Juurrutus

BLOGIT | Juurrutus

Syystyöt ja vuoden viimeinen sato

Syksyn pimetessä eivät yleensä ulkohommat ihan maita niin kuin kesällä. Rännit on kuitenkin puhdistettava ja lehdet haravoitava ainakin kadun puolelta ja ajoväyliltä. Ruohikoilla ja kukkapenkeillä annan lehtien yleensä olla kevääseen luovuttamassa ravinteita.

Lehtiä ei ole mielestäni mitään järkeä kuljettaa pois, vaikka ne kompostoitaisiinkin. Parempi vaihtoehto on paikan päällä kierrättäminen. Lehdet ovat meidän pihaltamme imettyä ravintoa, jonka puut nyt talven tullen luovuttavat takaisin maalle. Miksi ihmeessä siis ravinteet pitäisi kuljettaa pois – jotta sitten keväällä voisin ostaa teollisesti tuotettuja NPK-lannoitteita tilalle? Kun puut kierrättävät ravinteet ilmaiseksi?

IMGP2206

Lehdet kärrään komposteihin ensi kevään kasvipenkkeihin ja kasaan niitä myös pensaiden alle antamaan hidasta lannoitusta. Lienee myös itsestään selvää, että ainoa hyväksyttävä keino lehtien siirtelyyn on harava: länsimaisilla vyötäröillämme on keskimääräisesti aivan riittävästi energiavarantoja, jotta tätä yksinkertaista toimenpidettä tarvitsisi tehdä bensa- tai sähkökäyttöisillä laitteilla jotka lisäksi aiheuttavat huomattavaa melusaastetta.

Haravoinnin jälkeen on vielä pienen sadonkorjuun aika. Syksyn viimeinen sadonantaja on ehkä kaikista permakulttuurisin viljelykasvi: maa-artisokka. Suosittelen yleensä aina hyötyviljelyn aloittamista harkitseville maa-artisokkaa. Se on herkullinen ja maukas. Mutta ennen kaikkea se on niin naurettavan helppo viljellä, että se sopii laiskimmillekin puutarhurille.

Maa-artisokka on monivuotinen, se talvehtii maan alla. Vaikka sen unohtaisi maahan, sekään ei haittaa. Maa-artisokka jatkaa porskuttamista siellä ja sen voi korjata vaikka keväällä. Lisäksi maa-artisokalla on kauniit keltaiset kukat, jotka korkeiden varsiensa päissä ilostuttavat syksyä, se tuottaa viherlannoitteeksi paljon biomassaa (korkeat kukkavarret) ja pitää varsin hyvin rikkaruohotkin kurissa.

IMGP2193
Maa-artisokka on valmista korjattavaksi kun varret ovat lakastuneet.
IMGP2210
Hienoja mukuloita!

Ainoa huomioitava asia maa-artisokan kanssa on, että se on monien mielestä rikkakasvi. Tämä tarkoittaa, että siitä on vaikea päästä eroon kun sen kerran johonkin on istuttanut. Vähän niinkuin on toisenkin herkkukasvin, piparjuuren laita.

En tainnut olla päivääkään liian myöhässä näiden töiden kanssa – seuraavana aamuna maa oli valkea. Nyt odotamme vieraita ja mikäs sen mukavampaa kuin voida ensimmäisenä talvisena päivänä tarjoilla lämmintä maa-artisokkakeittoa omasta sadosta?

 

IMGP2243

IMGP2200Kaikki kuvat: John Björkman

Kommentoi