Rakenna

RAKENNA | Anne Kortela |

Puukerrostaloissa asuu tyytyväisiä ihmisiä

Tuoreen tutkimuksen mukaan puukerrostalo on asukkaiden mielestä turvallinen ja viihtyisä koti. Puu on kerrostalojen rakennusmateriaalina yleistynyt varsin hitaasti Suomessa, vaikka ensimmäiset talot rakennettiin jo 1990-luvulla. Naantalissa on ollut kolme puukerrostaloa jo 17 vuotta.

Naantalin sisäänajoreitillä erottuvat kolme keltaista puukerrostaloa, jotka on rakennettu vuonna 2000.

Henna Varjonen osti As Oy Naantalin Päiväruskosta yksiön ensiasunnokseen vuonna 2005 osaomistusasuntona. Lakimuutoksen jälkeen hän lunasti sen kokonaan itselleen, ja muutkin asunnot ovat nykyisin omistusasuntoja.

Aimo Rahikkala teki omasta kolmen huoneen ja keittiön asunnostaan todella nopeat kaupat viisi vuotta sitten myytyään omakotitalon Merimaskusta.

”Se vähän harmittaa, että maalaus ei nosta talon arvoa niin kuin julkisivuremontit yleensä.”

Molemmat asukkaat ovat tyytyväisiä asuntoihinsa ja erityisesti talon sijaintiin lähellä keskustaa. Suurin puute on se, ettei puuta ole näkyvillä asuntojen sisällä. Se johtuu rakennusmääräyksistä.

Puukerrostalojen sisäseinät on suojattava paloturvallisella kipsilevyllä. Lisäksi asunnoissa on oltava automaattinen palosammutusjärjestelmä (sprinklaus). Asukkaat pitävät taloa hyvin turvallisena.

Parvekkeet on lasitettu, ja myös niihin vaadittiin sprinklerit. Yhtä parvekkeista ei saanut lasittaa kokonaan savunpoistojärjestelmän takia. Huoneet ovat hieman tavallista korkeampia, ja molempien asukkaiden mielestä huoneilma on hyvä.

Puutalo ei lämpene kesällä liian kuumaksi, mutta etelänpuoleisissa asunnoissa lämpö kohoaa liian tukalaksi. Niissä ilmalämpöpuppu tai tuuletin tuo viileyttä.
– Talo maalattiin ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten, 14 vuoden asumisen jälkeen. Se vähän harmittaa, että maalaus ei nosta talon arvoa niin kuin julkisivuremontit yleensä, taloyhtiön hallituksen jäsen Henna Varjonen sanoo.

Aimo Rahikkalan mielestä talot ovat kivan näköiset, ja hän pitää erityisesti harjakatoista ja pitkistä räystäistä, jotka ovat turvalliset.
– Äänieristys on erittäin hyvä, eikä naapureista kuulu mitään ääntä, Rahikkala sanoo.

Henna Varjonen on asunut puukerrostalossa lähellä Naantalin keskustaa 12 vuotta, Aimo Rahikkala 5 vuotta. Molempien mielestä ainoa puute on se, ettei puuta ole paloturvallisuusmääräysten takia näkyvissä asuntojen sisällä.
Henna Varjonen on asunut puukerrostalossa lähellä Naantalin keskustaa 12 vuotta, Aimo Rahikkala 5 vuotta. Molempien mielestä ainoa puute on se, ettei puuta ole paloturvallisuusmääräysten takia näkyvissä asuntojen sisällä.

Ympäristöministeriön teettämä puukerrostalojen asukastutkimus julkaistiin tällä viikolla. Siinä puukerrostalojen asukkaat eri puolilta Suomea arvioivat asumistaan hyvin samansuuntaisesti kuin Naantalissa Turun Sanomiin haastatellut asukkaat.

Tutkimukseen vastanneiden mukaan puukerrostalot eroavat tavanomaisista kerrostaloista eniten hyvän ääneneristyksen, viihtyvyyden ja kauneuden sekä lämminhenkisyyden ja kodikkuuden suhteen.

Kyselyssä oli mukana 17 puukerrostaloa ja 585 asuntoa, ja vastaajia oli 308. Selvityksen teki rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laboratoriosta.

Puukerrostalojen ilmaääneneristävyyttä pidettiin erityisen hyvänä sekä pysty- että vaakasuunnassa, eikä kodinkoneiden, vesikalusteiden ja viemäreidenkään ääniä juuri kuulunut.

Ylänaapurista tulevia häiritsevän voimakkaita askelääniä ilmoitti kuulevansa merkittävän paljon tai paljon yhteensä vain 21 prosenttia vastaajista. Vastaava luku vuoden 1990 lopun asukaskyselyssä oli 80 prosenttia, eli nykyisten puukerrostalojen askeläänieristävyys on aiempia taloja parempi.

Karjalaisen mukaan välipohjien askel­äänieristävyyteen kannattaa kuitenkin jatkossakin kiinnittää erityistä huomiota, koska ylänaapurista tulevat askel­äänet oli yleisin nimetty häiritsevin äänitekijä.

”Puukerrostalotuotanto on ollut vähäistä, sitä jarruttaa osaamisen puute.”

Peräti 98 prosenttia vastaajista koki, että yli kaksikerroksisissa puukerrostaloissa pakollinen automaattinen sammutusjärjestelmä lisää asumisturvallisuutta. 83 prosenttia arvioi sen parantavan asuinturvallisuutta merkittävästi ja 15 prosenttia jonkin verran.

Pääosa vastaajista, 84 prosenttia, piti talojen yleisilmettä ja arkkitehtuuria erittäin hyvänä tai hyvänä. Puuta toivottiin käytettävän eniten asunnon sisällä lattioissa, rakennusten julkisivuissa ja parvekkeissa.

Vastaajista 76 prosenttia oli sitä mieltä, että ekologiset asiat vaikuttavat asuntovalintoihin tulevaisuudessa merkittävästi tai jonkin verran.

Yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista on biotalouden kokonaisuuteen liittyvä puurakentamisen edistäminen.
– Puu varastoi hiilen rakenteisiin, kun kaikkien muiden materiaalien tuotanto tuottaa hiilidioksidia. Puuta pitäisi käyttää enemmän. Sitä on rakentamisessa järkevää yhdistää muihin materiaaleihin. Puukerrostalotuotanto on ollut vähäistä, sitä jarruttaa osaamisen puute. Siksi olemme käynnistämässä täydennyskoulutusohjelmia ammattilaisille, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoi Lakean järjestämässä tilaisuudessa tämän viikon keskiviikkona Finlandia-talossa.

Asukkaat pitävät professori Markku Karjalaisen tutkimuksen mukaan puukerrostaloja viihtyisinä ja kodikkaina, ja niissä on hyvä äänieristys. Lisäksi säädöksiä ollaan muuttamassa, ettei puuta tarvitsisi sisätiloissa peittää kipsilevyllä, jos talossa on sprinklaus.

Puutietoa

  • Puu sitoo hiilidioksidia ilmakehästä.
  • Puukerrostaloissa sisätiloissa puuelementit suojattava kipsilevyillä.
  • Puukerrostaloissa automaattinen palo­sammutusjärjestelmä pakollinen.
  • Puu ei sovellu maanalaiseen tai väestönsuojien rakentamiseen.
  • Hyvä ilmaääneneristävyys: suunniteltava hyvin, askelääniä on vaimennettava.
  • Kotimainen, uusiutuva, ekologinen ja paikallinen rakennusmateriaali.
  • Suomessa on 52 puukerrostaloa, 1 235 asuntoa.
  • Puukerrostaloja lähiseudulla: Raisio: 1997 Asuntomessut, 3 taloa. Naantali: Myllykiventie, 3 taloa. Turku: 2014 Iso-Heikkilä, palvelukoti.
  • Linnnanfältti: Turun linnan lähelle asemakaavoitettu 2014 moderni puukaupunki noin 1000 asukkaalle, rakentaminen aloitettu lokakuussa 2015, ensimmäinen 4-kerroksinen talo valmistuu keväällä 2018.
  • Lisätietoja: Puuinfo, Turku/Linnanfältti.

Uusi Sydänpuu-konsepti puukerrostalojen rakentamiseen

15 pohjalaisen kunnan yhteinen, rakentamispalveluihin keskittyvä yhtiö Lakea Oy on kehittänyt uudenlaisen, tilaelementeistä rakennettavan puukerrostalon. Talossa betonirakenteinen kostean tilan elementti ja talon muut, puurakenteiset osat rakennetaan aiempaa turvallisemmalla ja kustannustehokkaammalla tavalla.

Menetelmälle on haettu patenttia.
– Sydänpuu-konseptissa betoninen kylpyhuone-elementti asettuu rakennuksen keskelle, ja päällekkäin ladottuina elementit toimivat itsekantavana rakenteena. Perinteisesti moduulirakentamisessa kylpyhuone-elementti on sijoitettu puurakenteisen moduulin sisälle. Kahden tilaelementtituotteen päällekkäisyys vaikeuttaa moduulituotantoa ja nostaa rakentamisen kustannuksia, Lakean tekninen johtaja Veikko Jokimäki sanoo.

Seinäjoen Tuohi on ensimmäinen Sydänpuu-konseptilla toteutettava puukerrostalo, joka rakennetaan tilaelementeistä. Kuva:  Casagrande Laboratory Center of Urban Research Oy.
Seinäjoen Tuohi on ensimmäinen Sydänpuu-konseptilla toteutettava puukerrostalo, joka rakennetaan tilaelementeistä. Kuva: Casagrande Laboratory Center of Urban Research Oy.

Puurakentamiseen erikoistunut arkkitehti Marco Casagrande oli toimistoineen aktiivisesti mukana suunnitteluryhmässä. Hän arvioi asuntomoduulien tuottamisen tehtaalla järkevöityvän uuden konseptin myötä, koska nykyisin koko tehdaslinjan kulku määräytyy asuntoihin sijoitettavien kylpyhuonemoduulien mukaan.
– Uudessa konseptissa kylpyhuoneet ovat omina torneinaan talon keskiosassa, ja asuntomoduulit ryhmittyvät näiden tornien ympärille. Itse asuntomoduuleissa ei ole raskaita märkätiloja, vaan ainoastaan putket, jotka johtavat kylpyhuonetorneihin. Asuntoplaanien suunnittelu helpottuu mukavasti, ja eri moduulien yhdistely onnistuu helposti – saadaan variaatiota ja myöhemminkin muunneltavia asuntoja, hän sanoo.

Casagrande on suunnitellut ensimmäisen konseptin mukaisen puukerrostalon Seinäjoelle. Sen rakennuslupa on vireillä, ja talon pitäisi valmistua vuoden 2018 aikana.
– Lakealla on aidosti suuntauduttu tuotekehitykseen. Oli hienoa, että he antoivat meidän piirtää ja miettiä asioita uudelta kantilta. On mielenkiintoista nähdä, miten tämä kaikki vaikuttaa kustannuksiin ja miten konsepti kehittyy ensimmäisen rakennuksen myötä.

– Hyvässä lykyssä tällä saattaa olla mukavaa kumulatiivista vaikutusta Suomen puukerrostalorakentamiseen ja kansantalouteen. Olisi jo aikakin, arkkitehti pohtii.

Kommentoi