Rakenna

RAKENNA | Simo Ahtee |

Omakotitalojen koot pienenevät

Omakotitalomallistoissa on yhä piskuisempia vaihtoehtoja, mutta keskimäärin koot pienenevät maltilla. Avaimet käteen -talojen suosio kasvaa, ja vaikka rakentamisinto pysyy edelleen alhaalla huippuvuosiin verrattuna, on esimerkiksi Turussa tapahtunut piristymistä.

Oma talo halutaan pystyyn yhä vaivattomammin, minkä osoituksena muuttovalmiiden avaimet käteen -omakotitalojen suosio on ollut pitkään kasvussa.

Myös niiden markkinointiin ja kehittelyyn satsataan varsinkin puutalopuolella. Rakennustutkimus RTS Oy:n mukaan viime vuoden aikana avaimet käteen -talojen osuus rakentamisessa kiilasi muiden erilaisten talopakettien rinnalle ja sitä myöten ohikin.
– Kaikesta pientalorakentamisesta rivitalot mukaanluettuina avaimet käteen -taloja oli jo 70 prosenttia. Se on merkittävä osuus, toimitusjohtaja Aarne Jussila kertoo.

Pitkän laskusuhdanteen jälkeen omakotirakentamisen suosio on silti vielä kaukana kymmenen vuoden takaisesta ajasta, saati 1980-luvun lopun kultakaudesta. Aallonpohja on kuitenkin jo saavutettu esimerkiksi Turussa.

Viime vuonna Turussa myönnettiin rakennuslupa 121 omakotitalolle ja käynnistyi 101 omakotitalon rakentaminen. Esimerkiksi vuonna 2014 lupa myönnettiin 82 omakotitalolle.
– Suunta on nousussa, mutta kasvunvaraa on vielä paljon, Turun rakennusvalvontajohtaja Reima Ojala sanoo.

– Onneksi rakentamisessa on kasvun merkkejä. Olisi kuitenkin tärkeää saada omakotirakentamisen rahoitusmallit ja tonttitarjonta kuntoon. Tontteja kyllä olisi, kun vain osattaisiin tiivistää, Aarne Jussila sanoo.

”Erityisesti muuttovalmiissa taloissa tilankäyttö mietitään nykyään tarkoin, ja kaikki hukkaneliöt karsitaan.”

Talovalmistajilta kerättyjen vastausten mukaan he, jotka rakentavat, haluavat yhä kustannustehokkaampia, toiminnallisempia sekä helposti ja nopeasti toteutettavia ratkaisuja. Talonostajat kaipaavat myös rakenteellisia ratkaisuja, joiden avulla saadaan suojaisuutta. Yksikerroksiset asunnot kun haukkaavat ison osan tonteista, ja naapurit ovat lähellä toisiaan.
– Erityisesti muuttovalmiissa taloissa tilankäyttö mietitään nykyään tarkoin, ja kaikki hukkaneliöt karsitaan, Omatalo Oy:n markkinointiassistentti Kiira Valta kertoo.

Omakotitalo pienimmästä päästä. Omatalo Oy:n Primus-malliston talo, jossa on kerrosalaa 48 neliömetriä, käy myös vapaa-ajan asunnoksi. Kuva: Omatalo Oy.
Omakotitalo pienimmästä päästä. Omatalo Oy:n Primus-malliston talo, jossa on kerrosalaa 48 neliömetriä, käy myös vapaa-ajan asunnoksi. Kuva: Omatalo Oy.

Entistä pienemmistä, jopa rutkasti alle sadan neliön omakotitalojen suosion kasvusta on uutisoitu viime aikoina reippaasti. Pikkutalot ovat uusi tulokas markkinoilla, ja niitä löytyy yhä useamman valmistajan katalogista.
– Pieniä taloja kysytään paljon, ja jopa asiakkaan omat suunnitelmat ovat usein neliöiltään maltilliset. Pieni talo on kustannuksiltaan järkevä rakennuttaa tai rakentaa itse. Lisäksi ylläpitokustannukset on kohtuulliset, ja jälleenmyyntiä ajatellen on ostajakunta laajempi eli nuorista perheistä vanhempaan sukupolveen, Kastelli-kauppias Päivi Lammervo sanoo.

Monessa vastauksessa uskotaan, että pienet talot pysyvät markkinoilla uutuudenviehätyksen väistyttyäkin.
– Monimuotoisten ja muunneltavien pikkutalojen suosio tulee jatkumaan väestön ikääntyessä sekä sinkkujen ja dinkkujen (lapsettomassa parisuhteessa elävien) määrän kasvaessa, Pohjolan Design-Talot Oy:n markkinointikoordinaattori Reija Hemmoranta toteaa.

”Omakotitaloista on hävinnyt kymmenen neliötä kymmenessä vuodessa.”

Aarne Jussilan mukaan pienten omakotitalojen osuus rakentamisessa on vielä melko vaatimatonta, ainakaan ne eivät ole mullistaneet tilastoja. Neliöiden määrä on tosin laskenut tasaisesti mutta samalla hitaasti.
– Omakotitaloista on hävinnyt kymmenen neliötä kymmenessä vuodessa. Tällä hetkellä omakotitalon huoneistoala on keskimäärin 145 neliömetriä ja nettoala 165 neliömetriä. Eikä kaava muutu Suomessa paljon kymmenessä vuodessa, Jussila sanoo.

– Kun mietitään kaikkia uusia pientaloasuntoja, alle sataneliöisiä huoneistoja on niistä noin joka kymmenes, hän lisää.

talo3

talo5

Pohjolan Desing-Talot Oy kertoo kysyntää olevan taloille, joilla saa rakennettua pienten kaupunkitonttien pihoihin yksityisyyttä ja suojaa. Tästä esimerkkinä Pala-konseptin talo, jota voi laajentaa lisäpaloilla eri muotoihin perhekoon kasvaessa. Peruspalan huoneistoala on 75 neliömetriä. Kuvat: Pohjolan Design-Talot Oy.
Pohjolan Desing-Talot Oy kertoo kysyntää olevan taloille, joilla saa rakennettua pienten kaupunkitonttien pihoihin yksityisyyttä ja suojaa. Tästä esimerkkinä Pala-konseptin talo, jota voi laajentaa lisäpaloilla eri muotoihin perhekoon kasvaessa. Peruspalan huoneistoala on 75 neliömetriä. Kuvat: Pohjolan Design-Talot Oy.

Ulkoiselta olemukseltaan nykypäivän omakotitalot ovat moderneja, minimalistisia ja suoralinjaisia. Ikkunapinta-alat ovat suuria viime vuosien suuntauksen mukaan ja suuret terassit pitävät pintansa.

Sisätiloissa yhteisten tilojen arvostus on kasvanut ja keittiön ja olohuoneen yhdistelmä on suosittu, mikä tuo asuntoon myös valoisuutta ja avaruutta.

Päivi Lammervon mukaan sisätilat ovat nyt myös korkeita ja vinokattoisia. Vastausten mukaan pintamateriaalit ovat pääasiassa vaaleita, mutta myös musta-harmaa-valkoinen-yhdistelmä on yleinen. Puun sävyt ja lämpimät värit ovat lisääntymään päin sisustuksessa.

Lämmitys- ja samalla myös viilennysvaihtoehtoja puntaroidaan entistä tarkemmin. Moni haluaa satsata myös piharakennukseen.
– Piharakennus on tärkeä osa rakennusprojektin kokonaisuutta, se rakennetaan joko talon kanssa saman aikaisesti tai heti sen jälkeen. Lupa haetaan lähes aina samaan aikaan, Lammervo kertoo.

”Piharakennus on tärkeä osa rakennusprojektin kokonaisuutta.”

Vapaa-ajan asuntojen rakentamisessa korostuvat pitkälti samat mieltymykset ja vaatimukset kuin omakotitaloissakin, aina lämmitysmuodoista lähtien. Vapaa-ajan asunnot halutaan kaikilla mukavuuksilla ja ulkonäöltään ne ovat yhä useammin selkeitä ja yksinkertaisia sekä isoilla ikkunoilla, terasseilla ja lasituksilla varustettuja.
– Vapaa-ajan asunnot ovat eräänlaisia kakkosasuntoja, joissa voidaan asua läpi vuoden, Kiira Valta sanoo.

Kivitaloilla on kysyntää, mutta kuka rakentaa?​


Rakennustutkimus RTS Oy:n toimitusjohtajan mukaan kivitalojen tarjonta on vähäistä, vaikka mahdollisuuksia riittäisi. Hartiapankkirakentajat ovat katoavaa perinnettä.

Kivitalojen osuus omakotirakentamisessa on pysynyt jo vuosien ajan samoissa lukemissa. Markkinatutkimusta tekevän Rakennustutkimus RTS Oy:n tietojen mukaan uusista omakotitaloista noin 12 prosenttia on harkko, -betoni- tai tiilitaloja.

Toimitusjohtaja Aarne Jussila uskoo, että kivirakentamisen suosio voisi nousta 20:een prosenttiin melko pienillä asioilla. Hänen mukaansa tarjonta on lisääntynyt vähän kysyntään ja mahdollisuuksiin nähden.

Kivitaloilla riittäisi osatajakuntaa, kunhan niitä osattaisiin myydä.
– Ongelma on, kuka tekee kaiken paketiksi asukkaille luotettavasti ja aktiivisesti. Vaaditaan, että taloa kauppaa joku muu kuin rautakauppias, joka ei oikeastaan kauppaa muuta kuin oikeuksia, Jussila sanoo.

– Tämän päivän ihminen ei lähde miettimään muurattua ratkaisua, kun ei se pakettikaan enää tahdo riittää. Pitää olla avaimet käteen -talo. Tämä pätee myös hirsirakentamiseen. Rakentajat alkavat olla sukupuuttoon kuollut tapaus, meillä on vain rakennuttajia ja ostajia. Hartiapankkirakentamista ei enää oikein tunnista, Jussila jatkaa.

”Rakentajat alkavat olla sukupuuttoon kuollut tapaus, meillä on vain rakennuttajia ja ostajia.”

Suurilla elinkeinoalueilla ja kaupungeissa kuten Helsingissä, Turussa, Tampereella, Lahdessa ja Jyväskylässä kivirakentaminen on suositumpaa kuin maassa keskimäärin. Esimerkiksi Turussa 16 prosenttia uusista omakotitaloista luokitellaan kivitaloiksi.

Tiilen entisestäänkin pieni osuus on ropissut viime vuosina alaspäin ja on nyt prosentin parin luokkaa koko maassa.
– Teollinen rakentaminen tulee tietysti kustannuksissa vastaan. Puutalopaketti tehdään lohkoina tai suurelementteinä nopeasti. Kivitalojen rakentamisessa taas kestää kauemmin, sillä ne ovat yksilöllisempiä ja siten myös arvokkaampia. Moni haluaa esimerkiksi rappauspinnan, mutta sitä ei tietenkään voi tehdä tuosta vain.

Forte Kivitalot esitteli Turun rakennusmessuilla avaimet käteen -mallistoa, jossa kiviseinät koostuvat 480 millimetrin kevytbetonimassaharkoista. Kuva: TS/Simo Ahtee.
Forte Kivitalot esitteli Turun rakennusmessuilla avaimet käteen -mallistoa, jossa kiviseinät koostuvat 480 millimetrin kevytbetonimassaharkoista. Kuva: TS/Simo Ahtee.

Avaimet käteet -kivitaloja markkinoilta joka tapauksessa löytyy, ja esimerkiksi Forte Kivitalot esitteli ensimmäistä avaimet käteen -mallistoaan Turun Rakenna & Sisusta -messuilla helmikuussa.

107-, 120- ja 140-neliöiset talot on suunnattu erikokoisille lapsiperheille, mutta toimitusjohtaja Raimo Räisäsen mukaan myös lapsettomat perheet ja jopa yksineläjät haluavat entistä useammin uuteen omakotitaloon. Malliston taloihin on haettu skandinaavista yleisilmettä, selkeitä linjoja ja funkionaalistuutta.
– Avaimet käteen -periaate lisääntyy rakentamisessa koko ajan. Puutaloja on tehty aina niin, mutta kivi on ollut erilainen materiaali. Nyt katsotaan, miten meidän käy malliston kanssa. Tehtävämme on tietenkin löytää suunta, joka parhaiten palvelee asiakkaita. Niin sanottu hartiapankkirakentaminen, jossa toimitetaan vain kivet ja lähdetään sitten pois, on todella vähäistä, Räisänen kertoo.

Räisäsen mukaan yrityksen toistaiseksi pienimmät kivitalot ovat 98-neliöisiä. Hän uskoo, että tulevaisuudessa on tarvetta yhä kompakteimmille kodeille.

Kommentoi