Rakenna

RAKENNA | Simo Ahtee |

Havuaukio siirtyi kaukolämmöstä maalämpöön

Asunto-osakeyhtiö Havuaukio Turun Lausteella päätti siirtyä hyödyntämään maalämpöä. Myös poistoilman lämpö saadaan nyt talteen. Kaukolämmön hylkää vuodessa kymmeniä taloyhtiöitä, mutta tilalle tulee samaan aikaan entisiä öljylämmittäjiä.

Työt Lausteella asunto-osakeyhtiö Havuaukiolla alkoivat viime syksynä. Vielä keväällä katoille asennettiin poistoilman lämmön talteenottojärjestelmiä huippuimurien tilalle, ja kesän kynnyksellä taloyhtiö irtautui kaukolämmön piiristä.

Kahden eri järjestelmän avulla lämpiää jatkossa sekä lämmitys- että käyttövesi. Tulevaisuudessa mukaan on mahdollista liittää myös aurinkopaneelit.

Asunto-osakeyhtiö Havuaukioon kuuluu neljä yhdeksänkerroksista taloa. Maalämpöjärjestelmä on jo valmis mutta katoilla tehtiin vielä töitä keväällä. Taloyhtiö irtautui kaukolämmöstä toukokuussa. Kuvat: TS/Marttiina Sairanen.
Asunto-osakeyhtiö Havuaukioon kuuluu neljä yhdeksänkerroksista taloa. Maalämpöjärjestelmä on jo valmis mutta katoilla tehtiin vielä töitä keväällä. Taloyhtiö irtautui kaukolämmöstä toukokuussa. Kuvat: TS/Marttiina Sairanen.

Kyseessä on iso hanke. Taloyhtiöön kuuluu neljä yhdeksänkerroksista taloa, joissa on yhteensä 144 asuntoa. Asukkaita on kaikkiaan 250.

Tanja Merivirta Turun Isännöintikeskus Oy:stä kertoo, että lähtökohdat uudistukselle olivat mainiot. Rakennuksissa olisi pitänyt joka tapauksessa uusia tekniikkaa, sähköliittymä oli valmiiksi suhteellisen iso ja vaati vain kohtuullista kasvattamista ja lisäksi tontilla riitti tilaa.

Lämpökaivojen rakentamisesta ei koitunut asukkaille haittaa lukuunottamatta poraamisesta syntynyttä ääntä.

Metrimäärä ratkaisee. Piha-alueelta löytyy nyt 23 eri syvyistä lämpökaivoa, joiden yhteissyvyys on noin 4 500 metriä. Porauslaitteiden puolesta lämpökaivoja pystytään nykyään tekemään jopa 400 metriin asti, mutta nyt raja tuli aikaisemmin vastaan.

Aluksi suunniteltiin 14:n kaivon riittävän, mutta niistä ei saatu riittävän syviä kallion rikkonaisuuden ja pohjaveden paineen vuoksi.

Maalämpöjärjestelmän tilantarve vaati jonkin verran laajennuksia teknisiin tiloihin, mutta ei ongelmaksi asti. Seinän toiselle puolelle entiseen häkkivarastoon sijoitettiin lämmön talteenottoon tarvittavat laitteet.

”Kaikki rahoitetaan lämmityskustannusten säästöillä syntyvillä varoilla.”

Vastaavaa tekniikka käytetään jo yleisesti pientaloissa, mutta jonkin verran jo kerrostaloissakin. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Lars Rantanen kertoo kuulleensa järjestelmien käytöstä kerrostaloissa ensimmäisen kerran viitisen vuotta sitten.

Hän erittelee kaksi syytä, jotka johtivat uudistukseen Havuaukiolla.

Aloitetaan rahasta. Rantasen mukaan taloyhtiössä oli ryhdyttävä varautumaan kulujen vähentämiseen, sillä kiinteistökustannukset nousevat ja samaan aikaan isojen remonttien tarve 40 vuotta sitten rakennetuissa taloissa kasvaa.

Lämmitys on taloyhtiöissä ylivoimaisesti suurin kuluerä, ja Havuaukiolla kaukolämpölasku oli vuodessa 110 000 euroa. Kaukolämmön viimeisimmät korotukset olisivat nostaneet lämmityskuluja 9000 eurolla. Nykyisillä hinnoilla on tarkoitus saada noin 75 000 euron vuosittaiset säästöt lämmityskuluissa.
– Budjetti on laadittu kahdeksan vuoden projektille, ja yhtiövastikkeet eivät tämän projektin vuoksi tule nousemaan. Kaikki rahoitetaan lämmityskustannusten säästöillä syntyvillä varoilla. Kun teemme tulevaisuudessa julkisivu- ja putkiremontteja, pääsemme halvemmalla eikä yhtiövastike nouse mahdottomaksi, Rantanen sanoo.

– Tarkoitus ei ole tehdä pikavoittoja, vaikka sellaiset tuntuvat olevan joidenkin taloyhtiöiden tavoitteena, hän huomauttaa.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Lars Rantanen esittelee yhtä hermokeskuksista. Koko järjestelmän teho on 540 kW, josta 240 kW maalämpötehoa, 120 kW lämmöntalteenottotehoa ja apuna kulutushuippuihin 180 kW sähkökattilatehoa.
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Lars Rantanen esittelee yhtä hermokeskuksista. Koko järjestelmän teho on 540 kW, josta 240 kW maalämpötehoa, 120 kW lämmöntalteenottotehoa ja apuna kulutushuippuihin 180 kW sähkökattilatehoa.

Sitten tekniikkaan. Rantanen ja hallituksen jäseniin kuuluva Pekka Nousiainen kertovat sen yltävän nykyään tasolle, joka on toimiva ja luotettava. Laitteiston ja raportointimenetelmän avulla taloyhtiö saa ajantasaista tietoa kulutuksesta ja sitä myöten säästöistä. Tietokoneistettu järjestelmä on alati valvonnassa ja ongelmatilanteissa hälytys tapahtuu automaattisesti.

Taloyhtiö on halunnut satsata järjestelmissä mahdollisimman paljon paikallisuuteen. Laitteistot ovat Kaukora Oy:lta ja urakoitsijana on Lämpö Nurmi Oy. Valvonnasta ja raportoinnista vastaa Enermix Oy.

”Ainakin itse olen kiitollinen, että meillä on aktiivinen hallitus, joka haluaa parantaa talon teknisiä ominaisuuksia.”

Havuaukion taloyhtiössä ehdittiin miettiä käyttökulujen säästökeinoja pitkään.
– On selvitelty vedensäästömahdollisuuksia, uusittu valaisimia ja mietitty monen vuoden ajan lämmitysjärjestelmän tehostamista. On käyty erilaisissa tilaisuuksissa ja selvitelty vaihtoehtoja. Siitä se ajatus on kypsynyt, Pekka Nousiainen kertaa.

Urakoitsijan edustaja selvitti nyt asennettavan vaihtoehdon toimintaa hallitukselle viime vuonna helmikuussa.

Havuaukion asukkaisiin kuuluva Kari Leino kertoo olevansa tyytyväinen ratkaisuun.
– Ainakin itse olen kiitollinen, että meillä on aktiivinen hallitus, joka haluaa parantaa talon teknisiä ominaisuuksia. Jos korjausvelka kasvaa liikaa, on talon arvo pian onneton. Ja jos vastikkeet eivät nouse, mikäs sen hienompaa, jää rahaa muuhunkin, Leino miettii.

Pekka Nousiainen näyttää lämpökaivon paikan. Piha-alueelta löytyy yhteensä 23 kaivoa, mutta niiden tekeminen oli helppoa sillä tilaa löytyi. Rikkonaisen kallion vuoksi ei päästy aivan huippusyvyyksiin.
Pekka Nousiainen näyttää lämpökaivon paikan. Piha-alueelta löytyy yhteensä 23 kaivoa, mutta niiden tekeminen oli helppoa sillä tilaa löytyi. Rikkonaisen kallion vuoksi ei päästy aivan huippusyvyyksiin.

Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy sanoo, että kaukolämmöstä irtautuminen ja siirtyminen maalämpöön ei ole vielä mittava ilmiö, vaikka siitä taloyhtiöissä paljon keskustellaankin. Tarkkaa tilastoa ei ole, mutta Pylsy arvioi, että kaukolämmön on hylännyt viime vuosina yhteensä 50-80 kerros- ja rivitaloyhtiötä vuodessa.

Toisaalta samaan aikaan kaukolämpöverkkoon on liittynyt paljon entisiä öljylämmittäjiä.
– Kaukolämpö on ehdottomasti suosituin lämmitysmuoto, ainakin 80 prosenttia kerrostaloyhtiöistä on sen piirissä, Pylsy sanoo.

Jos vaihdosta sitten suunnittelee, neuvoo Pylsy pitämään maltin mielessä.
– Taloyhtiön ei kannata tehdä ratkaisuja suin päin. Jos tarvetta on, edetään hankesuunnittelun kautta ja niin, että taloyhtiö on kuskin paikalla.

Hybridijärjestelmällä tuhansien eurojen säästöt

Raisiolaisessa Asunto-osakeyhtiö Sorolaisenmäessä on ehditty koota tarkkaa tietoa maalämpöön ja poistoilman lämmön talteenottoon siirtymisestä viime vuoden toukokuulta asti. Taloyhtiö irtautui tuolloin kaukolämmöstä. Taloyhtiössä tehtyjen laskelmien mukaan se kerrytti maaliskuun loppuun mennessä yhteensä yli 26 000 euron säästöt tilojen ja käyttöveden lämmityksessä.

Sorolaisenmäessä oli aluksi tarkoitus satsata ainoastaan lämmön talteenottoon, mutta ruokahalu kasvoi verrokkikohteista saatujen kokemusten myötä.

Hybridijärjestelmän asentamisen yhteydessä taloyhtiössä tehtiin muitakin uudistuksia, suurimpana linjasaneeraus, jossa sukitettiin viemärit ja uusittiin vesikalusteet. Portaikkoihin ja auloihin vaihdettiin led-valot, jotka kytkeytyvät päälle liiketunnistinten avulla. Myös sähkösopimus päivitettiin edullisemmaksi viiden vuoden versioksi.

Kaiken kaikkiaan taloyhtiö laski päässeensä uudistuksillaan yli 34 000 euron säästöihin vuositasolla.

”Laskelmat ovat pitäneet hyvin paikkansa, ja säästöt ovat olleet jopa positiivinen yllätys.”

Hallituksen jäsen, rakennusalan ammattilainen Jouni Mäki teki laskelmat, jotka lopulta johtivat uudistuksiin. Tavoitteena oli saada kustannukset kuriin ikääntyvässä, 90 asuntoa käsittävässä taloyhtiössä.
– Laskelmat ovat pitäneet hyvin paikkansa, ja säästöt ovat olleet jopa positiivinen yllätys linjasaneerauksen jälkeen. Työ valmistui kaksi kuukautta suunniteltua nopeammin, lainanottotarve oli 150 000 euroa suunniteltua pienempi ja kustannukset alittuivat 65 000 eurolla, Mäki kertoo.

Hoitovastike on edelleen vuoden 2015 tasolla, ja Mäen mukaan näyttää siinä pysyvän tulevanakin vuonna. Hanke on rahoitettu pitkäaikaisena hoitolainana.
– Säästöön on jäänyt nyt jo niin paljon, että ehdotin hallitukselle yhtä ylimääräistä vuoden lainanlyhennystä, Mäki sanoo.

Kommentoi