Rakenna

RAKENNA | Simo Ahtee |

Kaukolämmön satsaukset tehty, hintoihin malttia

Turku Energian Lämpö-yksikön johtaja Jari Kuivanen sanoo, että yhtiö on joutunut ison pahan suden asemaan kaukolämmön hintaa ja maalämpöä koskevissa keskusteluissa ja uutisissa.

Jari Kuivanen kertoo Turku Energian yltävän jo tämän vuoden aikana vuoteen 2020 asetettuun tavoitteeseen, jonka mukaan uusiutuvien polttoaineiden osuus sähkön ja energian tuotannosta nousee 50 prosenttiin.

Ensi vuonna niiden osuus lisääntyy noin 60–70 prosenttiin.

Tähän vaikuttaa eniten Turun Seudun Energiantuotannon Naantalin uusi monipolttoainevoimalaitos, joka on tällä hetkellä koekäytössä ja siirtyy kaupalliseen käyttöön joulukuussa.

Biopolttoaineen eli käytännössä hakkeen saatavuus kasvaa, kun sitä niitä laivataan jatkossa Baltiasta Turun sataman kautta.
– Olemme selkeästi edellä valtakunnallista trendiä ja rannikkokaupunkien osalta ykkösenä. Vertailussa on hyvä muistaa, että rannikolla tilanne on eri kuin sisämaassa, jossa on puunjalostusteollisuutta. Mekin käytämme sen sivutuotteita, mutta niitä ei ole ollut aikaisemmin mahdollista hyödyntää laajassa mittakaavassa, Kuivanen sanoo.

Sadan prosentin osuus ei tule olemaan mahdollinen polttoteknisten syiden vuoksi.
– Joukkoon pitäisi lisätä rikkiä, mitä emme tietenkään halua tehdä. Tukipolttoaineena käytämme turvetta tai hiiltä.

Kuivanen sanoo, että Turussa suuret kivihiilen käytön minimointiin tähtäävät satsaukset on nyt tehty, toisin kuin pääkaupunkiseudulla.
– Sielläkin ollaan uudistusten edellä ja tuotantokustannukset tulevat nousemaan hiilen osalta. Kivihiilen käyttö tehdään pian käytännössä mahdottomaksi sen verojen nousun vuoksi.

Energiatehokkuuteen kannustetaan

Tuoreessa Kiinteistöliiton Indeksitalo 2017 -vertailussa Turussa kaukolämpömaksut olivat maan toiseksi kalleimpia (1,36 €/m2/kk), kun kärkipaikkaa piti Hämeenlinna. Koko maan keskiarvo oli 1,21 euroa per neliö kuukaudessa.

Koko maassa kaukolämmön hinnoissa tuntui hiilidioksidiverotus, joka kiristyi kivihiilen lisäksi maakaasun ja öljyn osalta. Myös näiden maailmanmarkkinahinnat myös nousivat viime vuoden lopulta lähtien, vertailu totetaa.

Investoinnit ja uusi hinnoittelumenetelmä tulevat Kuivasen mukaan näkymään Turun kaukolämmön hinnassa huojentavasti, tai ainakaan ne eivät nosta kuluja vuositasolla.
– Vertailu oli meille tässä vaiheessa epäedullinen, sillä siinä vanhat tariffit ovat vielä voimassa, hän toteaa.

Uusi vuodenaikojen mukaan päivittyvä kausihinnoittelu pohjautuu käytettävissä olevien polttoaineiden jakaumaennusteisiin. Kuivanen sanoo, että hinta perustuu näin todellisiin tuotantokustannuksiin.

”Toisin kuin ajatellaan, ei ole energiayhtiön etu, että asiakkaat tuhlaavat energiaa.”

Vanhassa hintakaavassa hiilen osuus on ollut 60 prosenttia, jonka osuus pienenee merkittävästi. Merkittävin osa ovat jatkossa biopolttoaineet sekä öljy ja sähkö.
– Kylminä jaksoina huipputuotanto tehdään öljyllä ja tuotanto on silloin kalleinta. Haluamme tietysti minimoida öljyn käytön, mutta siihen perustuu edelleen myös kaukolämmön toimintavarmuus.

Perusmaksu muuttuu tehomaksuksi, mikä nousee nykyisestä yhdeksän prosenttia. Tehomaksu määräytyy sen perusteella, miten leveän ”kaistan” asiakas haluaa itselleen varata.
– Haluamme, että näillä toimilla olisi kannustava vaikutus, jotta kiinteistöt tekisivät energiatehokkuutta parantavia toimia. Ensin kannattaa tehdä helpot säästötoimet kuten ikkunoiden tiivistämiset, ja vasta sitten kalliimmat, Kuivanen sanoo.

– Toisin kuin ajatellaan, ei ole energiayhtiön etu, että asiakkaat tuhlaavat energiaa. Sitä joudutaan paikkaamaan esimerkiksi öljyllä, mikä tulee kalliiksi.

Kuivanen uskoo, että yleisesti ottaen lämmitysenergian kokonaiskäyttö ei tule enää kasvamaan Turun alueella. Uudet rakennukset ovat yhä energiatehokkaampia ja vanhempia korjataan sellaisiksi.

Maalämpö pientalossa parempi

Turussa etenkin uusissa kaupunkialueelle rakentuvissa kiinteistöissä kaukolämpö on ylivoimaisesti käytetyin lämmitysmuoto, johon liittyy esimerkiksi liikekeskusten tarvitsema kaukojäähdytys. Turun alueella noin 200 000 asukasta on kaukolämmön piirissä ja koko maassa lähemmäs kolme miljoonaa.

Pientalot puolestaan eivät juuri istu Turku Energian kaukolämpöstrategiaan. Poikkeuksia, kuten useamman liittymän hankkeita lukuunottamatta yhtiö suosittelee vaihtoehdoksi esimerkiksi maalämpöä etenkin haja-asutusalueille.
– Se sopii asumiskustannusten osalta paremmin pientaloon. Meidän näkökulmastamme kaukolämpö ei kestä pitkiä putkenvetoja, joten siksi emme ole olleet pientalojen osalta aktiivisia.

Mitä maalämpöön tulee, Kuivanen kehottaa siitä kiinnostuneita taloyhtiöitä varmistumaan, että esitetyt tuotto- ja säästölaskelmat ovat peräisin luotettavista lähteistä. Hän sanoo, että Turku Energian hintakehityksestä on esitetty suorastaan valheellisia laskelmia. Hän myös kritisoi mediaa maalämpöön ja pumppuihin liittyvässä uutisoinnissa.
– Asetelma on ollut mielestämme outo: Turku Energia on iso paha susi ja samalla maalämpö ratkaisee kaikki ongelmat, Kuivanen sanoo.

– Korostan, että meillä ei ole mitään kilpailua vastaan ja lämpöpumput ovat monesti järkevä ratkaisu, mutta asiat pitäisi tuoda taloyhtiöille esiin totuudenmukaisina.

Kuivanen pitää silti hyvänä, että markkinoille tulee uusia energiantuotantotapoja.
– Koko ala hyötyy siitä. Saamme lisää käyttökokemuksia ja niiden kautta pystymme kehittämään omaa toimintaamme.

Kommentoi