Juurrutus

BLOGIT | Juurrutus

Maalaisjärkeä energiansäästöön

3-energiboken
Ruotsalainen Energiboken on ensimmäinen vanhojen talojen energiansäästöä käsittelevä kirja, johon olen törmännyt.

Energian säästäminen on tänä päivänä tärkeä asia jokaisessa kodissa. On se ennenkin ollut. Sillä säästetään ympäristön lisäksi myös omaa kukkaroa.
Jostakin käsittämättömästä syystä kuitenkin energian säästämisestäkin on saatu aikaan jonkinmoinen kulutusvillitys. Energian säästäminen tarkoittaa monien mielestä uusien ikkunoiden hankkimista ja talon vuoraamista lisäeristekerroksiin.
Tällaiset toimenpiteet saattavat aiheuttaa talossa ongelmia ja pilata kulttuurihistoriallisen arvon. Lisäksi ne ovat melkoisen kalliita. Ennenkuin energiansäästöstä lähdetään tekemään tekniikkarallia, kannattaa miettiä mitä pieniä ja järkeviä toimenpiteitä voi tehdä.

Ruotsissa vanhojen talojen energiatalouteen on perehdytty jo jonkin aikaa. Ruotsalainen Byggnadsvårdsföreningen on julkaissut aiheesta kirjan, Energiboken, jossa erilaiset asiantuntijat kuten rakennusfyysikot, arkkitehdit sekä ilmanlaatu-asiantuntijat esittelevät oikeasti järkeviä ja kohtuullisia ratkaisuja.
Erityisen mielenkiintoinen on teknologian tohtori Håkan Nilssonin artikkeli siitä, mikä muodostaa mukavan lämpötilan tunteen. Me kun helposti uskomme että sen näkee lämpömittaria katsomalla: jos ilman lämpötila on niin-ja-niin paljon, on mukavan lämmintä, tai ei.
Håkan Nilssonin mukaan ihmisen ”ilmastolliseen mukavuustunteeseen” vaikuttaa kuusi tekijää, joista yksi on ilman lämpötila. Loput viisi ovat säteilylämpö, ilman liikkuminen eli veto, ilman kosteus, kehon aktiviteettitaso sekä kehon eristekerrokset (eli suomeksi vaatteet).

Tässä joitain joitain sekä kirjaan että maalaisjärkeen perustuvia käytännön vinkkejä:

3-villa

1. Laske lämpötilaa ja käytä vaatteita
Jokaisen sisälämpötilasta lasketun asteen arvioidaan laskevan energian kulutusta noin 5%. Jos siis esimerkiksi laskee 22 asteesta 18 asteeseen (mihin voi vielä helposti totutella), säästöä tulee jo 20%, mikä ei ole ihan vähän (ikkunoiden uusimisen arvioidaan säästävän noin 5%).
Kun pukeutuu kunnolla, tarkenee viileämmässäkin sisäilmassa. Onko järkevää lähteä nostamaan lämpötilaa, ennen kuin on ensin pukenut päälleen lämpimän paidan ja villasukat? Itse ajattelen näin päin: jos tarkenee ilman villasukkia, on varaa laskea lämpötilaa (villasukat ovat muuten huomattavan edullinen ja luontoystävällinen lämpötaloudellinen investointi).

2. Pysäytä veto
Ilman liikkuminen eli veto lisää epämukavaa kylmyyden tunnetta huomattavasti enemmän kuin ilman viileys. Ikkunat kannattaa tiivistää ja paperoida talveksi.
Vetoisten kohtien tiivistäminen esim. pellavariveellä on huomattavasti säästeliäämpi menetelmä parantaa mukavuutta kuin lisäeristäminen. Kaikista helpoin ja halvin keino estää vetoa on nykyään monilta unohtunut taito: sulje ovet.

3-säteily

3. Hyödynnä säteilylämpöä
Oletko huomannut kuinka hehkuvan uunin vieressä tuntuu usein paljon lämpimämmältä kuin mittari antaisi ymmärtää? Lämpimistä pinnoista lähtevä säteily lisää lämpimyyden tunnetta huomattavasti.
Vastaavasti kylmät pinnat kuten ikkunat hohkaavat kylmää. Lämmin kaakeliuuni ja verhot ikkunan edessä tekevät paljon.

4. Ole aktiivinen Varmasti paras keino vaikuttaa lämmön tunteeseen. Fyysinen aktiivisuus kuluttaa energiaa ja lisää kehon lämmöntuotantoa. Jatkuvalla puuhastelulla, siivoamisella, portaissa kävelyllä ja puiden kantamisella pysyt koko ajan lämpimänä.
Pitkäkestoisen ja rasittavan urheilun jälkeen kehon aineenvaihdunta ja lämmönluovutus pysyvät korkeampina vielä pitkään jälkeenpäinkin. Tässä on ainekset melko positiiviseen kierteeseen: liikunnalla parannat kuntoasi ja terveyttäsi samalla kun lisäät mukavuuden tunnettasi ja tuotat itse lämpöä.
Isokokoinen ihminen kuluttaa muuten enemmän energiaa ja luovuttaa enemmän lämpöä. Siispä kookas, fyysisesti aktiivinen mies talossa voi tuoda säästöjä lämmityskustannuksiin!

3-lenkki
Urheilu ja hyötyliikunta tekevät hyvää sekä terveydelle että lämpötaloudelle.

Kuvat: John Björkman.

5 vastausta artikkeliin “Maalaisjärkeä energiansäästöön”

  1. kimmo ansamaa

    Hyvä pointti, John!
    100-vuotiaassa talossa myös me asutaan ja opetellaan edelleen seitsemän vuoden asumisen jälkeenkin toimimaan talon tavalla 🙂
    Yhden lisäisin tähän listaan vielä: toisinaan onnistuu haistamaan (tuurillakin ja joskus vahingossa), koska mitäkin kannattaa tehdä, eristää, sulkea jne. Miksi sitä kutsuttaisiin, ”vainu”? 😉
    Kivoja blogeja 🙂
    Kimi


  2. John Björkman

    Kiitosta vaan! Kyllähän tämä tämmöistä jatkuvaa opettelua on, mikä osiltaankin tekeekin tällaisesta asumisesta niin mielenkiintoista.


  3. Tiltu Nurminen

    Erittäin osuvia vinkkejä! Allekirjoitan nämä kaikki oman asumiskokemukseni perusteella.


  4. Taina Hautamäki

    Kati Lahtisen kirja ”Viri ja Valkee” käsittelee ansiokkaasti samaa aihetta.


Kommentoi