Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

BLOGIT | Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Kannattaako sinun kotiasi korjata?

PTT, VTT ja KTI julkistivat vastikään raportin jossa selvitetään asuntokannan teknistä ja taloudellista korjaustarvetta. Lähtökohtana on, että tekninen korjaustarve liittyy ensi sijassa rakennuksen ikään ja tyyppiin. Tekninen korjaustarve on taloudellisesti perusteltu mikäli asuntojen tuleva kysyntä ko alueella on riittävää. Jos kysyntää ei ole odotettavissa, ei korjauksiakaan kannata taloudellisesta näkökulmasta tehdä.

Tutkimuksen mukaan teknisesti perusteltu korjaustarve asuntokannassa vuosina 2016 – 2025 on 3,51 miljardia euroa. Taloudellisesti perusteltu korjaustarve on kuitenkin pienempi eli vain 3,19 mrd euroa. Missä ja millaisia ovat ne asunnot joita ei taloudellisesta näkökulmasta kannata enää korjata? Mikä on noiden asuntojen tuleva kohtalo?

Korjauskustannukset ovat pitkälti saman suuruisia eri alueilla vaikka asuntojen hinnat vaihtelevat suuresti. Kärjistäen voidaan todeta, että samanlaisen putkistoremontin neliökustannukset ovat samat oli asuntojen neliöhinta sitten 1.000 euroa tai 4.000 euroa.

Teknisestä korjaustarpeesta suurin osa on kaupungeissa. Noin 90 prosenttia teknisestä korjaustarpeesta on myös taloudellisesti perusteltua – suurissa kaupungeissa ja keskikokoisten kaupunkien keskustoissa tilanne on usein juuri tällainen. Etenkin maaseutumaisissa kunnissa kerrostaloasunnot kärsivät kysynnän puutteesta, jolloin niiden korjaaminen ei ole taloudellisesti perusteltua. Samoin pienemmissä kaupungeissa keskusta-alueen ulkopuolella korjaamiselle ei välttämättä löydy taloudellisia edellytyksiä.

Helsingin Sanomien (11.4.2015) mukaan työpaikkojen, väestön ja ostovoiman keskittyminen on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan asuntojen kysyntään ja hintoihin. Rakennemuutospaikkakunnilla kuten Salossa hintojen kehitys on ollut heikointa. Poistuvat työpaikat aiheuttavat negatiivisen kierteen, joka vaikuttaa myös asuntojen hintaan laskevasti. Voidaanko siis ajatella, että asuntojen korjaaminen tällaisilla alueilla ei enää ole taloudellisesti perusteltua?

Onko ongelmaan löydettävissä ratkaisua? Vai jätetäänkö heikommilla markkina-alueilla olevat talot vain korjaamatta?

Voiko korjaamista tehdä kevyemmin ja edullisemmin? Lähiöt on aikanaan rakennettu nopeasti ja edullisesti – löytyykö korjaamiseen samanlainen malli? Onko esim ryhmäkorjaaminen kustannuksia laskeva vaihtoehto? Onko korjaustekniikoissa kehittämisen varaa?

Tutkimuksessa tehdyn kyselyn mukaan korjaamisen suurimmat haasteet liittyvät määräyksiin ja viranomaisprosesseihin. Sääntely tuntuu lisääntyvän koko ajan joten asiaan on varmasti syytä kiinnittää huomiota. Eihän lapsi vain mene pesuveden mukana? Voiko sääntelyä helpottaa ja keventää siten, että se edesauttaisi korjaamista?

Korjaamiseen ei tällä hetkellä ole saatavilla käytännössä minkäänlaisia tukia. Onko se haluttu tahtotila? Löytyisikö pitkäjänteisiä kannusteita joilla korjaamista voitaisiin lisätä terveesti ja markkinoita häiritsemättä? Millaisia nuo kannusteet voisivat olla?

Tulee olemaan vaikea päätös ratkaista, mitkä asunnot jätetään korjaamatta varsinkin jos korjaamista tehdään myös julkisin varoin. Asunto kun on aina myös jonkun koti.  Asiaan pitää kuitenkin tarttua mitä pikimmin koska juna menee jo.

Kommentoi