Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

BLOGIT | Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Paljonko on paljon korjaamisessa?

Julkisuudessa on viime päivinä keskusteltu siitä, paljonko ja paljollako asunto-osakeyhtiössä voidaan korjata kerralla. Onko 1.000 euroa per neliö liikaa? Onko järkevämpää korjata kerralla vai osissa?

Absoluuttista kaikkiin tilanteisiin sopivaa rahamäärää on täysin mahdoton asettaa. Korjaaminen on monen tekijän summa. Joissakin yhtiöissä 1.000 euroa per neliö on liikaa, toisissa se on järkevää. Joissakin yhtiöissä sillä summalla on pakko korjata, vaikka se liialliselta tuntuisikin.

Ideaalitilanteessa korjaukset tehdään suunnitelmallisesti ja ennakoiden taloyhtiön strategiaan ja pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmaan perustuen.

Hyvin suunnittelemalla voidaan välttää isot yllättävät korjaukset ja tehdä sen sijaan jokainen korjaus optimaaliseen aikaan. Tosiasia kuitenkin on, että taloyhtiöitä on pakko korjata ajan mittaan mikäli ne halutaan pitää asumiskelpoisina. Pitkän tähtäimen rahoitussuunnittelulla maksurasitus voidaan pitää kohtuullisena.

Tähän tilanteeseen päästään valitettavan harvoin. Pitkän tähtäimen suunnittelu ja strateginen ajattelu on suomalaisissa taloyhtiöissä edelleen liian vähäistä.  Korjauksia lykätään liian usein säästö- tai muista syistä  siihen viimeiseen hetkeen saakka, jolloin ne on ihan pakko tehdä. Putkivuotoja paikkaillaan sieltä ja täältä, jotta voidaan välttää ja siirtää ovella olevaa putkistosaneerausta. Julkisivuja paikkakorjataan ja koputellaan, kyllähän ne vielä jonkun vuoden menevät.

Jos korjauksia on laiminlyöty ja kaikki rakenneosat ovat tiensä päässä, niin vaihtoehtoja on usein kovin vähän – ääritapauksessa vain koko rakennuksen purkaminen. Uskon, että näitäkin tapauksia tulemme näkemään varsinkin muuttotappioalueilla joilla huoneistot eivät käy kaupaksi.

Korjauskustannuksia voi arvioida myös suhteessa alueen neliöhintoihin. Jos korjaamisen kustannukset lähestyvät alueen myyntihintoja tai uudisrakentamisen hintaa, ei korjaaminen ole välttämättä taloudellisesta näkökulmasta kannattavaa. Se voi kuitenkin olla järkevää ja toivottavaa jos osakkaat haluavat säilyttää omistuksensa arvon ja asua edelleen taloyhtiössä. Usein saman aikainen eri osien korjaaminen on myös taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää.

Suomen monet lähiöt  ja asuinalueet on rakennettu 1960- ja 1970 –luvuilla. Ne alkavat tulla nyt suurten korjausten ikään. Odotettavissa on siis runsaasti ja kasvavassa määrin korjaamista.

Korjausrakentamisen palvelutarjonnassa on tapahtunut ja tapahtuu kehitystä, mutta enemmän saisi tapahtua. Erilaisia vaihtoehtoja erilaisiin tilanteisiin saisi olla runsaammin – erityisesti perään kuulutan edullisia ja keveitä korjaamisen menetelmiä.

Nyt on korkea aika herätä myös niissä taloissa, joissa hätä ei ole vielä käsillä. Korjaussuunnitelmat pikapikaa kuntoon ja talo suunnitelmallisen korjaamisen tielle!

Kommentoi