Rakenna

RAKENNA | Anne Kortela |

Tavoitteena terveellinen koti

Jokainen omakotirakentaja ja remontoija haluaa välttää sisäilmaa pilaavat kosteus- ja homeongelmat. Syitä niiden yleisyyteen valottaa mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen. Arkkitehdit kehottavat suosimaan luonnonmateriaaleja ja välttämään kemikaaleja sekä arvioimaan rakennusta aina kokonaisuutena ja koko elinkaaren kannalta.

Kansainvälisesti arvostettu mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen on erikoistunut homeisiin ja kemikaalien haittavaikutuksiin.

Helsingin yliopiston emeritaprofessori jatkaa niiden tutkimista edelleen aktiivisesti esimerkiksi Aalto-yliopistossa ja pystyy vakuuttavasti perustelemaan toteamuksena tieteellisesti todistettuina.
– Mikrobit eivät noudata kosteusmääräyksiä! Meidän pitäisi alkaa toimia niin, että käytämme hyväksi luonnonlakeja emmekä yritä muuttaa niitä, professori totesi esityksensä aluksi Terveellinen asuminen -seminaarissa Kustavin Itätalossa elokuun lopulla.

”Meidän pitäisi alkaa toimia niin, että käytämme hyväksi luonnonlakeja emmekä yritä muuttaa niitä.”

Myrkyllisiä mikrobeja kasvaa rakennusmateriaaleissa, jos ne saavat kosteutta. Muovi nopeuttaa kosteustaskun syntymistä, koska se estää vesihöyryn kulkemisen.

Vesihöyryä tulee esimerkiksi hengityksestä, eikä se ole haitallista, mutta se voi panna liikekannalle sisätilojen pinnoille kertyneitä kemikaaleja ja mikrobien tuottamia haitallisia aineita. Sisätilan pinnoilta haihtumattomatkin kemikaalit voivat siirtyä sisäilmaan vesihöyryn kuljettamina.

Hengitetyn ilman mukana mikrobituotteet ja kemikaalit kulkeutuvat suoraan lähes suojattomiin keuhkoihin ja voivat päätyä keuhkorakkuloihin saakka. Jos keuhkorakkulat vaurioituvat, hapenottokyky heikkenee.

Nenässä hajuhermo ohittaa aivo-veri-esteen ja siten päästää hengitysilman mukana tulevia toksiineja (myrkyllisiä aineita) ja kemikaaleja suoraan aivoihin. Haitta-aineet voivat myös vaurioittaa hajuhermoa, eivätkä sen hermosäikeet eivät ehdi uudistua, jos altistus on tiheää.

Paljas hirsiseinä otettiin esiin vanhan hirsitalon sisäremonttia varten, ja sen kunto osoittautui hyväksi.
Paljas hirsiseinä otettiin esiin vanhan hirsitalon sisäremonttia varten, ja sen kunto osoittautui hyväksi.

Homeesta aiheutuneita sairauksia on vaikea tunnistaa, koska oireiden alkuperää ei saada aina selvitetyksi.
– Rakennusaineisiin lisätään kemikaaleja esimerkiksi palonsuoja- tai homeenestoaineiksi tai nopeuttamaan kuivumista. Esimerkiksi kipsilevyihin lisätään usein kostutinkemikaaleja, jotka ovat myrkyllisiä ja voivat vesihöyryn mukana siirtyä sisäilmaan. Kipsilevyissä on valmiina myrkyllisiä mikrobeja. Kipsi itsessään ei ole myrkyllistä, mutta kastuessaan vaikkapa muovimaton alla kipsilevyistä voi purkautua mikrobien tuottamia sulfideja, jotka häiriköivät elimistön omien solujen tuottamien viestintä-aineiden toimintaa. Niitä on tutkittu muun muassa Suomessa, Tanskassa ja USA:ssa, professori Salkinoja-Salonen kertoo.

– Ekovillakaan ei ole turvallinen, jos siihen on lisätty boorikemikaaleja. Vaikka boorikemikaalit vähentävät bakteereja, ne suosivat homeita, jotka voivat villan kastuessa tuottaa vahvoja toksiineja, hän jatkaa.

”Kouluissa, päiväkodeissa ja myös kodeissa käytetään desinfioivia siivousaineita, jotka sisältävät solumyrkyllisiksi osoitettuja biosideja.”

Erityisen ongelmallisiksi kemikaalit käyvät kouluissa, koska niissä on suuri henkilötiheys, ja hengityksen vesihöyry nostaa sisäilman kosteutta oppituntien aikana. Kosteus mobilisoi muun muassa siivouskemikaaleja.
– Kouluissa, päiväkodeissa ja myös kodeissa käytetään desinfioivia siivousaineita, jotka sisältävät solumyrkyllisiksi osoitettuja biosideja mikrobien torjuntaan. Ne eivät haihdu kuivana, eikä niillä siksi aiemmin ollut EU:n vaaraluokitusta, mutta kun niitä käytetään vesiliukoisina ja tiloissa, joissa ilman kosteus on suurempi kuin nolla prosenttia, ne saattavat olla hometoksiinien veroisia myrkkyjä. Kun vesi haihtuu, aineet kertyvät ilmasta sisätilan pintoihin. Vastaavilla puhdistusaineilla desinfioidaan myös ilmanvaihtokanavia, Salkinoja-Salonen kertoo.

Home ei aina tule testeissä esiin, vaikka ihmiset saavat hengitysoireita. Se voi johtua siitä, että toksisia aineita tuottavat niin sanotut AOX-homeet, jotka ovat hidaskasvuisia ja alkavat näkyä vasta 2–6 viikon kasvatusajan jälkeen. Ne sietävät homeentorjuntaan käytettyjä kemikaaleja.

”Tärkeintä on suunnitella talon rakennusfysikaaliset ominaisuudet kokonaisvaltaisesti toimivaksi ja ottaa huomioon talon koko elinkaari.”

Sisäilman laadun parantamiseksi on tärkeää huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta ja käyttää materiaaleja, jotka läpäisevät kosteutta ja hiilidioksidia. Hengittäviä materiaaleja ovat muun muassa puutavara, savi ja olki. Kaikki mikrobien torjuntaan tarkoitetut kemikaalit ovat biosideja, joten niiden käyttöä sisätiloissa kannattaa välttää.

Savea ja olkea ei Suomessa ole juuri käytetty, mutta muualla Euroopassa perinteet ovat pitkät. Suunnittelutoimisto Natural Building Company on käyttänyt niitä sekä julkisissa että yksityisissä rakennuskohteissa.
– Nykyaikaisissa materiaaleissa on paljon kemikaaleja, ja kokonaisuutta on vaikea hallita. Eliminoimme synteettiset materiaalit muun muassa kosteusongelmien takia. Luonnonmateriaaleista pystyy rakentamaan laadukkaasti, ja ne käsittelevät hyvin kosteutta. Tärkeintä on suunnitella talon rakennusfysikaaliset ominaisuudet kokonaisvaltaisesti toimivaksi ja ottaa huomioon talon koko elinkaari, eko-arkkitehti Kati Juola-Alanen kertoo.

Tavoite on kehittää luonnonmukaista rakentamista ja jakaa siitä tietoa.
– Teemme yhteistyötä monien tahojen kanssa, ja tarkoitus oli aloittaa olkielementtien valmistus Suomessa, mutta löysimme valmistajan, jonka elementit ovat CE-sertifioituja, ja tuomme niitä nyt maahan. Rakentaminen on helppoa ja hintataso on samaa luokkaa kuin muissakin vastaavan laatuisissa elementeissä. Niissä on puukehikko, ja elementin voi päällystää rakennuslevyllä tai rapata savella, jota valmistetaan lisäämällä vettä valmiisiin savirappausseoksiin. Seoksia saa erikokoisilla rakeilla ja värisävyjä on runsaasti, arkkitehti Juola-Alanen jatkaa.

Tiltu Nurminen pitää painovoimaista ilmanvaihtoa hyvänä. Jos taloa lämmitetään uuneilla, ne toimivat myös osana ilmanvaihtoa. Hirsitalon sisätilojen remontointi on vielä kesken, mutta kakluuni on säilynyt hyväkuntoisena.
Tiltu Nurminen pitää painovoimaista ilmanvaihtoa hyvänä. Jos taloa lämmitetään uuneilla, ne toimivat myös osana ilmanvaihtoa. Hirsitalon sisätilojen remontointi on vielä kesken, mutta kakluuni on säilynyt hyväkuntoisena.

Myös SAFA arkkitehti Tiltu Nurminen suosii terveellisiä luonnonmateriaaleja ja perinteistä rakentamista.
– Kosteusongelmia tuovat liian tiiviit seinät. Mirja Salkinoja-Salosen esitys mikrobeista on vakuuttanut minut, ja toivon, että ihmiset tiedostavat niihin liittyvät ongelmat. Materiaalien valintaa vaikeuttavat niihin lisätyt muovit ja kemikaalit. Yksi vakava riski homevaurioihin voi jatkossa tulla sen takia, että rakennusmääräykset edellyttävät hyvin paksuja seiniä. Sisältä ulospäin kulkeutuva lämpö ei talviaikaan pysty kuivattamaan hyvin paksun rakenteen kaikkia kerroksia ja niihin mahdollisesti kertynyttä kosteutta. Silloin kosteus tiivistyy siihen kohtaan ulkoseinää, jossa on kylmää ja tiivistä pintaa. Jos rakenne ei ole hengittävä, se ei vapauta kosteutta myöhemminkään, Tiltu Nurminen toteaa.

Tiltu Nurmisen mielestä rakentamisen pitäisi olla niin yksinkertaista, että kuka tahansa pystyy ymmärtämään siihen liittyvät ratkaisut. Hän toivoo, että käytettäisiin vain terveellisiä materiaaleja.

Hirsi on hyvä materiaali, mutta liimahirsiä hän ei niinkään suosittele, koska liimoissa voi olla haitallisia kemikaaleja. Olki ja savi, poltetut tiilet ja puukuituiset tuotteet ilman kemikaaleja ovat hengittäviä ja helppoja huoltaa.

Hän on huolissaan nykyisistä rakennusmääräyksistä, joita ohjaa energiatehokkuus. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on myös lausunnossaan edellyttänyt kokonaisvaltaisempaa näkemystä rakennuksen suunnitteluun.
– Painovoimaisen ilmanvaihdon toteuttaminen on tehty lähes mahdottomaksi tai ainakin erittäin hankalaksi, ja edellytetään koneellista, mutta mielestäni sen pitäisi olla mahdollinen erityisesti asuinrakennuksissa, jos haluaa panostaa terveelliseen sisäilmaan, Nurminen sanoo.

Mitä ovat?

  • Toksiinit = myrkyllisiä aineita, joita biologisten organismien (eläimen, kasvin tai mikro-organismin) aineenvaihdunta tuottaa, esimerkiksi homesienten tuottamia myrkkyaineita
  • Biosidit = kemiallisia aineita, valmisteita tai pieneliöitä, joiden tarkoitus on tuhota, torjua tai tehdä haitattomaksi haitallisia eliöitä, estää niiden vaikutusta tai rajoittaa niiden esiintymistä, esimerkiksi ihon ja pintojen desinfiointiaineet, tuholaistorjunta-aineet, säilytys- ja puunsuoja-aineet teollisuudessa ja teollisuustuotteissa sekä alusten kiinnittymisenestoaineet.

Lisätietoja

Yksi vastaus artikkeliin “Tavoitteena terveellinen koti”

  1. nk

    Hienoa että kosteutta absorboivien rakenneratkaisujen käyttöä kannustetaan. Puuttuisin kuitenkin huolimattomaan heittelyyn painovoimaiseen ilmanvaihtoon liittyen. Painovoimainen ilmanvaihto hukkaa enemmän energiaa kuukaudessa kuin mitä lämmöntalteenotolla säästetään vuodessa. Sellaisen talon hiilijalanjälkeä ei ole kovin realistista pitää kestävällä tasolla, eikä sitä tulisi lähtökohtaisesti suosia ilman että rakennuksen muilla osa-alueilla on tehty merkittävästi muita päästöjä vähentäviä toimenpiteitä, kuten uusiutuvan energian tuotantoa tms. Sitäpaitsi koneellinen ilmanvaihto on määrätty suunniteltavaksi painetasapainoon uusissa energiamääräyksissä, eli tulevat koneelliset iv-järjestelmät aiheuttavat jopa vähemmän pine-eroa ja rakenteita läpäisevää virtausta kuin painovoimainen ilmanvaihto. Artikkelin ydinviestikin olisi paljon uskottavampi jos muutkin asiat olisivat totuudenmukaisia.


Kommentoi