.

Pariskunnan seuraava iso remonttikohde on makuuhuone, joka on toistaiseksi toiminut tavaroiden säilytystilana. Makuuhuoneesta on purettu vanha vaatekomero ja yhdeltä seinältä on kaivettu esiin oviaukko olohuoneeseen. Kauniit, puiset pariovet löytyivät talon kellarista.
– Makuuhuone on ollut kouluaikaan ilmeisesti karttahuone. Oviaukko katoaa piirustuksista 1950-luvun jälkeen, Rosita kertoo.

Rosita Haapasaaren ja Matias Anderssonin keittiön viimeistely on loppusuoralla. Muuri on tasoitettu ja maalattu.
Rosita Haapasaaren ja Matias Anderssonin keittiön viimeistely on loppusuoralla. Muuri on tasoitettu ja maalattu.

Viime vuonna talvi pääsi yllättämään asukkaat ja osa putkista jäätyi. Siitä viisastuneena kaverukset ovat tiivistäneet ikkunoita, suojanneet kellarin putket ja peittäneet alakerran ikkunat hyvissä ajoin styroksilla. Heinäkuun helteillä sisään kannetut naapurin lahjoittamat puut ja tontilta kaadetuista puista pilkotut puut lämmittävät kumpaakin kotia.
– Aamuisin on kylmä, mutta kun on kaksi takkaa päällä, lämpötila voi nousta nopeasti jopa yli 20 asteen. Nopeasti puuvarastot kyllä hupenevat pakkaskeleillä, Saana toteaa.

Vanhan talon kunnostus on ollut hitaampaa kuin kaverukset luulivat, ja töiden vuoksi remontti on edennyt hiljalleen, mutta kaverukset ovat yhä innoissaan yhteisestä projektista.
– Nyt ei enää ole sellaista painetta saada asioita aikaan, kun meillä on sähköt ja juokseva vesi. Kertaakaan ei ole kaduttanut, että lähdimme tähän, Olli kiteyttää.

Rosita Haapasaari ja Matias Andersson ovat todella tyytyväisiä kylpyhuoneeseen, joka on vihdoin kokonaan valmis. Kalusteissa on yhdistelty uutta ja vanhaa.
Rosita Haapasaari ja Matias Andersson ovat todella tyytyväisiä kylpyhuoneeseen, joka on vihdoin kokonaan valmis. Kalusteissa on yhdistelty uutta ja vanhaa.

Tästä on kyse

  • Talo on 101-vuotias entinen Ristimäen koulu Turussa. Koulutoiminta loppui 1988.
  • Turun kaupunki myi rakennukset 1990-luvun lopulla yksityiseen omistukseen. Asuinpinta-alaa on noin 300 neliötä.
  • Paritalon toiseen päähän muuttaa muotoilijapariskunta Saana Sipilä ja Olli Sallinen. Toinen puolikas on verhoilija Rosita Haapasaaren ja kokki Matias Anderssonin sekä kissojen Svanten ja Donaldin koti.
  • Juttusarjassa seurataan Toukolaakson remontin etenemistä. Lue täältä ensimmäinen osa, toinen osa ja kolmas osa.

Perinnerakentamista ennen ja nyt

Perinnerakentaminen koskee ennen teollisen rakentamisen aikakautta eli ennen 1950-lukua valmistuneiden rakennusten korjaamista ja kunnostamista. Myös nykyään voidaan rakentaa uutta vanhoilla perinteisillä materiaaleilla, työkaluilla ja tekniikoilla.

Yksi tärkeimmistä piirteistä on rakennuksen hengittävyys, mikä päättyi muovin käytön myötä.
Perinnerakentamiselle tyypillistä on yksiaineisuus. Esimerkiksi kivi- tai hirsirakennuksessa seinän materiaali on sama sisältä ulos. Ei kerroksellisuutta.

Rakennusmateriaalit: kivi, puu, savi, olki, kutteri, sahanpuru. Myöhemmin myös lasi. Nykyisistä materiaaleista selluvilla on ominaisuuksiltaan kuin kutterilastu tai sahanpuru.

Nykyään on vaikea rakentaa samalla tavalla, sillä osaajia on vähän. Rakentamisessa ja korjaamisessa voidaan käyttää vanhoja perinteisiä materiaaleja tai vastaavia uusia materiaaleja.

Vanhan talon ostajan kannattaa muistaa, että vuosikymmeniä vanhoissa taloissa on paljon vikoja ja epävarmuustekijät selviävät usein vasta, kun rakenteita aletaan purkaa. Moniin taloihin on vuosien varrella tehty korjauksia, joilla on pilattu hyvä hengittävä talo.

Talon kunto kannattaa tarkistuttaa ennen kauppoja. Ongelmana on, että harva kuntotarkastaja on perehtynyt vanhoihin taloihin eikä välttämättä löydä vaurioita. Toisaalta vanhoihin taloihin voidaan ehdottaa liian isoja ja kalliita korjauksia ja hyvätkin talot jäävät ostamatta.

Lähtökohtaisesti vanhat julkiset rakennukset, kuten kansakoulut ja VR:n rakennukset on tehty hyvin. Niihin on käytetty hyviä materiaaleja ja rakentamista ja korjaamista on valvottu. Maataloissa isompia eroja. Huonoimmat rakennukset ovat jo hävinneet.

Huonoja merkkejä: sokkelin tuuletusreiät on laitettu umpeen, koneellinen ilmanvaihto, muovien käyttö rakenteissa, taloa ja pihaa hoidettu ja huollettu vähän.

Lisätietoa perinnerakentamisesta saa esimerkiksi Rakennusperinteen Ystävistä ja Curatiosta.

Lähde: Perinnerakentaja Kurt Andersson

Kommentoi