Rakenna

RAKENNA | Susanne Hiltunen, Kirsi Saivosalmi |

Hissi vanhaan taloon?

Vanhojen talojen esteettömyys on haaste, jota vastaan on olemassa lääkkeitä.

Turkulaisen Asunto Oy Kivilinnan hissiremontti alkoi huhtikuussa ja valmistui syyskuussa. Modernin hissin sijoittaminen 1920-luvulla rakennettuun, viisikerroksiseen suojelukohteeseen ei ollut pikkujuttu, mutta nyt hissillä on ajeltu jo yli 2 000 kertaa.
– Hissihanke on usein intohimoja herättävä, mutta kun hissi on valmistunut, sitä vastustaneetkin tahot käytännössä aina myöntävät, että hyvä, kun hissi tehtiin, toteaa taloyhtiötä hankkeessa avustanut hissikonsultti Jari Villanen Hissitohtorit Oy:stä.

Isännöitsijä Titta Granberg epäilee eriävien mielipiteiden usein johtuvan siitä, että ihmisiltä puuttuu tietoa myös siitä, miten uudet hissit voivat olla muutakin kuin lähiökerrostaloihin asennettuja bulkkihissejä.

Kivilinnassa Turun museokeskus teki hissiprojektin yhteydessä kaksi katselmusta, joiden seurauksena B-rappua koristaa nyt tyylikäs, perinteitä kunnioittava hissi.
– Turun museokeskus edellytti esimerkiksi sen, että rappukäytävän vanhat käsikaiteet piti säilyttää, kertoo Villanen.

”Ehto hissin tulemiseen oli kuitenkin meidänkin rapussa se, että saatavissa on hissimalli, joka räätälöidään tänne.”

Kivilinnan A-rapussa hissihankkeesta päätetään vielä tämän syksyn aikana. Asukkaiden mielipiteet ovat jakautuneet taloyhtiön puheenjohtajan, hissittömässä rapussa itsekin asuvan Jaakko Ettalan mukaan 50–50.

Talon osakas Valtteri Viljanen muistuttaa, että esteettömyyttä lisäävä hissi palvelee vanhemman väen lisäksi myös lapsiperheitä.
– Portaat on koettu aika raskaiksi, kun ne kiertävät koko ajan. Lisäksi B-portaassa on porraskorkeus korkeampi kuin A-portaassa. Ehto hissin tulemiseen oli kuitenkin meidänkin rapussa se, että saatavissa on hissimalli, joka räätälöidään tänne, hän lisää.

Räätälöintiä tarvittiin myös siihen, että hissille saatiin riittävästi tilaa pohjakerrokseen. Tätä varten alimman huoneiston asukas luovutti viisi neliötä asunnostaan hissiä ja sen konehuonetta varten.

Samalla talon ala-aulaan saatiin kaivattua avaruutta. Kiviportaita kavennettiin hissiä varten sen verran, että niille jäi leveyttä 93 senttiä.
– Pelastuslaitos edellyttää, että leveyttä on ainakin 90 senttiä. He tekivät paaritestin. Kokeilivat, että paareilla mahtuu kulkemaan rappusissa, hissikonsultti kertoo.

”Pihalla seisoi pari vanhempaa naista. Toinen kysyi, että oletteko te niitä hissimiehiä? Sitten hän kapsahti kaulaani.”

Turun kaupungin korjausneuvoja Mika Palmroos näkee päivittäin työssään sen, mikä pitkien, usein jopa vuosien keskustelujen jälkeen taloyhtiöihin asennettavien hissien merkitys asukkaille voi olla.
– Eräänä päivänä menin katsomaan yhtä hiljattain valmistunutta kohdetta työkaverini kanssa. Pihalla seisoi pari vanhempaa naista. Toinen kysyi, että oletteko te niitä hissimiehiä? Sitten hän kapsahti kaulaani halaamaan ja kiittämään, muistelee korjausneuvoja hymyillen.

Turku tukee 5 000 eurolla kutakin kaupungissa jälkiasennettavaa hissiä. Parhaillaan mietitään, kasvatetaanko summaa siten, että kutakin hissihanketta tuetaan 10 prosentilla tai 10 000 eurolla.
– Se olisi signaali asunto-osakeyhtiöille, että kaupunki haluaa, että näitä tehdään, Palmroos toteaa.
Useat kaupungit ja kunnat avustavat jo nyt hissien jälkirakennushankkeita 5-20 prosentilla.

Vanhaan suojeltuun kiinteistöön asennettava hissi vaatii paljon suunnittelua. Ulkoasun on oltava kohdillaan, lisäksi hissin ja sen konehuoneen on mahduttava alakerrokseen. Tätä varten alimman kerroksen asukas luovutti asunnostaan viisi neliötä yhteiseksi hyväksi. Kerrostalon portaiden leveyden piti myös säilyä vähintään 90 senttiä leveinä.
Vanhaan suojeltuun kiinteistöön asennettava hissi vaatii paljon suunnittelua. Ulkoasun on oltava kohdillaan, lisäksi hissin ja sen konehuoneen on mahduttava alakerrokseen. Tätä varten alimman kerroksen asukas luovutti asunnostaan viisi neliötä yhteiseksi hyväksi. Kerrostalon portaiden leveyden piti myös säilyä vähintään 90 senttiä leveinä.

Turussa vuonna 2014 tehdyn hissiraportin mukaan kaupungissa on 550 hissitöntä kerrostaloa ja 1 500 hissitöntä kerrostalon portaikkoa.
– Hissi näkyy asunnon arvossa. Uskallan myös ennustaa, että esteettömyys tulee olemaan yksi myyntivaltti, joka realisoituu vielä nykyistä enemmän 10 vuoden päästä, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio toteaa.

Hissin puuttumisen lisäksi esteettömyyttä rajoittavat ahtaat oviaukot ja lukuisat portaat. Esteettömyyttä voidaan parantaa jo riittävän leveillä oviaukoilla ja automaattiovilla. Remonteissa ei koskaan tulisi ainakaan kaventaa talojen kulkuaukkoja.
–Taloyhtiön hallitus voi tehdä esteettömyyskävelyn. Mukaan kannattaa ottaa joku, jolla on liikuntarajoite, jotta huomataan vaikka liian jäykät ovet, Kallio opastaa.

”Taloyhtiöiden kannattaa huomioida suunnittelussa se, että yhdistelemällä eri remontteja saadaan paras lopputulos.”

Vanhoissa taloissa suojelulliset arvot voivat silti asettaa rajoituksia remontoinnille.
– Museovirasto on jopa torpannut joitakin hissihankkeita vanhoissa taloissa. Tällaiset hankkeet vaativat ylipäätään tarkempaa suunnittelua, tietää Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen neuvontainsinööri Matts Almgrén.

Valtio pyrkii kuitenkin voimakkaasti avustamaan hissirakentamista. Ympäristöministeriön alainen ARA (Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus) tukee kutakin hissihanketta 45 prosentilla. Avustuksille on kysyntää.

Vuoden 2017 alusta ARAlle varattiin vustuksiin 25 miljoonan euroa. Lisätalousarviossa tukea lisättiin 11 miljoonalla eurolla. Ensi vuodelle tukea on näillä näkymin luvassa taas 25 miljoonaa euroa.

Almgrén muistuttaa, että taloyhtiöiden kannattaa esteettömyyttä pohtiessaan hyödyntää ARAn keväällä julkaisemaa sovellusta, esteettömyyden itsearviointia.
– Taloyhtiöiden kannattaa huomioida suunnittelussa se, että yhdistelemällä eri remontteja saadaan paras lopputulos.

Alkuperäinen kaide oli yksi seikoista, joiden säilyttämistä Turun museokeskus edellytti hissihankkeen yhteydessä.
Alkuperäinen kaide oli yksi seikoista, joiden säilyttämistä Turun museokeskus edellytti hissihankkeen yhteydessä.

Uudisrakentamisessa esteettömyyden huomiointi on vanhoja saneerauskohteita helpompaa, mutta tässäkin on kaupungin esteettömyysasiamies Jaana Solasvuon mukaan haasteita. Hän valvoo, että suurissa, julkisissa rakennuskohteissa huomioidaan esteettömyys.
– Kuka kireä pipo täällä istuu, kuulen usein suunnittelijoilta, Solasvuo myöntää.

Työtä kuitenkin motivoi se, että Solasvuo pystyy oikeasti auttamaan ja seisomaan moraalisesti oikealla puolella, heikomman osapuolen tukena.

Asumisen esteettömyys tarkoittaa sitä, että kulku parkkialueelta talon ovelle ja siitä asunnon ovelle, lisäksi vielä sisällä yksittäisissä asunnoissakin, olisi esteetöntä.
– Se on aina semmoinen ketju.

”Itse opin näkemään tätä paremmin, kun minulla oli kolme pientä lasta ja jalkani kipsattiin reiteen asti kahdeksaksi viikoksi.”

Taloyhtiöiden hallituksissa on usein keski-ikäisiä miehiä, joille ei Solasvuon mukaan vain tule mieleen huomioida näitä asioita.
– Itse opin näkemään tätä paremmin, kun minulla oli kolme pientä lasta ja jalkani kipsattiin reiteen asti kahdeksaksi viikoksi. Se opetti ymmärtämään.

Toisen tilanteeseen on silti usein vaikea mennä, siksi Solasvuolla on oma testiryhmä, johon kuuluu lastenvaunuilla ja pyörätuolilla kulkevat sekä näkö- ja kuulovammaiset testaajat.

Jos suunnittelijat ovat piirustuksia laatiessaan unohtaneet näiden erityistarpeet, on esteettömyysasiamiehellä heille vain yksi viesti:
– Mene kotios ja piirrä vähän viel.

Hissihaaste

  • Hissittömissä kerrostaloissa asuu noin puoli miljoonaa suomalaista.
  • Vain 16 prosentissa suomalaisista kolmikerroksisista taloista on hissit. Näissä taloissa arvioidaan asuvan noin 40 000 ihmistä.
  • Yli kolmekerroksisia kerrostaloja Suomessa on 24 000. Näistä hissittömiä taloja on 3 400 kappaletta.
  • Ympäristöministeriön Esteetön Suomi 2017 -hanke asetti tavoitteekseen, että Suomessa rakennettaisiin vuosittain 500 kappaletta jälkiasennettuja hissejä.
  • Tavoite ei toistaiseksi ole toteutunut. Vuonna 2016 koko maassa myönnettiin 247 hissiavustusta. Turussa avustuksia myönnettiin viime vuonna alle 10, Helsingissä 92 kappaletta.

Luvat kuntoon ja anomus vetämään

  • Hissi vaatii aina rakennusluvan.
  • Palo- ja pelastustoimen on pystyttävä edelleen toimimaan kohteessa normaalisti.
  • Rakennuksen on oltava esteetön pihalta kotiovelle asti.
  • Kerrostaloissa jälkiasennushissi maksaa halvimmillaan 80 000 euroa, keskimäärin hankkeiden kulut ovat 150 000 euroa.
  • Edullisimmat kotihissit, kaiteeseen asennetut nostolaitteet, maksavat noin 6 000 euroa.
  • Kerrostaloihin voi hakea ARAn 45 % hissiavustusta sekä kuntien hissiavustusta (5–20 prosenttia kunnasta riippuen).
  • Yksityishenkilöt voivat anoa ARAn enintään 50 % korjausavustusta ikääntyneiden ja vammaisten asumiseen. Avustukselle on asetettu tulo- ja omaisuusrajat. Ympärivuotisessa asuinkäytössä olevassa asunnossa on asuttava pysyvästi ja ruokakunnasta ainakin yhden on oltava vähintään 65-vuotias tai vammainen. Tietyin edellytyksin avustus voi olla jopa 70 %.
  • Jälkiasennushissit ovat useimmiten hydraulisia hissejä. Vanhoihin taloihin asennettava hissi voi olla myös tela-, ketju-, ruuvi- tai hammasratashissi. Hissi voidaan asentaa myös talon rungon ulkopuolelle.

Hissi rikki!

Jos taloyhtiön hissi on pitkään poissa käytöstä, vaikeutuu monen asukkaan elämä. Eräässä kahdeksankerroksisessa turkulaistalossa oltiin rappujen varassa viikon. Mikä huoltoaikoja pitkittää?

Jyrki Salminen Schindler-yhtiöstä kertoo, että normaali hissin korjauksen aloittamisaika eli vasteaika on alan toimijoilla kaksi tuntia.

Viikon mittaisia stoppeja on Turun alueella vuodessa vain muutamia. Silloin hissistä on yleensä rikkoutunut niin harvinainen osa, että se pitää tilata ulkomailta.

Myös jos hissi tekee tenän viikonloppuna, korjausajasta voi tulla hieman tavallista pidempi.
– Turusta meiltä löytyvät kaikki perusvaraosat, ja seuraavaksi yleisimmät Helsingin varastosta. Berliinissä meillä on keskusvarasto, josta osat saadaan pikana 24 tunnissa. Aika ajoin sieltäkään ei löydy oikeaa osaa, jolloin korjaukseen voi kulua useampi päivä, Salminen kertoo Schindlerin käytännöistä.

”Siitä kun korjaaja on saapunut paikalle, voi mennä vain vartti tai puoli tuntia, että hissi on taas käytössä.”

Eikö osia voisi olla kotimaan varastoissa runsaammin? Salminen vastaa, että pelkästään Turun alueella on noin 1 400 eri valmistajan tekemää hissiä. Schindler, samoin kuin muut isot toimijat Kone ja Otis huoltavat myös toinen toistensa tekemiä hissejä.
– Asukkaat eivät aina ymmärrä, miten mahdottoman suuri osien määrä oikeasti on. Kenelläkään ei voi olla kaikkea varastossa koko ajan.

Korjattavien joukosta löytyy myös pienempien valmistajien laitteita. Lisäksi vuosien varrella valmistajilta on tullut useita eri hissimalleja omine osineen.

Silti usein käy niin onnellisesti, että oikea osa löytyy saman tien huoltomiehen autosta. Salminen kertoo, että yli 90 prosenttia hisseistä tulee korjattua normaalin parin tunnin vasteajan sisällä.
– Siitä kun korjaaja on saapunut paikalle, voi mennä vain vartti tai puoli tuntia, että hissi on taas käytössä.

Hissin puuttumisen lisäksi esteettömyyttä rajoittavat ahtaat oviaukot ja lukuisat portaat.
Hissin puuttumisen lisäksi esteettömyyttä rajoittavat ahtaat oviaukot ja lukuisat portaat.

Pidempiin pysähdyksiin ei valitettavasti ole muuta lääkettä kuin kärsivällisyys.

Nina Barck, yksi VASOn eli Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n isännöitsijöistä, ymmärtää hyvin vaikeudet, joita viikon hissittömyys aiheuttaa esimerkiksi huonojalkaisille.
– Meillä oli tapaus, jossa hissi meni epäkuntoon viikonloppuna ja harvinainen osa piti tilata Ruotsista saakka. Yhdeksän työvuoden ajalta en muista toista tapausta, jolloin olisi kestänyt näin kauan, Barck pahoittelee harvinaista sattumaa.

Yleensä tieto hissin rikkoontumisesta ei edes tavoita isännöitsijää, jos pulma saadaan korjattua nopeasti. Normaalitilanteessa asukkaat soittavat suoraan hissin seinällä olevaan korjaajan numeroon, tai sen tekee rakennuksen huoltoyhtiö.

Kommentoi