Juurrutus

BLOGIT | Juurrutus

Polttopuiden kuivaus

Juhannus vietettiin jo toiseen kertaan torpalla. Oli kokkoa, vieraita, sauna ja hyvää ruokaa. Kaikin puolin onnistunut juhannus.
Koleahkot ilmat antoivat myös tilaisuuden pistää torpan tulisijat koetukselle ja sitä varten kannoin jo etukäteen polttopuuta sisälle liiteriin.

 

Torpalla on nimittäin ensimmäistä kertaa isommat määrät itse käsiteltyä ja kuivattua polttopuuta. Näin tuli testattua myös ulkona kuivauksen tuloset.

 

Pilkottiin siis viime vuoden keväällä ja kesällä edeltävänä talvena kaadettua puuta ja kasasin ne pyöreäksi pinoksi torpan pihalle. Olen antanut pinon seistä ulkosalla koko kesän ja talven, katteena vain kuoripuoli ylöspäin pinottuja puita. Olen viime aikoina alkanut saada vihiä että nimenomaan pitkä ulkona kuivaaminen on kaiken A ja O.

Puita ei siis saisi viedä liian aikaisin liiteriin. Eikä tarvitse pelätä sadetta. Kunhan puut ovat kuivalla, mielellään aurinkoisella ja tuulisella paikalla, niiden pitäisi kuivua paremmin kuin liiterissä.

 

Vaikka sadetta ei ilmeisesti tarvitse pelätä lainkaan niin paljon kuin yleensä väitetään, on maasta nouseva kosteus eri asia. Eli puut tulisi pinota koholle maanpinnasta, aivan kuten puutalotkin rakennetaan kivijalan päälle jotta ne pysyisivät kuivana. Tähän sopii kuormalava tai vaikka harkkojen päälle nostetut lankut.

 

Mutta lopputulokseen: juhannusta ennen purin siis hieman vuosi sitten tekemääni pyöreää pinoa. Puiden kuivuutta voi testata lyömällä puita yhteen. Puista kaikuva kova ”kilk!”-ääni  kertoi että nämä ovat kuivimpia puita mitä olen käsissäni pitänyt. Kuin olisi lyönyt kahta tiiltä yhteen.

 

Hyvin ne lämmittivätkin. Sen sijaan halkaisemattomat puut jotka olivat olleet samassa pinossa sisälsivät vieläkin kosteutta. Puiden halkaisu ajoissa on siis toinen avaintekijä.

 

Ulkona kuivatus kuitenkin ehdottomasti kannatti. Prosessi on pitkä. Talvella kaadettua puuta aletaan polttaa vasta aikaisintaan puolentoista vuoden kuluttua. Mutta laadukkaat asiat vievät aikaa. Nyt kasaan viime talvena kaadettuja koivuja uudeksi pinoksi, joka saa seistä tämän kesän ja ensi talven yli, ja puran viime kesänä rakentamani pinon liiteriin. Se on pitkäjänteistä tulevaisuuteen varautumista.

 

 

Tämänvuotinen pino kohoaa torpan pihalla.

 

 

Kaikki kuvat: John Björkman

Kommentoi