Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

BLOGIT | Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Lähiö on pop!

Olen viettänyt lapsuuteni lähiössä. Silloin se oli pienen kunnan keskusta, mutta nykyisin aluetta voisi kutsua kaupunginosalähiöksi.  Tunnustaudun lähiöfaniksi. Olisin valmis muuttamaan hetimiten lähiökerrostaloon, jos vain saisin muun perheen houkuteltua mukaani. Listallani on monta mukavaa lähiötä joissa voisin viihtyä.

Lähiöistä puhutaan tällä hetkellä paljon ja jokaisella tuntuu olevan niistä joku ajatus ja mielipide.

Ikään kuin lähiöt olisivat yhtenäisiä ja keskenään samankaltaisia alueita. Itse törmään lähiöihin usein korjausrakentamisasioissa. Pääosa lähiöistämme on rakennettu 1960-70-luvuilla, ja ne alkavat nyt olla korjaamisen tarpeessa. Tulevien investointien yhteismäärä on massiivinen – lähiöiden asukkaat ovat isojen ja kalliiden haasteiden edessä.

Sijainti tulee jatkossakin vaikuttamaan lähiöiden kehitykseen ja erilaistamaan niitä entisestään – puhutaan asuinalueiden eriytymisestä. Muuttovoittoalueilla lähiöihin ja taloihin kannattaa satsata, supistuvilla muuttotappioalueilla se ei välttämättä ole ainakaan taloudellisesti järkevää.

 

Turusta kaksi hanketta paremman lähiöelämän reseptikirjaan

Ympäristöministeriö ja ARA ovat vastikään julkaisseet Eläköön lähiö –kirjasen, josta löytyy 26 reseptiä parempaan lähiöelämään. Turusta mukaan on mahtunut kaksi reseptiä: Pop-up-asiakastila Höveli sekä Pansio-Pernon kaupunkiviljelypalsta.

Pansion Hövelin liikekeskuksessa toteutettiin vapaa-ajan palvelujen pop-up-tila. Kuten niin monesta liikekeskuksesta, myös Hövelistä löytyi tarkoitukseen sopiva tyhjä tila. Kolmannen sektorin toimijat, seurat ja aktiivit saivat järjestää tilassa kaikille avointa ja maksutonta toimintaa. Tavoitteena oli löytää ideoita ja tekijöitä pysyvälle vapaa-ajan toiminnalle.

Pansio-Pernossa koululaiset innostettiin kaupunkiviljelijöiksi. Perheitä ja muita alueen yhteisöjä kannustettiin mukaan tukemaan toimintaa sekä osallistumaan oheistapahtumiin. Viljelijöiden aikaansaannoksia maisteltiin yhdessä mm kaupunginosapäivillä sekä asukkaiden sadonkorjuujuhlassa.

Lähiöt ja elintavat ovat muuttuneet minun lapsuudestani. 70-luvulla asukkaat ja palvelut elävöittivät itse lähiöt eikä kukaan huudellut osallistamisen ja yhteisöllisyyden perään. Tuon kaupunginosalähiön neljästä ruokakaupasta on nykyisin jäljellä yksi. Pankit, posti ja terveysasema ovat sulkeneet. Työpaikat eivät enää sijaitse omalla asuinalueella vaan pidemmän työmatkan päässä.

Lähiö on silti pop – erilainen kuin 70-luvulla, mutta ihan yhtä hyvä.

 

Kommentoi