Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

BLOGIT | Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Saksan mallista Suomen malliin – terveisiä Dresdenistä!

Vietin joulukuun ensimmäisen viikon Dresdenissä, Elben rannalla sijaitsevassa kaupungissa Saksin osavaltiossa, entisen Itä-Saksan alueella. Kaupunki on tähän vuodenaikaan tunnettu mm hienoista joulumarkkinoistaan sekä perinteisestä 2 kg painavasta joululeivonnaismötikästä, Christstollenista. Monet muistavat kaupungin myös siitä, että liittoutuneet pommittivat sen käytännössä aivan maan tasalle ja raunioiksi toisen maailmansodan loppuvaiheessa helmikuussa 1945.

Edellisen kerran Saksassa käydessäni ihastelimme Berliinissä saksalaista korjauskulttuuria, ns ”Saksan mallia”, jossa korjaukset hoidetaan nopeasti, tehokkaasti ja edullisesti. Nyt en varsinaisesti mennyt katselemaan taloja tai korjauksia, mutta en voinut olla ihailematta sitä, miten hyvin kunnostetuilta ja hoidetuilta suurin osa taloista näytti, myös lähiöiden valtavat kerrostalot. Ja toki tulin kuvanneeksi muutaman talon ja sähkövedon nähtävyyksien ja maisemien lisäksi…

Kuva: Kaisa Leiwo

Jäin miettimään, johtuiko talojen hyvä kunto mahdollisesti siitä, että kaupunkiin on sodan jälkeisestä jälleenrakentamisesta jäänyt päälle vahva korjaamisen ja kunnossapidon asenne. Valtavan jälleenrakentamisprosessin jälkeen julkkariremontti tuntuu todennäköisesti aivan kakkupalalta. Vai onko salaisuus täälläkin se ”Saksan malli” – korjaukset tehdään ja vaaditaan tehtäväksi nopeasti, tehokkaasti ja edullisesti. Silloin ne tulevat myös helpommin tehtyä.

Suomessa keskustelemme jatkuvasti siitä, millä keinoilla ja millä rahoilla saisimme 60-70-lukujen lähiöt korjattua. Monella alueella vaadittavien korjausten hinta ylittää asunnoista markkinoilla saatavan hinnan, jolloin yhtälö on melkoisen lohduton. Apua on haettu ”Saksan mallista”, telakkateollisuuden tuotantomalleista, erilaisista ryhmäkorjausmalleista yms. Mitään erityistä viisasten kiveä tai läpimurtoa asiassa ei ole kuitenkaan saatu aikaiseksi.

Mistä löytyisi ”Suomen malli” lähiöiden kustannustehokkaaseen ja laajaan korjaamiseen? Meillä ei ole varaa päästää lähiöitämme rapistumaan, ei sen kummemmin Turun seudulla kuin muuallakaan maassa. Lähiöiden asunnoissa on kiinni melkoinen määrä kansalaisten varoja, joten asuntojen arvon säilyttäminen ja turvaaminen on kansantaloudellisestakin näkökulmasta tärkeää.

Lähiöt rakennettiin aikanaan tehokkaasti ja nopeasti kun tarvittiin paljon asuntoja kaupunkeihin muuttavalla väestölle. Nyt alkaa olla aika korjata nuo samaiset lähiöt yhtä tehokkaasti ja nopeasti, jotta asukkaiden kotien ja omaisuuden arvo saadaan turvattua. Uudenlaisia menetelmiä ja toimintatapoja tarvitaan vielä ja niiden kehittämiseen on syytä satsata.

Kuva: Kaisa Leiwo

Kommentoi