Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

BLOGIT | Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Talouden kasvu lupaa hyvää myös korjausrakentamiselle

Kiinteistöliitto julkisti marraskuussa korjausrakentamisbarometrinsa, joka ennakoi korjausrakentamisen  kasvua vuodelle 2018. Korjaaminen on jo hienoisessa kasvussa pääkaupunkiseudulla, mutta ensi vuonna kasvun odotetaan leviävän myös muualle maahan.

Pääosa vastaajista – jopa 85 % – oli sitä mieltä, että taloustilanne ei tällä hetkellä vaikuta korjaushankkeiden toteutumiseen. Talouden kasvu näkyy pikkuhiljaa siis myös korjausrakentamisen mahdollisuuksissa ja volyymeissa. Kehitys ei ole tasaista eivätkä alueet tasavertaisia suhteessa korjausrakentamisen mahdollisuuksiin. Muuttotappioalueilla korjausten rahoittaminen on haasteellisempaa kuin alueilla, joilla asunnot vaihtavat omistajaa ja taloudellinen aktiviteetti on vilkasta. Paranevasta taloudesta huolimatta on mahdollista, että joillakin alueilla korjaamisesta on mahdoton saada taloudellisesti järkevää ja sille on vaikea löytää rahoitusta.

Tällä hetkellä lainarahaa tuntuu olevan kohtuullisen hyvin tarjolla ja taloyhtiölaina onkin puolessa taloyhtiöitä korjaushankkeen ensisijainen rahoitusmuoto. Lainarahan saatavuuden ja lainaehtojen arvioidaan kuitenkin heikentyvän – näin erityisesti Itä-Suomessa.

Korjaamisen painopiste tulevaisuudessa putkistoista piharakenteisiin

Barometrikyselyyn vastanneista taloyhtiöistä jopa joka toisessa on jokin korjaushankkeen vaihe parhaillaan menossa. Kerrostaloissa korjataan yleisimmin putkistoja – yli 10 % vastaajista mainitsi, että yhtiössä on meneillään jokin vaihe vesi-ja viemärijärjestelmään liittyvästä korjaushankkeesta. Putkistosaneeraukset ovatkin pitkäkestoisia hankkeita – suunnittelun käynnistymisestä töiden päättymiseen kuluu helposti vuosia.

Seuraavaksi eniten taloyhtiöissä on käynnissä julkisivujen, märkätilojen ja piharakenteiden korjaushankkeita. Rivitaloissa on menossa yleisimmin vesikattojen, piharakenteiden ja julkisivujen korjauksia.

Lähivuosien korjaustarpeita kerrostaloissa ovat piharakenteet, julkisivut ja parvekkeet. Myös rivitaloissa tullaan lähivuosina keskittymään piharakenteiden, ikkunoiden ja ovien sekä julkisivujen korjauksiin. Barometrin perusteella voi siis varovasti arvailla, että tulevaisuudessa putkistosaneeraukset antavat sijaa julkisivukorjauksille yleisimpänä korjauskohteena.

Taloyhtiöiden korjaustarpeista ja korjausvelasta on vuosien ajan puhuttu paljon. Uskoisin, että suurin osa yhtiöistä onkin varsin tietoisia korjaamisen tarpeellisuudesta. Lakisääteisten kunnossapitotarveselvitysten ansiosta myös oman taloyhtiön kunto todennäköisesti tunnetaan nykyisin kohtuullisen hyvin. Tämän jälkeen haasteena on korjaustarpeiden oikea priorisointi ja järkevän korjaustavan valinta.  Tulevaisuudessa myös rahoituksen saatavuus noussee yhdeksi keskeiseksi korjauksia ohjaavaksi tekijäksi.

Korjaamisesta on syytä puhua edelleen – teemaa ei sovi unohtaa. Jatkossa keskiössä voisivat olla esimerkiksi innovaatiot korjaushankkeiden toteutuksessa sekä korjaushankkeiden rahoitusvaihtoehdot. Suurimmat haasteet saattavat tulevaisuudessa löytyä näistä tekijöistä.

Kommentoi