Juurrutus

BLOGIT | Juurrutus

Palstaviljelijän raportti

Kesä on ohi ja niin alkaa olla sadonkorjuuaikakin. Kodin jatke, piha, alkaa kadota jonnekin pimeyteen ja elämä keskittyä taas tulisijojen ääreen. Tämän kesän kokeilu, viljelypalsta, on myös loppuun käsitelty. Sato on korjattu ja palsta saa jäädä odottamaan uutta kevättä ja kyntöä ja äestystä.

Koko perhe menossa palstalle.

 

Oliko palstaviljely sitten hyvä juttu? Periaatteessa kyllä, mutta asia ei sujunut mutkattomasti, niin kuin luonnon kanssa toimiessa usein on. Viileä ja sateinen alkukesä teki temppunsa. Lisäksi valitsin palstan väärin perustein: valitsin paikan läheltä vesipistettä. Sen sijaan olisi pitänyt käydä paikan päällä katsomassa missä kohti pelto ei ole liian alavaa.

Nyt iso osa perunoista joutui märkiin kohtiin ja osa sadosta mätäni. Ensimmäisellä nostokerralla maassa oli lupaavasti pieniä mukulan alkuja. Seuraavalla kerralla niitä oli kuitenkin vähemmän ja ne olivat pienempiä. Epäilen että ensimmäisen erän mukulat olivat mädänneet pois ja peruna oli alkanut kasvattaa uusia.

Mätänemisestä huolimatta saimme monta ämpärillistä perunaa ja huomattavan määrän härkäpapua. Kasvivalinnat olivat lisäksi osuneet oikeaan juuri siinä suhteessa kuin toivoinkin: peruna ja härkäpapu eivät kummoista hoitoa vaadi. Kävimme ainoastaan pari kertaa multaamassa ja kitkemässä rikkaruohoja. Palstalla ei tarvinnut käydä kuin noin joka toinen viikko.

Tuli silti tehtyä muitakin virheitä: hankin liian vähän sekä siemenperunaa että papuja. Aarin peltotilkusta tuli käyttöön vain puolet.

Härkäpavun ja perunan yhteisviljelystä vielä pari sanaa: tämä yhdistelmä on siis perinteinen ja härkäpavun ja perunan sanotaan hyötyvän toisistaan. Huomasinkin viimeisellä sadonkorjuukerralla että nimenomaan suoraan härkäpapujen alta löytyivät parhaimmat mukulat. On kuitenkin huomioitava, että härkäpavun satokausi tulee vasta syyspuolella (riippuen vähän haluaako syödä tuoretta papua vai tuleentuneita papuja talven varalle). Eli jos haluaa kesäperunoita, ei kannata pistää niitä samaan vakoon, vaan kesäperunat erikseen.

IMGP0845

IMGP0859Entäs miten se härkäpapujen Suomi-Ruotsi maaottelu? Istutin siis ruotsalaisia ja suomalaisia maatiaishärkäpapuja (lajikkeet ”Savitaipale” ja ”Solberga”) koettaakseni kumpi pärjää paremmin. Vastaus on: molemmat pärjäsivät hyvin, eroa on vaikea tehdä. Paitsi että Savitaipaleen pavut olivat tuleentuneet aiemmin.

Palstalla käynneistä saatiin hyötytoiminnan lisäksi aikaiseksi mukavia koko perheen ulkoiluretkiä. Viimeinen vinkkini on vain se,että pitää muistaa ottaa mukaan riittävästi työkaluja myös lapsille, sillä he olivat joka kerta niin innokkaita peltohommiin, että välineistä tuli riitaa. Katariinan lehmihaat tarjoavat myös hienot maisemat käydä palstahommien jälkeen piknikille lehmiä ihastelemaan. Kaipa sitä ensi kesänäkin voisi palstan ottaa.

(Kuvat ovat elokuiselta sadonkorjuupäivältä)

IMGP0855

IMGP0866

Kaikki kuvat: John Björkman

Kommentoi