Rakenna

RAKENNA | Maria Kesti |

Takka ja nykytalo eivät aina sovi yhteen

Tiivis talo ja alipaine vetävät tuhkat sisäilmaan eikä takka syty.

Useimpiin uusiin omakotitaloihin hankitaan tulisija tunnelman tuojaksi ja lisälämmönlähteeksi.
Kun ensimmäiset pesälliset on sytytetty, monet sekä kokeneet että kokemattomat takkojen käyttäjät ovat kuitenkin joutuneet hämilleen. Tuli ei syty. Savua puskee ja pöllähtelee sisälle. Asunnon pöydiltä ja hyllyiltä löytyy tuhkaa ja nokea.

Tulisijoista on tullut uudisrakennuksissa yhä yleisempiä, mutta nykytalojen rakenne- ja ilmanvaihtoratkaisut sekä rakentamisen lainsäädäntö sopivat entistä huonommin yhteen tulisijojen kanssa.
– Ensimmäiset ongelmat tulivat meille takkavalmistajille puskista. Asiakkaat pettyivät todella paljon uusiin tulisijoihinsa. Valmistajana otimme asian hyvin raskaasti, kertoo Warma-Uunien toimitusjohtaja Vesa Salminen.

Moni uudisrakentaja haluaa vähentää sähkönkulutusta lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Tulisijojen käyttö on kuitenkin aiheuttanut ongelmia uudiskohteissa.
Moni uudisrakentaja haluaa vähentää sähkönkulutusta lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Tulisijojen käyttö on kuitenkin aiheuttanut ongelmia uudiskohteissa.

Ikäviä yllätyksiä aiheuttaa esimerkiksi koneellinen ilmanvaihto, joka käytännössä vaaditaan jokaiseen nykytaloon. Asuntoon luodaan ilmanvaihdolla pieni alipaine, mutta se vetääkin tulisijasta kodin sisäilmaan noen hajua ja pienhiukkasia silloin, kun takka ei ole päällä.

Salmisen mukaan ongelma tuli sananmukaisesti silmille vuonna 2009, kun laki vaati jättämään hormiin pakollisen vuodon eikä peltiä enää saanut sulkea tiiviisti häkävaaran vuoksi. Savuhormit muuttuivat tuloilmakanaviksi, mihin niitä ei ole tarkoitettu.

Olennaisena taustatekijänä on myös nykytalojen tiiviys. Vanhoissa taloissa ilmaa vuotaa useasta paikasta, minkä vuoksi noki pysyy paremmin niiden tulisijoissa.

”Savukaasut ovat suuri pienhiukkasten lähde, ja pienhiukkaset ovat merkittävä terveysriski.”

Tuhkan leviäminen sisälle harmittaa sitä, joka pyyhkii asunnosta pölyt. Asialla on myös vakava puoli.
– Savukaasut ovat suuri pienhiukkasten lähde, ja pienhiukkaset ovat merkittävä terveysriski. Ne ovat suurempi sairaustaakkaa aiheuttava sisäilmätekijä kuin kosteus- ja homeongelmat, kertoo sisäilma-asiantuntija Mervi Ahola Sisäilmayhdistyksestä.

Aholan mukaan koneellinen ilmanvaihto ei kuitenkaan vedä tulisijoista sisälle häkää. Tämä riski on hyvin pieni.

Tulisijaa saattaa lisäksi olla vaikea saada syttymään, sillä palamiseen ei ole alipaineisessa asunnossa riittävästi paloilmaa. Tämän vuoksi osa sytyttäjistä avaa ikkunan tai hankkii seinään kylmäilmaventtiilin, mikä vähentää herkästi tulisijan lämmityshyötyä.

Monissa ilmanvaihtokoneissa on takkatoiminto, joka tekee hetkellisen ylipaineen pienentämällä poistoa tai kasvattamalla tuloa. Tuli saattaa kuitenkin sammua heti, kun takkatoiminnon 10–15 minuuttia on kulunut umpeen, eikä vaihtoehto toimi joka koneessa joka säällä.
– Kun tuli viimein syttyy, se voi synnyttää niin suuren alipaineen, että talossa ei saa ovia auki. Samalla takan aiheuttama voimakas alipaine vetää rakenteista epäpuhtauksia sisäilmaan, Ahola kuvailee.

Takka voi tuottaa asuntoon monikymmenkertaisen alipaineen normaaliin verrattuna.

Uudistalot vaativat tulisijoilta uusia ratkaisuja

Pohdi korvausilmaa jo talon perustuksia suunniteltaessa.

Mervi Ahola jätti omassa uudistalossaan takan hankkimatta, sillä hän ei löytänyt varmaa tietoa siitä, miten ratkaista ongelmat.
– Edes VTT ei huomioinut asiaa riittävästi energiatehokkaan pientalon ilmanvaihto-oppaassa, Ahola ihmettelee.

Warma-Uunit on etsinyt ratkaisuja ilmanvaihto-yritysten ja Itä-Suomen yliopiston kanssa sekä omassa tuotekehityslaboratoriossa. Monia toimivia vaihtoehtoja uudistaloihin onkin jo löytynyt, mutta Salmisen mukaan suurin ongelma on saada niistä tieto rakentajille riittävän ajoissa.

Sekä Salminen että Ahola neuvovat, että tärkeintä on saada takka tiiviiksi. Tämä onnistuu esimerkiksi siten, että takkaluukussa on palonkestävät tiivisteet ja ne vaihdetaan tarvittaessa uusiin. Huomioon on kuitenkin otettava, että jos tulisija on vanha, sen rakenne saattaa vaatia, että luukkujen raoista pääsee takkaan paloilmaa.

”Moni rakentaja havahtuukin korvausilman hankkimiseen vasta silloin, kun on liian myöhäistä.”

Salminen huomauttaa, että moni ongelmista poistuu, jos takka saa korvausilmansa muualta kuin huoneilmasta, esimerkiksi ulkoilmasta lattiarakenteessa kulkevan korvausilmaputken avulla.
– Edelleen moni suunnittelija ja urakoija vähättelee korvausilman merkitystä eikä anna asiasta omakotitalon rakentajalle riittävän ajoissa tietoa, Salminen moittii.

– Moni rakentaja havahtuukin korvausilman hankkimiseen vasta silloin, kun on liian myöhäistä eli lattiat ja välikatot ovat valmiita. Korvausilman järjestämiseen pitäisi varautua jo perustuksia suunniteltaessa.

Takkaluukkujen tiivisteet auttavat tuhkaa ja nokea pysymään tulisijassa eikä alipaineinen ilmanvaihto vedä niitä huoneilmaan. Lisäksi korvausilman saanti tulee huomioida jo rakennuksen perustusvaiheessa.
Takkaluukkujen tiivisteet auttavat tuhkaa ja nokea pysymään tulisijassa eikä alipaineinen ilmanvaihto vedä niitä huoneilmaan. Lisäksi korvausilman saanti tulee huomioida jo rakennuksen perustusvaiheessa.

Eri tulisijavalmistajilla on erilaisia ratkaisuja ongelmien välttämiseksi. Warma-Uunien Puupihi-palotekniikassa korvausilma esilämmitetään kierrättämällä sitä tulisijan kuumimpien osien kautta, minkä vuoksi suoraan ulkoa tullut ilma ei jäähdytä takkaa ja pilaa lämmityshyötyä.

Ahola vinkkaa, että yhtä aikaa tulisijan kanssa ei kannata käynnistää muita voimakkaita ilman kohdepoistoja, kuten liesituuletinta tai keskuspölynimuria. Hän kertoo myös, että ilmanvaihtokonetta hankkiessa on syytä varmistaa, että takkatoiminto toimii joka säällä.

Pienhiukkasten määrää voi vähentää polttamalla tulisijassa ainoastaan kuivaa puuta, sytyttämällä se päältä ja polttamalla pienehköjä puumääriä kerralla. Tulisija ei ole oikea paikka pahvi- ja paperiroskien polttamiselle.

Niihin asuntoihin, joihin tulisijaa ei rakenneta, jätetään yleensä takkavaraus. Mikäli takan haluaa hankkia jälkikäteen, on syytä tiedostaa, että näiden talojen rakenteisiin ei ole yleensä järjestetty korvausilmaputkistoa.

Takat kevenevät ja pienenevät

Puulämmitys Suomen asunnoissa väheni rajusti 1900-luvun loppuun saakka. Valtion omistaman asiantuntijayrityksen Motiva Oy:n mukaan tulisijojen määrä kääntyi 2000-luvulla kuitenkin uudelleen nopeaan kasvuun, ja nykyään lähes kaikissa uusissa pientaloissa on takka.

Uusia tulisijoja rakennetaan Motivan mukaan ennen kaikkea tukilämmitysmuodoksi sekä ruuan valmistamista ja tunnelmaa varten. Nämä tavoitteet huomaa myös helmikuussa Turussa pidettävillä Rakenna & Sisusta -messuilla, joissa esitellään sekä perinteisiä että uusia tulisijoja.

”Lasia kaivataan yhä enemmän, ja tulen tulee näkyä kahteen tai kolmeen suuntaan.”

Messuilla Takkauunit Piilola tuo Suomen ensiesittelyyn norjalaisen Nordpeisin uutuusmalleja, joissa on otettu huomioon paitsi puulla lämmittäminen myös tunnelman luominen ja ruuanlaitto. Salzburg S on pienikokoinen varaava takka, johon saa keittolevyn ja grilliritilän. Nordpeis Monaco on kiertoilmatakka, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että se ei varaa lämpöä vaan luovuttaa sen nopeasti huoneilmaan. Kummatkaan eivät tarvitse talorakenteisiin palomuuria.

Uunimestari Marko Piilola toteaa, että nykyään tulisijojen halutaan olevan ennen kaikkea sisustuselementti.
– Lasia kaivataan yhä enemmän, ja tulen tulee näkyä kahteen tai kolmeen suuntaan. Suoraluukkuisia takkoja menee meillä enää todella vähän, Piilola kertoo.
– Lisäksi tulipesä halutaan korkealle, jotta tuli näkyy muiden kalusteiden yli.

Piilolan mukaan useimmilla rakennuttajista ei ole aiempia kokemuksia tulisijojen käytöstä. Tästäkin syystä takkojen messuesittelyt kiinnostavat ihmisiä.

Takkauunit Piilola tuo Turun Rakenna & Sisusta -messuille Nordpeisin tulisijoja. Marko Piilolan mukaan mallit ovat kaasutiiviitä ja sopivat siten uudistaloihin.
Takkauunit Piilola tuo Turun Rakenna & Sisusta -messuille Nordpeisin tulisijoja. Marko Piilolan mukaan mallit ovat kaasutiiviitä ja sopivat siten uudistaloihin.

Sekä Piilola että toinen Rakenna & Sisusta -messujen näytteilleasettaja, nuohoojamestari ja Turun Nunna-Uuni-myymälän kauppias Mika Tuovinen Nunna-Uunit Oy:stä paljastavat, että kuluttajat etsivät vuosi vuodelta pienempiä ja kevyempiä takkoja.

Nunna-Uunit tunnetaan raskaista täysvuolukivitakoistaan. Messuille yritys tuo kuitenkin uutuutena pikkutakan sekä kevyen, vaaleasävyisen DEKO-takan. Niiden avulla vuolukiven viipyilevästä lämmöstä voi nauttia niissäkin taloissa, joissa tulisijan alle ei saa vahvoja perustuksia.

Messukävijät ovat Piilolan ja Tuovisen mukaan yleensä kiinnostuneita tulisijojen ulkonäöstä, lämmönvarauskyvystä ja helppohoitoisuudesta.

Sen sijaan todella harva kyselee takkamallin pienhiukkaspäästöistä tai vaikutuksesta asunnon sisäilmaan. Piilola ja Tuovinen kuitenkin vakuuttavat, että heidän uudistakkojensa palomenetelmät pudottavat puunpolton päästöt minimiin.

Rakenna & Sisusta -messut Turun messukeskuksessa 10.–12.2. Takkauunit Piilola löytyy B-hallista osastolta 47, Nunna-Uunit B-hallista osastolta 57.

Kommentoi