Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

BLOGIT | Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Mistä tunnistat hyvän isännöinnin?

Turun Sanomissa on viime viikkoina keskusteltu siitä, miten varmistaa ja taata hyvä isännöinti. Onko auktorisointi hyvä väline ja pitäisikö sitä jotenkin kehittää?

Isännöinnin auktorisointi ISA ry auktorisoi sekä isännöintiyrityksiä että isännöitsijöitä. Auktorisointi on yrityksillä ennen kaikkea prosessien ja järjestelmien laadun valvontaa sekä yksittäisillä isännöitsijöillä osaamisen ja kokemuksen varmentamista. Sekä auktorisoidut isännöitsijät että isännöintiyritykset sitoutuvat noudattamaan isännöinnin eettisiä ohjeita ja toimimaan auktorisoinnin edellytysten mukaisesti.

Isännöintiyrityksiä on auktorisoitu jo kymmenien vuosien ajan. Alkuun auktorisointi oli ns vertaisauktorisointia eli koulutetut isännöitsijät tekivät auditointikäyntejä auktorisoiduissa isännöintiyrityksissä. Nykyisin auditoinnit suorittaa riippumaton Det Norske Veritas, joka tarkastaa jokaisen auktorisoidun isännöintiyrityksen kolmen vuoden välein. Käyntien välillä yritys tekee itsearvioinnin vuosittain.

Isännöitsijöiden auktorisointia on tehty parin vuoden ajan. Yrityksen auktorisoinnin rinnalle toivottiin pienille yrityksille paremmin soveltuvaa ja henkilön osaamista korostavaa auktorisointitapaa. Vastauksena näihin toiveisin ISA ry ryhtyi auktorisoimaan myös yksittäisiä isännöitsijöitä. Isännöitsijän auktorisointi perustuu osaamisen, koulutuksen ja työkokemuksen osoittamiseen. Myös siihen sisältyy säännöllinen osaamisen kontrollointi.

Molempiin autorisointeihin sisältyy ns valvontamenettely. Asiakastaloyhtiön hallitus voi tehdä auktorisoidusta isännöintiyrityksestä tai isännöitsijästä kantelun joka käsitellään ISA ry:n hallituksessa. Isännöitsijä voi saada ISA ry:ltä kantelun perusteella huomautuksen, varoituksen tai väliaikaisen tai lopullisen auktorisoinnin perumisen.

Auktorisointi on vapaaehtoista sitoutumista yrityksen ja henkilön prosessien ja osaamisen kontrollointiin. Suomen lainsäädäntö ei ainakaan toistaiseksi edellytä isännöitsijäksi ryhtyvältä mitään tiettyä koulutusta, tutkintoa tai kokemusta. Isännöitsijäksi voi periaatteessa ryhtyä lähes kuka tahansa.

Tämä lähtökohta muistaen on hyvä, että ala on itse ryhtynyt asettamaan kriteerejä hyvälle isännöinnille ja luonut myös järjestelmän sen osoittamiseksi. Auktorisoinnin takana on Isännöintiliiton lisäksi myös Kiinteistöliitto, joka edustaa isännöinnin asiakasta eli taloyhtiöitä. Isännöintialalla on pääasiassa sitoutuneita ja kunnianhimoisesti toimivia yrityksiä, jotka kokevat hankalana sen, että kuka tahansa voi ryhtyä isännöitsijäksi ja epäasiallisella toiminnalla myös pilata koko alan maineen.

Auktorisointia on varmasti koko ajan syytä kehittää isännöinnin ja lainsäädännön muuttuessa. On hyvä myös pohtia, onko todella tarkoituksenmukaista, että kuka tahansa voi hoitaa ja vaalia suurinta kansallisvarallisuuttamme, asunto-osakkeita? Kiinteistönvälitysalalle on tullut erilaisia osaamisvaatimuksia viime vuosina. Pitäisikö vastaavaa harkita myös isännöinnissä?

 

2 vastausta artikkeliin “Mistä tunnistat hyvän isännöinnin?”

  1. Rauli

    1. Taloyhtiön kirjanpidossa ei ole yli 10 %n osioita, joille ei löydy tarkentavia kirjaustietoja.

    2. Isännöitsijän taustojen selvittelyssä ei ole poliittisia yhteyksiä saati poliittisten toimien johdosta tapahtuneita irtisanomisia.

    3. Isännöitsijä ei ole ollut osallisena vaikkapa Ruis-rokin tapaisiin tapahtumiin.

    4. Taloyhtiön PTS-tehtävät ovat avoimesti kartoitetut ja niiden toteuttamisessa noudatetaan hyvää kehittyneiden EU-maiden tieto-taito-osaamistoteutustapoja.

    5. Isännöitsijä ei tilaa taloyhtiöön sellaista saneerausta, mikä vastaa minkä tahansa kiinteistön kokonaan tai osittain uudelleen rakentamista. Taloyhtiö ei ole isännöitsijän toveripiirin työllistäjä.

    6. Isännöitsijällä ei ole yhteyksiä Venäjälle tai vastaaviin valtioihin eikä niiden yrityksiin ulkomailla.

    Edellä osa Vienolanmäen isännöinnin ja Vienolan lämpöyhtiön talouden sotkeneitten isännöintien antamasta empiirisestä tietopaketista – eritysitilintarkastusta myöten.


  2. Antero Ankara

    Omakotiasujasta (20+ vuotta) as oy asujaksi siirtyneenä kaikki tällaiset kiinnostavat. Aikaisemmin kun piti jotain tehdä oli se ihan omasta itsestä kiinni, nyt ollaan riippuvaisia mm. isännöitsijästä. Mutta.

    ”Isännöintialalla on pääasiassa sitoutuneita ja kunnianhimoisesti toimivia yrityksiä, jotka kokevat hankalana sen, että kuka tahansa voi ryhtyä isännöitsijäksi ja epäasiallisella toiminnalla myös pilata koko alan maineen.”.

    Tuo kuulostaa lähes taksien, tai apteekkarien, vinkumiselta: ”…kokevat hankalana sen, että kuka tahansa voi ryhtyä isännöitsijäksi [taksinkuljettajaksi][apteekkariksi]…”.

    Eli pelkäävät kilpailua. Toisaalta, kyllä ihan luvanvaraisessakin toiminnassa voi joku sössiä ankarasti, ja siten pilata koko alan maineen.

    Siitä vaan sitten hiukan säätelemään sitä omaa toimintaa siten, että yhtiön (as oy) maksut vastaavat sitä palvelutasoa mitä yhtiöt saavat.

    Nähdäkseni on aivan sama onko koulutettu vai ei, lopputulos ratkaisee. Jos ei tule hyvää pistetään vaihtoon. Vaivalloistahan se on, mutta kuitenkin,

    Lisäksi pitäisi yhtiöiden pitää omaa kirjaa tekemisistä eikä luottaa isännöitsijän arkistointiin. Sitten kun päätetään vaihtaa isännöitsijää lähtee yleensä kaikki tiedot saman tien, tai yhtiö joutuu maksamaan maltaita että edellinen isännöitsijä suostuu luovuttamaan tiedot.

    Eli joku neutraali taho (Kiinteistöliitto tms.?) tarjoamaan palvelua johon as oy:t voivat tallentaa tietoja ja samalla velvoittaa isännöitsijät viemään kaiken tiedon taloudesta ja tekemisistä talteen tällaiseen säilöön, vähän kuin tämä Kanta ihmisten terveystietojen osalta. Kaikki tieto samassa paikassa riippumatta siitä kuka sen on tuottanut. Tai oikeastaan kahdessa eri paikassa, varoiksi.


Kommentoi