Puutarha

PUUTARHA | Susanne Hiltunen |

Porkkanat palkitsevat aloittelevan puutarhurin

Kasvimaan aloittaminen ei edellytä ydinfysiikan kurssia. Kun satoa tulee, unohtuu viljelemisen vaatima vaiva.

Kaarinassa asuva Pamela Friström perusti ensimmäisen, ikioman kasvimaansa keväällä 2013. Ensimmäisellä kerralla mentorina toimi Pietarsaaressa asuva äiti, joka on viljellyt suurta puutarhaa niin kauan kuin nuori rouva Friström muistaa.
– Äiti on aina viljellyt jotain. Monet lapsuusmuistoni liittyvät juuri siihen. Äiti yritti joskus tehdä myös minulle omaa kasvimaata, mutta minä laiminlöin sen.

Kun Friströmit muuttivat maaseutumaiseen ympäristöön, kivenheiton päähän merestä sijaitsevaan omakotitaloonsa, kolmilapsisen perheen äiti innostui oman kasvimaan perustamisesta.
– Kaiken olen saanut opetella. Aluksi sain mieheni rakentamaan minulle neljä istutuslaatikkoa. Tänä keväänä rakensin itse tämän viidennen laatikon, kun minulla oli kiire saada laatikko ja hänellä oli kiire remontoida.

”En voisi väittää, että pääsen voitolle, mutta salaattia käytän varmasti enemmän nyt.”

Ensimmäiset siemenet kylvi Pamela Friströmin äiti. Hänen opastamanaan hankittiin ensimmäisenä viljelykeväänä puutarhaliikkeestä porkkanan, salaatin, kesäkurpitsan ja herneen siemeniä sekä istukassipuleita.
– Siemenet maksavat, mutta eivät ne niin hirveän kalliita ole.

Muutaman kokeiluvuoden jälkeen Friströmit ovat ainakin salaatin suhteen koko kesän omavaraisia. Pelkästään siitä syntyy säästöä.
– En voisi väittää, että pääsen voitolle, mutta salaattia käytän varmasti enemmän nyt, kun sitä on itsellä eikä tarvitse ostaa kaupasta. Tällä tavalla saa myös enemmän vaihtelua ruokapöytään, ja tämä on hauskaa.

Nykyään puutarhassa kasvaa myös korianteria, yksivuotista maustekasvia, jota perheelle tulisi ostettua harvoin mausteen suhteellisen kalliin hinnan vuoksi.
– Tuntuu ylelliseltä, että nyt sitä voi käyttää paljon ruuanlaitossa.

– Näitä popsitaan ihan näin. Blenderini hajosi, mutta muuten käytän aina myös nämä vihreät varret smoothien tekoon. Sekin on yksi idea, jonka äitini antoi.

Uusin kokeilu Pamelan puutarhassa on perunanviljely penkissä, joka kulkee viljelyslaatikoiden sivulla.
– Tässä välttyy kaivamiselta. Äidiltäni tämänkin ohjeen sain. Hän oli napannut idean erään ruotsalaisen toimittajan ja puutarhaharrastajan videoblogista.

Penkki on rakennettu toukokuussa siten, että suoraan ruohikolle levitettiin sanomalehtiä, joiden päälle kasattiin pihalta haravoituja lehtiä, jotka olivat jo alkaneet maatua. Niiden päälle levitettiin hevosenlantaa ja naapurin hevostalleilta saatuja puhtaita olkia.
– Ajatus on, että tuo kaikki muuttuu mullaksi pikkuhiljaa ja perunat on istutettu lähes sen sanomalehden päälle. Tässä ei tarvitse kaivaa, kun penkki rakennetaan ylöspäin.

Perunan lisäksi penkkiin on myöhemmin lisätty kasvamaan tomaattia, chiliä ja kesäkurpitsaa. Mustarastaiden varalta uudet, tuoreet istutukset puutarhassa suojataan aina harsolla.

Harso suojaa herkimmät kasvit.
Harso suojaa herkimmät kasvit.

Siistin näköiseksi aloittelevan kaarinalaispuutarhurin viljelykset tekee se, että istutuslaatikot on petsattu samanvärisiksi ja alue rajattu muusta pihanurmesta kaarnasilpulla, kuorikkeella.
– En oikein vielä tiedä, mitkä tuotteet sopivat yhteen, mutta sipulit ja porkkanat nyt ainakin, sen tiedän.

Ensimmäisessä laatikossa kasvavat sulassa sovussa salaatti, porkkana ja auringonkukat. Istutukset on tehty jo huhtikuussa. Pakkassuojana toimi styrox-levy, jonka päälle satoi välillä jopa viisi senttiä lunta, mutta taimet selvisivät siitä huolimatta.

Toisessa laatikossa kasvaa ruiskaunokkia, porkkanaa, sipulia, valkoista retiisiä, suolaheinää, rucolaa sekä auringonkukkia.

Kolmannessa laatikossa ovat itäneet härkäpapu, sokeriherne, raparperi, salaatti ja sipulisekoitus.

Neljäs laatikko kätkee sisäänsä herneitä, auringonkukkia, pinaattia ja punajuurta. Punajuuren lehtiä Friströmeillä käytetään salaateissa.

”Tykkään nyppiä ja saan omaa aikaa.”

Muurahaisten vallattua viljelyslaatikot Pamela soitti jälleen kerran mentorilleen neuvoa kysyäkseen.
– Äiti sanoi, ettei ne niin paljon harmia tee, mutta että voisin kastella enemmän kohdista, joissa näkyy muurahaisia.

Viljelyslaatikoiden vierelle istutetut vadelmapensaat Pamela repi pois muutaman kesän jälkeen ja laittoi tilalle perunamaan.

Puutarhaviljelijä Friströmillä oli kesällä 2016 ensimmäistä kesää vähän rennompi olo.
– Olen saanut itsevarmuutta. Keväällä luin tosi hyvän kirjan aloittelevalle kasvimaan pitäjälle. Suosittelen Lavatarhuri-kirjaa muillekin.

Satoa Friströmit ovat saaneet korjata viljelyksiltään toukokuun puolivälistä lähtien. Sisätiloihin viljelyksiä ei ole toistaiseksi tuotu. Emäntä tosin myöntää, että senkin aika ehkä on vielä edessä.
– Toiset joogaa tai neuloo. Tämä on mun juttuni. Minusta on hirveän inspiroivaa saada tehdä käsillä. Voisin hyvin viettää täällä päivittäin pari tuntia.

Iltaisin lasten mentyä nukkumaan Pamela hoitaa puutarhaansa.
– Tykkään nyppiä ja saan omaa aikaa.

– Peurat ovat käyneet täällä. En oikein tiedä, mitä ne haluavat syödä. Näyttää siltä, että joku on syönyt kesäkurpitsaa.
– Peurat ovat käyneet täällä. En oikein tiedä, mitä ne haluavat syödä. Näyttää siltä, että joku on syönyt kesäkurpitsaa.

Pamelan vinkit aloittelijalle

  1. Ota vastaan neuvoja asiantuntijoilta. Kutsu kotiisi käymään joku tuttu, jolla on kokemusta viljelemisestä. Pyydä ihan kädestä pitäen auttamaan ensimmäisten siementen istuttamisessa.
  2. Aloita helpoilla ja edullisilla tuotteilla. Puutarhaliikkeen henkilökunta antaa hyviä neuvoja ja vinkkejä aloittelijalle. Ammattilaiset voivat myös kertoa, millä siemenillä kannattaa aloittaa.
  3. Lisää viljelyksiä pikkuhiljaa. Viljelylaatikko on avomaaviljelyä helppohoitoisempi. Se on helppo perustaa, ergonomisempi, kylvö tapahtuu aiemmin ja rikkaruohot pysyvät aisoissa.

Juttu on ilmestynyt alun perin huhtikuun Puutarha-liitteessä.

Kommentoi