Lähiö

BLOGIT | Lähiö

Ota kantaa betoniin

Vuosittain noin 50 % kaikista luonnonvaroista käytetään rakennusalalla. Tätä
trendiä vain kiihdyttää maaltamuutto ja kaupunkien kasvaminen. (Allin 2012.)
Betoni on maailman yleisin rakennusmateriaali. Betonin vuotuinen valmistusmäärä maailmassa on noin 4,2 miljardia kuutioita. Ihmiskunta kuluttaa ainoastaan vettä suurempia määriä.(betoni.com)

Betoninvalmistusteollisuus tuottaa noin viisi prosenttia koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä.(wikipedia)

Turun lähiöt on rakennettu paljolti betonista, sitä ei varmaan käy kiistäminen. Uudet valmistuvat rakennukset lähiöissä näyttää olevan betonia. Betoni tuntuu lähes aina kylmältä huoneiston sisäpuolella, paitsi kesäiltoina, kun päivän aikana betoniin kerääntynyt lämpö johtuu seinien ja lattioiden pintoihin. Sisäilma on tukalan kuumaa aamuyöhön asti.

Betoni on kova. Betoni on erittäin pitkäikäistä, ja sen jälkeen se on ilmeisesti ongelmajätettä. Betoni näkyy. Lähiön kerrostalot tunnistaa jo kaukaa betonielementeistä.

Onko tälle materiaalille todellista vaihtoehtoa, ja jos on, mitkä asiat puoltavat betonin loputonta käyttöä? Lukemani perusteella betoni ei ole kovin ympäristöystävällistä, sen valmistus kiihdyttää maailman ilmaston lämpenemistä.

Jotkut voivat ajatella vieläkin, että ilmaston lämpeneminen on ihan höpöpuhetta, ja jos se olisikin totta, niin ei se meitä koske. Ilmaston lämpeneminen on maailman ja siten myös turkulaisten suurin huolenaihe nyt ja lähitulevaisuudessa.

Betonista on tullut edellisten vuosikymmenten muodin, materiaalien ja tuotteiden ihailun ansiosta trendikästä. Betoni, edullisen ja nopean rakentamisen tunnusmerkki on muuttunut muodikkaaksi struktuuriksi. Se, mikä ohjaa rakentamisen ja sisustamisen muotia, ei ensisijaisesti mielestäni ajattele ympäristöä. Teollisiksi luonnehditut pintamateriaalit, kuten betoni, ovat pinnalla kylpyhuoneessa ja koko huoneistossa.

Asun betonista tehdyssä kerrostalossa. Jotain hyvääkin siinä on. Minulla on betonielementeistä tehdyn kuution sisällä koti. Se tuntuu vankalta ja turvalliselta. Sen lähiörustiikkisen uusimuodikkailta ulkopinnoilta löytyy aina valon ja varjojen vaihtelun kauneutta valokuvaamiseen.

Tämän viikon kysymys. Mikä sinun mielestäsi on tulevaisuuden rakennusmateriaali vaihtoehdoksi betonille? Ota kantaa betoniin!

Kuva: Joel Eklöv.

8 vastausta artikkeliin “Ota kantaa betoniin”

  1. Jussi Mattila

    Yleinen käsitys betonin ja betonirakentamisen ympäristövaikutuksista, jonka Joeklin jaat, lienee syntynyt pitkälti kilpailevien rakennusmateriaalien tekemän tiedonvälitystyön pohjalta. Tässä muutamia faktapohjasia näkökohtia asiaan.

    Suomen kasvihuonekaasupäästöistä betonirakentaminen tuottaa hieman nopin 1,5 %. Tästä kerrostalojen betonirakenteiden osuus on hieman yli kymmenesosa eli noin 0,2 %. Koska myös vaihtoehtoisilla rakentamistavoilla, myös puulla, on omat hiilipäästönsä, puukerrostalojen markkinaosuuden kohoaminen 20 %:iin tarkoittaisi Suomen kasvihuonekaasupäästöjen alentumista suuruusluokaltaan 0,01 %. Mielestäni vaihto ei tässä kannata, koska tuolla vähennystasolla ei ole ylipäätään merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisessa, varsinkaan kun tuo rakentamisvaiheessa saavutettu äärimmäisen vähäinen päästövähennys menetetään rakennusten käytön aikana ja kierrätysvaiheessa betonimurskeen hiilinieluominaisuus kääntää ympäristövaikutustarkastelun lopullisesti betonin eduksi.

    Rakentamisen ilmastopäästöt tulevat rakennuskannan energiankäytöstä. Ympäristötavoitteiden täyttämiseksi kerrostalot kannattaa rakentaa betonista, koska ne säästävät elinkaarensa aikana merkittävän määrän energiaa. Tämä korostuu erityisesti tulevaisuuden hyvin lämmöneristetyissä kerrosrakennuksissa. Ilman betonin tuomaa, lämpökuormia tasaavaa termistä massaa joudumme lämmittämään rakennuksia öisin ja jäähdyttämään päivisin. Tästä on jo nyt käytännön esimerkkejä.

    Miksi kerrostalot rakennetaan betonista? Siihen on hyvin monia syitä. Paitsi että betoni tarjoaa lujuudellaan ylivoimaisen pitkät jännevälit ja siten mahdollisimman vapaan asuntosuunnittelun ja tilojen muunneltavuuden jopa kerroksittain, se mahdollistaa myös erinomaisen ääneneristävyyden ja kosteusturvallisuuden, energiatehokkuuden sekä sään- ja palonkestävyyden. Kaiken tämän se tekee äärimmäisen hiotuilla, yksinkertaisilla ja edullisilla ratkaisuilla. Esimerkiksi kerrostalojen välipohjissa noin 30 cm betonilaatta saa aikaan mm. huippuluokan ääneneristävyyden, kun vastaava vaatii kilpailevilta ratkaisuilta vähintään tuplaten paksummat ja samalla myös hyvin monimutkaiset, kalliit ja vikaantumisherkät rakenteet. Betonin eriomaista kosteudenkestävyyttä märkätiloissa ei pysty saavuttamaan millään muulla nykyaikaisella runkomateriaalilla.

    Puuta voidaan toki käyttää myös kerrostalojen rakentamiseen. Betonista kerrostaloa toimivampaa, edullisempaa, turvallisempaa tai ympäristöystävllisempää rakennusta siitä ei kuitenkaan saada aikaan.


  2. Jussi Mattila

    Kyllä, olen juuri hän. Yleensä olen taustani aukikirjoittanutkin, mutta tällä kertaa jäi kiireessä pois. Tarkoitus on aina pelata avoimin kortein.


  3. Joel Eklöv

    Nyt täytyy kysyä kun on mahdollisuus. Sisältääkö nykyinen betoni, josta rakennetaan mm. kerrostaloja, lisäaineita ja/tai ns. teollisuuden sivuvirtoja? Millaiset lait määräävät betonin koostumusta, mm. edellä mainittujen ainesosien turvallisuutta, määriä ja vaikutuksia ympäristöön ja terveyteen?


  4. Joel Eklöv

    Modernien betonimateriaalien sääntelyssä ja tuntemuksessa on suuria aukkoja. Rakennusteollisuus upottaa asuinympäristöömme materiaaleja, joiden valmistuksessa on hyödynnetty teollisuuden sivuvirtoja ja haitallisia kemikaaleja.
    Lopputuotteiden terveys- ja ympäristöriskejä ei tunneta eikä kosteuskäyttäytymistä
    osata ennakoida. Kemia-Lehti 7/2013


    • Jussi Mattila

      Tuo mainitsemasi Kemia-lehden artikkeli antoi jostain syystä ja valitettavasti tarkoituksellisen harhaanjohtavan kuvan betonin osa-aineista.

      Betonissa käytetään runsaasti muun teollisuuden sivuvirtoja. Itse asiassa olemme ylpeitä siitä, että hyötykäytämme rakentamisessa noin suuren määrän muun teollisuuden hyödyttömiä sivuvirtoja.

      Betonissa käytetään sideaineena sementin ohessa käytetään vuosittain noin 100.000 tn kivihiilivoimalaitosten lentotuhkaa ja noin 200.000 tn teräksen valmistuksessa syntyvää masuunikuonaa. Kummatkin materiaalit ovat teollisuuden prosesseissa syntynyttä sulanutta kiveä, joka käyttäytyy samankaltaisesti kuin vartavasten kiviaineksesta sulattamalla valmistettu betoni.

      Sekä kuona että tuhka ovat lasimaisia aineita, jotka ovat syntyneet yli 1000 asteen lämpötilassa. Siksi niistä ei synny mitään haihtuvia tai liukenevia aineita. Molempia sivuvirtoja on käytetty jo 70-luvulta saakka. Materiaalien turvallisuudesta kertoo mm. se, että niitä voidaan käyttää juomavesikaivojen betonirenkaissa.

      Betonin osa-aineita säätelevät Suomessa rakentamismääräykset. Yksityiskohtaiset vaatimukset on esitetty standardissa SFS-EN 206. Betonissa ei voida käyttää mitään ainesosaa, jolle ei ole olemassa hyväksyttyä standardia.

      Mitä tulee betonin lisäaineisiin, asuinrakentamiseen tulevassa betonissa käytetään lisäaineena yksinomaan notkistinta, joka on käytännössä polykarboksylaattia. Ainetta käytetään myös hampaanpaikoissa, joten aineen voidaan sanoa olevan turvallista. Äärioloissa voidaan käyttää muitakin lisäaineita, mutta ne eivät joudu tekemisiin asuintilojen kanssa.

      On hyvä huomata, että betoni on yksi kaikkein vähiten orgaanisia haihtumispotentiaailsia yhdisteitä sisältävistä rakennusmateriaaleista metallien, tiilten ja lasin ohella.

      Tarkempaa tietoa asiasta löytää esimerkiksi viime vuoden Sisäilmastoseminaarissa pitämästäni asiaa koskevasta esityksestä. Artikkeli löytyy seminaarijulkaisusta.

      Ehkä tästä ei tällä erää enempää, mutta osallistun mielelläni betoniin liittyvään keskusteluun jatkossakin.


    • Jussi Mattila

      Kolmatta kappaletta pitää korjata sen verran, että kiviaineksesta sulattamalla ei tietenkään valmisteta betonia vaan sen sideaine sementti. PItäisi ehtiä lukea vielä läpi ennen lähettämistä..


  5. Joel Eklöv

    ”Näemme teollisesti tuotetussa puurakentamisessa potentiaalisen kilpailijan perinteiselle betonirakentamiselle.” Keijo Ullakko
    Toimitusjohtaja Ullakko uskoo, että moduulirakenteisista puutaloista voidaan tehdä Suomeen ”Uusi Nokia”. Keijo Ullakko

    Koko artikkeli linkistä.
    http://www.ara.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Esimerkillisia_kohteita/Matala_kynnys_laadukkaaseen_puukerrostal(32370)


Kommentoi