Juurrutus

BLOGIT | Juurrutus

Piha, jonka luonto valtasi takaisin

Luonto tarjoaa yllätyksiä: joku on alkanut varastoida kaloja talon alle!

Takaisin autiotorppaprojektin pariin. Me pidämme luonnosta ja torpan luonnonläheisyys oli yksi sen houkuttavimmista tekijöistä. Luonto ei kuitenkaan aina ole ihmisen ystävä. Talo ja piha ovat alueita, joissa ihminen on kesyttänyt alueen luontoa käyttöönsä sopivaksi. Ihminen ja luonto ovat siinä yhteistyössä. Siis asutun talon pihassa.

Kun talo jää autioksi, luonto alkaa vallata sitä takaisin. Kymmenen autionaolovuoden aikana torpan ympärille on kehittynyt aivan omat ekosysteeminsä, jotka eivät välitä ihmisistä pätkääkään. Aluksi luulin että ympäröivän luonnon uudelleenkesyttäminen ei olisi iso juttu, mutta kun kesä on päässyt alkuun, on luonto vaihtanut isommalle vaihteelle.

Kevättalvella tontin puuston runsautta oli vaikea hahmottaa. Raivasin kuitenkin jonkin verran pusikkoa ja vesakkoa. Vielä pari viikkoa sitten kun puut olivat hiirenkorvilla oli ympäristö sopusuhtainen. Nyt toukokuun lopussa kun lehdet ovat kunnolla puhjenneet, alkaa olla jopa klaustrofobisen oloista. Kaikkialla on kosteaa ja varjoisaa. Ja ennen kaikkea: joka paikka kuhisee hyttysiä.

Rehevän lehtipuuvaltaisen tontin pohja kasvaa tietenkin tiheänään vuohenputkea. Jokainen viikatteenisku aluskasvillisuuteen pölläyttää esiin lehtien alla viihtyneen hyttysparven. Montako punkkia siellä mahtaa elää mietityttää myös.

Biodiversiteetti on toki hieno asia mutta täällä ei meinaa olla tilaa ihmiselle. Puita ja pensaita on pakko raivata isolla kädellä. Talo kokonaisuudessaan on jättimäiseksi venyneen tuomikasvuston varjossa. Pihaa ympäröivät pusikot eivät meinaa päästää yhtään tuulenhenkäystä välistään.

Lehtien puhjettua tontti muuttui melko varjoisaksi.

Talon sisällä on tietenkin hiirenkakkaa valtavia määriä, mitään vähempää en olettanutkaan. Myyrän jätöksiä ei ole löytynyt, mutta käytimme silti varuiksi hengityssuojaimia alkusiivouksessa. Saunakamarin lattialta löytyi valtavasti hyönteisten kuoria. Kenties lepakon ruokailupaikka?

Hiiristä ja lepakoista emme ole huolissamme. Ongelmallisempi asukki löytyy talon alta. Emme tarkalleen tiedä, onko kyseessä mäyrä vai supikoira, mutta kivijalan tuuletusaukkoja ympäröivät kaivuujäljet eivät jätä epäilystäkään siitä, että siellä asutaan.

Kukakohan täällä mahtaa asustaa?

Aluksi alapohjan asukkaasta ei ollut vaivaa. Mutta hiljattain kun kurkkasimme aukosta sisään, näimmekin valtavan määrän suomuisia selkiä. Alakerran naapuri on joko ruvennut kalastamaan tai oppinut hakemaan jonkun ihmisen apajilta kalaa. Reippaan kokoisia lahnoja. Runsas viikko löydön jälkeen haju on aikamoinen.

Mökinalustan käyttö kalavarastona alkaa olla jo vähän liikaa. Enkä minä varjoihin keskelle hyttysparvea halua mennä oleilemaan. Aluksi otetaan raivaussaha käteen ja tehdään pihasta vähän ilmavampi. Talvella katsotaan isompien puiden kaatoa. Ja talon alustan asukkaille pitänee miettiä sopivia häätökeinoja. Niin ehkä saadaan pikkuhiljaa vallattua tästä taas ympäristö jossa sekä luonnolle että ihmiselle on paikkansa.

 

Torppakamera 31.5.
Torppakamera 31.5.
Ja vertailukuva toukokuun alusta. (kuvat: Nemesol OY)
Ja vertailukuva toukokuun alusta. (kuvat: Nemesol OY)


Kuvat: John Björkman ellei toisin mainittu

Kommentoi