Rakenna

RAKENNA | Susanne Hiltunen |

Kosteusvaurioinen lapsuudenkoti meni remonttiin

Tuomisten vuonna 1974 rakennettua omakotitaloa remontoidaan parhaillaan. Rakennuksesta on löytynyt vaikeita kosteusvahinkoja. – Halusimme säilyttää lapsuudenkotini, koska pohjaratkaisu on niin toimiva ja taloon liittyy paljon hyviä muistoja, Satu Tuominen perustelee korjausta.

Yksitasoisessa omakotitalossa on tehty purkutöitä kahden vuoden aikana. Haasteita on tullut matkan varrella vastaan, ja se on hidastanut työtä.
– Talo on rakennettu sen ajan ohjeistuksilla. Kosteusvahinkoa on tullut sekä katolta että maasta. Katosta puuttui aluskate, kuten useista muistakin tuon aikakauden taloista. Talo on rakennettu suoraan savimaalle, ja myös salaojat olivat tukossa, Satu Tuominen kertoo.

”Talo on saatava niin turvalliseksi asua kuin mahdollista, koska tyttärelläni on homealtistus.”

Remonttiurakkaa on tehty oman perheen voimin. Tuomisen aviomies ja perheen kolme aikuista poikaa kun ovat kaikki työskennelleet aiemmin rakennusalalla. Äidin rooliksi on jäänyt muun muassa työvaiheiden valokuvaaminen.
– Ulkopuolisia ammattilaisia emme ole käyttäneet, mutta olemme etsineet itse aktiivisesti tietoa siitä, mitä kaikkea on korjattava ja miten. Talo on saatava niin turvalliseksi asua kuin mahdollista, koska tyttärelläni on homealtistus. Hän on sairastunut muualla mutta ei voi tulla kotiimme, ellei taloa saada terveeksi.

Tähän mennessä talon painunut pääty on paalutettu ja salaojat uusittu, märkä lattiavalu ja styrox sekä putkisto poistettu. Sen jälkeen lattioita on kuivattu kuukausia.

Sisäilmaongelmaisen omakotitalon korjausurakka vaatii aikaa, rahaa, taitoa ja kärsivällisyyttä ja mahdollisesti myös aikamoisen annoksen rakkautta korjauksen kohteeseen. Kiinteistönvälittäjä arvioi Tuomisten talon ennen remonttia tontin hinnan arvoiseksi.
Sisäilmaongelmaisen omakotitalon korjausurakka vaatii aikaa, rahaa, taitoa ja kärsivällisyyttä ja mahdollisesti myös aikamoisen annoksen rakkautta korjauksen kohteeseen. Kiinteistönvälittäjä arvioi Tuomisten talon ennen remonttia tontin hinnan arvoiseksi.

Talosta on poistettu lähes kaikki sisämateriaalit, lattioita on piikattu ja tiloja otsonoitu aina välillä, jotta home ja muut maasta nousevat mikrobit on saatu tapettua. Remontoijilla on muuten riski sairastua.
– Tilalle tulee kaksi senttiä soraa, finnfoam-eristys ja uusi betonivalu.

Kantavan betonilaatan pinta on jyrsitty ja imuroitu mikrobien poistamiseksi. Levytettyjen seinien lahot ja osittain homeiset alajuoksut sekä runkotolppien alaosat on uusittu ja korotettu. Viimemainittu tehtiin siksi, että 1970-luvulla talon runkopuut oli asetettu virheellisesti lähtemään suoraan maavaraisen laatan päältä.

Mikrobien tappamiseksi tiiliseinien kastuneet alaosat on kuumennettu säteilylämmittimellä kahdeksi tunniksi yli 120 asteeseen. Talon kastuneet sisäkatot on purettu ja homeiset villat poistettu. Tilalle on laitettu tiivis uretaanilevy.

Samaa levyä on nyt myös lisäeristeenä seinissä. Seuraavaksi vaihdetaan talon alkuperäiset ikkunat ja ovet uusiin.

Tuomiset ovat purkaneet tiilitalosta lähes kaikki sisämateriaalit ja tehneet paljon työtä mahdollisten mikrobien hävittämiseksi.
Tuomiset ovat purkaneet tiilitalosta lähes kaikki sisämateriaalit ja tehneet paljon työtä mahdollisten mikrobien hävittämiseksi.

Hintaa urakalle on toistaiseksi kertynyt vain pari tuhatta euroa, koska Satu Tuominen sai talon ja tontin isältään lahjaksi, kaivinkone on oma ja sitä on käytellyt kaivinkonetta työkseenkin ajanut oma poika.
Puutavaraa ja lähes uuden veroisia gyproc-levyjä perhe on saanut purettuna sukulaisten työmaalta.

Myös otsonointilaite, lattiajyrsin ja monet muut remontissa tarvittavat kalliit koneet ja laitteet perheellä on omasta takaa.
– Ellei meillä olisi ollut näitä laitteita ja ammattitaitoista työvoimaa omasta takaa, emme varmasti olisi ryhtyneet urakkaan. Pelkkä salaojitus teetettynä maksaisi noin 20 000 euroa, joten vieraalla teetettynä tällainen projekti ei olisi millään lailla järkevää. Tavoitteenamme on muuttaa tänne ensi jouluksi.

Pitääkö vai purkaako?

Kun talo haisee mummolalle, on syytä epäillä sisäilmaongelmia tai kosteusvahinkoja. Päätös siitä, kannattaako ongelmat korjata vai pitäisikö koko rakennus purkaa, voi olla vaikea.
– Tiedän tapauksia, joissa sisäilmaongelmia on ensin tutkittu ja todettu, että talo on korjattavissa, mutta omistaja on silti päätynyt siihen ratkaisuun, että talo puretaan, Vahanen-yhtiöiden sisäilma-asiantuntija Eero Salo kertoo.

Asia on tuttu Salolle myös tämän oman, Raision Tikanmaalla sijainneen kotitalon osalta.
– Teimme taloon rakenneavauksen, ja totesimme kohteen rakenteen sen verran haasteelliseksi, että se ei olisi enää tänä päivänä turvallinen, joten päädyimme myymään pelkkää tonttia, jossa on purettava talo.

Toisinaan ihmiset päätyvät Salon mukaan korjaamaan hyvinkin haasteellisia pientalokohteita. Viimeisten 20 vuoden ajalta Salo ei muista yhtään kohdetta, joka olisi ollut niin huonossa kunnossa, etteikö sisäilmaongelmista ja homevaurioista kärsinyttä rakennusta olisi korjaamalla saatu kuntoon.
– Pientalojen korjauskulut voivat kuitenkin nousta niin isoiksi, että voi olla järkevämpää purkaa kohde kuin korjata se.

Kosteusmittarilla mitataan arvoja kaikkialta talosta. Olohuoneessa lukemat vaihtelevat muutaman metrin matkalla hyväksyttävästä raja-arvot reippaasti ylittäviin lukemiin. Se merkitsee, että kuivatusurakkaa on jatkettava edelleen.
Kosteusmittarilla mitataan arvoja kaikkialta talosta. Olohuoneessa lukemat vaihtelevat muutaman metrin matkalla hyväksyttävästä raja-arvot reippaasti ylittäviin lukemiin. Se merkitsee, että kuivatusurakkaa on jatkettava edelleen.

Löydökset ja rakenteet määräävät sen, miten kalliista remontista on kyse. Eero Salon mukaan korjausrakentamisen piiristä löytyy myös tahoja, jotka etsivät mikrobeja rakenteista tarkoitushakuisesti.
– Ja ainahan niitä siellä on, mutta eivät ne aina suoranaisesti vaikuta sisäilman laatuun tai ole sellaisia, että niitä voidaan poistaa. Alalla on ikään kuin hysteriaa. Mistään ei saisi löytyä mikrobeja, mutta niitähän on luonnossakin.

Esimerkkinä hän kertoo tapauksesta, jossa maavaraisen alapohjan täyttökerrosta vasten olevasta lämmöneristeestä otettiin mikrobinäyte. Sen seurauksena uusittiin koko talon alapohja.
– Alapohjassa on korkea kosteus koko ajan, mutta se on jo suunnittelun lähtökohta. Täytyy vain huolehtia siitä, että käytettävät rakennusmateriaalit ovat turvallisia.

Huolehdittava on myös siitä, että pientalojen asukkaat osaavat huolehtia oikeaoppisesti rakennuksista. Rakennusvirheiden – esimerkiksi muovi laitettu väärälle puolen rakennetta – ja rakenteellisten vaurioiden lisäksi sisäilmaongelmia aiheutuu myös ilmanvaihdosta ja ilmanvaihtokanavien huollon laiminlyönnistä.

”Korvaus edellyttää, että vahinko on äkillinen ja ennalta-arvaamaton.”

Vakuutuskorvauksen saaminen tilanteissa, joissa talosta paljastuu hometta tai muita rakenteellisia vikoja, voi olla hankalaa, jopa mahdotonta.
– Korvaus edellyttää, että vahinko on äkillinen ja ennalta-arvaamaton, Vakuutusyhtiö Fennian myyntineuvottelija Marianne Rantanen toteaa.

Mikäli sisäilmasta löytyy terveydelle haitallisia myrkkyjä, pitää myös koko irtain omaisuus hävittää. Myöskään tätä ei vakuutus Rantasen mukaan korvaa.

Poikkeuksena ovat äkilliset putkivuotovahingot, joihin on mahdollista saada korvausta vakuutuksista.
– Pahinta on se, kun vesijohto päästää rakenteen sisään vettä vähän. Silloin vesi pääsee muhimaan sopivasti. Jos putki vuotaa kovin, se tulee havaituksi nopeasti, Naantalin kaupungin sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja, kiinteistöpäällikkö Pekka Alm kertoo.

Vakuutuksissa on kuitenkin myös huolenpitovelvoite, joka merkitsee, että vakuuttajan on pitänyt huolehtia vakuutuksen kohteena olevasta omaisuudesta. Jos huolenpitoa, esimerkiksi kiinteistön määräaikaishuoltoja, on laiminlyöty, voidaan vakuutuskorvaus evätä.

Lattialle tulee muun muassa kaksi senttiä soraa, finnfoam-eristys ja uusi betonivalu.
Lattialle tulee muun muassa kaksi senttiä soraa, finnfoam-eristys ja uusi betonivalu.

Epäilys sisäilmaongelmasta on syytä ottaa vakavasti. Sisäilman laatua on syytä tutkia, mikäli talossa haisee ummehtuneelta, asukkaat sairastavat paljon hengitystietulehduksia tai kärsivät usein päänsärystä.

Terveystarkastajan voi kutsua pientaloihin maksutta mittamaan kosteutta, tarkistamaan ilmastoinnin ilmamäärät ja huoneiden lämpötilan. Jos jokin asia on pielessä, on seuraavaksi tilattava yksityinen asiantuntija mittaamaan haitallisten mikrobien määriä.

Saatujen tulosten perusteella kartoitetaan ongelman lähdettä. Mikäli kyseessä on kattovuoto tai salaojaan liittyvä haaste, voidaan ongelma korjata välittömästi.
– Kaikkia pystyy peruskorjaamaan, mutta mikä on järkevää. Ensiarvoisen tärkeää on ymmärtää, mikä on rakennuksen ongelma ja miettiä, miten korjaus tapahtuu. Hinnoittelussa on verrattava korjauskustannuksia uuden vastaavan rakennuksen kustannuksiin. Huomioitava on sekin, että uuden rakennuksen tilat olisivat luultavasti vanhan korjaamista toimivampia, Pekka Alm puntaroi.

Kommentoi