Juurrutus

BLOGIT | Juurrutus

Puuhellan syyskunnostus

Kun lämmin syksy muuttuu hieman viileämmäksi, alkaa pian myös kaivata puuhellan lämpöä. Puuhellamme on seissyt koko kesän käyttämättömänä nurkassaan keräämässä pölyä ja nyt olisi aika laittaa se taas käyttökuntoon. Jotkut rassaavat kesäisin ajoneuvojaan, toiset taas syksyisin tulisijojaan.

Ennen käyttöönottoa on siis hyvä tilaisuus tehdä hellalle pieni putsaus ja kunnostus. Tulisijat keräävät käytössä nokea ja karstaa jotka heikentävät niiden toimintakykyä. Nokikerros on tehokas eriste, joka estää lämpöä siirtymästä esimerkiksi hellan keittolevyihin.

IMGP1156
Hellassa on totisesti pientä putsauksen tarvetta.

Jos puuhella jää vähälle käytölle koska se lämpenee liian hitaasti, kannattaa koettaa putsata karstat pois. Samaten hellan sisälle kertynyt tuhka ja noki saattavat haitata vetoa ja aiheuttaa sisäänsavuttamista. Yleensä nuohooja hoitaa savukanavien aukipidon, mutta ei toki haittaa itsekään putsata hellan sisuksia aina silloin tällöin. Joskus nuohooja harjaa myös keittolevyt mutta ei aina.

Meidän hellamme on uudenaikaisempaa mallia, jossa yhtenäisten keittolevyjen alapinnoissa on ulokkeet, ikäänkuin ”hampaat” jotka johtavat lämpöä tulesta. ”Hampaiden välit” kannattaa silloin harjata usein, jotta lämpö välittyy. Vanhemmissa helloissa on yleensä hellanrenkaat (nekin on syytä putsata aika ajoin). Ne mahdollistavat vanhemman tyylisen keittämisen, jossa poistetaan sisimpiä renkaita niin että kahvipannun tai kattilan pohja pääsee suoraan kosketukseen tulen kanssa. Tällä tavalla saanee hyvin nokista tiskiä.

Aurinkoisena syyskuun päivänä kannoin kuitenkin hellanlevyt pihalle ja harjasin ne perusteellisesti teräsharjalla sekä ala- että yläpuolelta. Kannattaa pitää alustaa alla. Jos on tällaiset ”hampaalliset” hellanlevyt, niiden välit kannattaa putsata kunnolla, missä onkin jonkin verran hommaa.

 

Alapuoli melko lailla putsattu. Sitten yläpuoli…

Sen jälkeen koko hellan yläpinta sai myös harjauskäsittelyn ja siihen hierottiin liesimustaa. Ruosteesta ei kannata olla huolissaan: harjaa vaan pahimman pois ja käsittelee rasvalla tai liesimustalla. Periaatteessa saman tehtävän ajaa mikä tahansa rasva. Ennen vanhaan tiettävästi hellat oli tapana rasvata sianihralla. Liesimustalla saa kuitenkin siistin pinnan.

Kun vielä hellan sisältä putsasi turhat tuhkat pois ja laski vastamustatut levyt paikoilleen, oli hella kuin uusi ja valmiina lämmittämään syksyn ruokia.

Ennen ensimmäisten tulien sytyttämistä on aihetta polttaa sanomalehtipaperia nuohousluukussa vedon varmistamiseksi (lue lisää täältä). Tänä syksynä vedon kanssa ei ollut ongelmia ja sain vaivatta keitettyä syksyn ensimmäiset puuhellapuurot lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. Nyt saa syksy tulla.

Uutta mustaa pintaan.

IMGP1191

Nyt kelpaa taas!

 

Kaikki kuvat: John Björkman

Kommentoi