Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

BLOGIT | Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Tiedätkö mikä on yhtiöjärjestys?

Oletko koskaan nähnyt taloyhtiösi yhtiöjärjestystä? Tiedätkö mitä siinä sanotaan? Toivottavasti olet, sillä yhtiöjärjestys on taloyhtiön sisäinen laki. Se ja asunto-osakeyhtiölaki määrittävät pitkälti sen, miten taloyhtiössä toimitaan. Minun omakotitalossani ei ole yhtiöjärjestystä, mutta meillä sitä vastaa emännän sana… Sen sijaan kaikista asunto-osakeyhtiöistä yhtiöjärjestys löytyy ja se määrää jopa yli emännän sanan.

Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä joistakin asioista toisin kuin asunto-osakeyhtiölaissa. Esimerkiksi lain mukaisesta kunnossapitovastuusta voidaan poiketa yhtiöjärjestysmääräyksellä. Nämä vastuut on syytä tuntea ja ymmärtää, ettei asumisen aikana tule ikäviä yllätyksiä. Jos et siis ole vielä tullut vilkaisseeksi yhtiösi yhtiöjärjestystä, tee se nyt ja tunne vastuusi!

Toinen keskeinen pykälä on yhtiöjärjestyksen vastikepykälä. Osakkailta voidaan periä vain yhtiöjärjestyksessä määrättyjä vastikkeita – muiden maksujen periminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen tai erillisiin sopimuksiin, eivätkä tällaiset maksuvelvoitteet esimerkiksi siirry automaattisesti uusille osakkaille.

Joidenkin yhtiöiden yhtiöjärjestyksissä on ns lunastuspykälä, joka tarkoittaa, että osakkaalla tai muulla taholla on oikeus lunastaa ko yhtiön osakkeet silloin kun omistusoikeus on siirtymässä toiselle. Tämä on erityisen tärkeä lauseke silloin kun yhtiön osakkeista käydään kauppaa eli huoneistoja myydään. Uudessa asunto-osakeyhtiölaissa on tiettyjä olettamasäännöksiä joiden mukaan lunastustilanteissa menetellään.

Lisäksi yhtiöjärjestyksessä on tavallisesti määräyksiä yhtiön johdosta eli hallituksesta ja isännöitsijästä – niin lukumäärästä kuin toimikaudestakin. Lain mukaan hallitukseen valitaan 3-5 jäsentä joista yksi on puheenjohtaja, mutta yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä toisin. Hallituksessa on kuitenkin aina oltava vähintään yksi jäsen, ja jos jäseniä on vain yksi, niin myös varajäsen. Isännöitsijä voidaan valita myös yhtiökokouksen päätöksellä, vaikkei yhtiöjärjestys sitä edellyttäisi.

Asunto-osakeyhtiölaissa on joitakin ns pakottavia säännöksiä, joita on noudatettava vaikka yhtiöjärjestyksessä määrättäisiin toisin. Kaikkia yhtiöjärjestyksiä ei ole vielä ehditty muuttaa uuden asunto-osakeyhtiölain mukaisiksi, ja sen vuoksi niissä voi olla lain kanssa ristiriitaisia säännöksiä. Pakottavien säännösten osalta lain määräys ylittää yhtiöjärjestyksen. Tällainen on esimerkiksi säännös, että ns varsinainen yhtiökokous tulee pitää kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Myös yhtiökokouskutsu on toimitettava vähintään kahta viikkoa ennen kokousta kirjallisesti kaikille osallistujille riippumatta yhtiöjärjestyksen määräyksestä. Pelkkä ilmoitustaulu tai viikkoa ennen toimitettu kutsu ei siis riitä, vaikka yhtiöjärjestyksessä näin sanottaisiinkin.

Yhtiöjärjestyksissä on myös joitakin alueellisia eroja. Esimerkiksi Turun seudulla on kohtuullisen paljon lunastuslausekkeita sekä kahden yhtiökokouksen yhtiöitä. Muualla Suomessa syyskokouksia ei ole juurikaan harrastettu ja voi olla, että ne jäävät täälläkin vähemmäksi kun yhtiöjärjestyksiä päivitetään uuden lain myötä.

Mukavaa alkavaa syksyä joka tapauksessa, oli teillä sitten syyskokous tai ei. Jos et tiedä, niin asia selviää yhtiöjärjestyksestä!

 

Kommentoi