Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

BLOGIT | Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Saako naapuria lyödä sahalla?

Iski yhtä naapuria sahalla, suihkutti toista vesiletkulla – raflaava pikku-uutisen otsikko Turun Sanomissa 22.3. 66-vuotias mies oli tuomittu vuoden ehdolliseen vankeuteen naapurin pahoinpitelystä sahalla lyömällä sekä toisen naapurin lievästä pahoinpitelystä vesisuihkulla suihkuttamalla. Ilmeisesti taloyhtiössä oli ollut hankaluuksia jo aiemmin, koska sahalla lyöminen oli saanut alkunsa tilanteessa, jossa mies oli kaatamassa kuusta taloyhtiön pihalta kostaakseen kokemansa vääryydet. Vesiletkulla suihkutus puolestaan juontui tilanteeseen, jossa mies oli ensin kastellut henkilön koiria ja tämän puututtua asiaan myös koirien omistaja oli saanut suihkun niskaansa.

Taloyhtiöissä tapahtuu kaikenlaista ja ristiriidat asukkaiden välillä ovat melko yleisiä – tosin melko harvoin ne kärjistyvät tällaisiksi uutisiksi. Neuvontaamme tulee säännöllisesti soittoja joissa kysellään, mitä taloyhtiö voi tehdä ”kiusaavalle” naapurille. Aina kiusa ei ole edes fyysistä väkivaltaa kuten sahalla iskeminen tai vesiletkulla suihkuttaminen, vaan se voi olla myös panettelua, väärien huhujen levittämistä, asiattomia viestejä postilaatikossa yms. Onpa meiltä kysytty sitäkin, mitä voi tehdä pihalla keskisormea näyttävälle naapurille.

Joka tapauksessa ei naapuria sen kummemmin kuin ketään muutakaan saa lyödä sahalla – tämä pitäisi periaatteessa oppia jo hiekkalaatikolla. Taloyhtiö ei voi kuitenkaan kovin usein puuttua kiusaamiseen vaan se on kahden yksityishenkilön välinen riita- tai rikosasia. Taloyhtiön keinot häiritsevän elämän taltuttamiseksi ovat varoitus ja huoneiston hallintaanotto, joista olen blogannut kirjoituksessa ”Tänään on bileet”. Ne soveltuvat vain tilanteisiin, jossa huoneistossa vietettävästä elämästä tai muualla yhtiön tiloissa aiheutetusta järjestyshäiriöstä aiheutuu toistuvaa häiriötä muille osakkaille. Esimerkiksi naapureiden uhkailu ja puukon pudottaminen toistuvasti postilaatikosta on ollut Turun hovioikeuden mukaan häiritsevää elämää silloin, kun sen lisäksi samainen osakas on rymistellyt ja soittanut radiota jatkuvasti kovaäänisesti öisin ja soitellut naapurin ovikelloa.

Naapurin lyöminen sahalla tai kasteleminen vesiletkulla on kahden henkilön välinen rikosasia, ja silloin kanteen lyöjää kohtaan nostaa lyönnin uhri, ei taloyhtiö – vaikka lyöminen olisi tapahtunut taloyhtiön pihalla ja liittynyt taloyhtiössä käytyihin kiistoihin. Samoin naapurin panettelu ja väärien juorujen levittäminen voi johtaa kunnianloukkaussyytökseen, mutta tällöinkin kanteen nostaa panettelun uhri, ei taloyhtiö – vaikka panettelu liittyisi esimerkiksi henkilön toimintaan yhtiön hallituksessa. Mikäli sama henkilö on lisäksi häirinnyt jatkuvasti muita osakkaita, voi taloyhtiö tämän lisäksi uhata huoneiston hallintaan otolla, mutta sahalla lyöminen tai panettelu ei ole yksinään peruste hallintaanotolle.

Naapuririidat ovat aina ikäviä asioita ja voivat jatkuessaan sekoittaa taloyhtiön elämän pahasti. Taloyhtiön keinot puuttua riitoihin ovat kuitenkin vähäiset silloin kun ne eivät varsinaisesti haittaa taloyhtiön asukkaiden asumista. Mitä taloyhtiöissä voidaan tehdä?

Ennalta ehkäisyä riidoille voivat olla esimerkiksi yhteiset tilaisuudet ja tapahtumat, joissa naapurit voivat tutustua toisiinsa. Toisen tunteminen voi joskus estää riitoja kärjistymästä. Myös selkeät ja kaikkien tiedossa olevat järjestyssäännöt ja niiden noudattaminen edistävät naapurisopua – tupakoinnille on omat paikkansa, mattojen tuuletukselle omat paikkansa, koiria ei ulkoiluteta piha-alueella, yöajan hiljaisuussääntöjä noudatetaan jne.

Usein häiriöiden taustalla voivat olla myös asukkaiden sosiaaliset ongelmat ja vaikeudet elämän muillakin osa-alueilla. Näihin tilanteisiin voitaisiin puuttua esimerkiksi asumisneuvonnalla, josta on Turussakin hyviä kokemuksia mm Varissuon alueelta. Asumisneuvoja on henkilö, joka toimii läheisessä yhteistyössä mm poliisin, sosiaali- ja terveystoimen, terveystarkastuksen sekä eläinsuojelun kanssa. Asumisneuvoja pyrkii auttamaan henkilöä paitsi asumiseen liittyvissä asioissa, myös ohjaamaan hänet muiden tarpeellisten palvelujen ääreen. Asumisneuvonnalla on voitu mm vähentää häätöjen tarvetta, parantaa asumisen viihtyisyyttä sekä ehkäistä vanhusten ja sairaiden ihmisten syrjäytymistä. Tässä – kuten niin monessa muussakin hyvässä asiassa – keskeisenä ongelmana on rahoituksen löytyminen asumisneuvonnalle. Toimivimmat mallit perustuvat julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja alueellisten toimijoiden yhteistyöhön. Toivottavasti näitä malleja saadaan pian lisää!

Kommentoi