Juurrutus

BLOGIT | Juurrutus

Lämmin keittiö, kylmä kuisti

Laitan puuhellalla ruokaa. Hellassa palaa valkea toista tuntia ja koko keittiö on erittäin lämmin. Tulee asiaa yläkertaan. Avaan oven ja astun keittiön lämmöstä eteisen viileyteen. Nautin koko matkan ylös portaita virkistävästä viileydestä. Kun päivällinen on valmis, noukin kuistilta viilenemään jätetyt juomat ennenkuin palaan taas keittiön lämpöön.

Talon lämpöisin paikka.

Yksi piirre vanhoissa taloissa mikä vaikuttaa päässeen nykyihmisiltä unohduksiin on huonekohtainen lämmitys. Se on tehokas keino säästää energiaa, jos ymmärtää käyttää sitä oikein. Moderni ihanne, avoimet tilaratkaisut, lämmittää kaikki tilat.

Tätä ihannetta ei ainakaan kannata yrittää siirtää vanhoihin taloihin. Huoneiden välissä on ovet ihan syystä. Ei ole esimerkiksi kovinkaan järkevää pitää eteistä tai portaikkoa yhtä lämpimänä kuin pääasiallisia oleskelutiloja. Ja sisääntulon yhteydessä on hyvä pitää yksi puolilämmin huone, joka estää lämpöä karkaamasta suoraan ulos. On parempi lämmittää vain ne tilat joiden kuuluu olla lämpimiä.

Monissa taloissa on vielä kaksinkertainen ”ilmalukko”: ulkoinen lämmittämätön ja eristämätön kuisti toimii ainoastaan tuulikaappina ja estää vetoa tulemasta suoraan sisälle. Kuistilta tullaan sisälle puolikylmään eteiseen, jossa lämmin sisäilma sekoittuu oven avaamisen myötä sisään tulevaan kylmään ilmaan. Mutta jotta tämä toimii, täytyy eteisen ja lämpimien huoneiden välisiä ovia pitää kylminä kausina kiinni. Näin saadaan lämmitysenergia kohdistettua niihin tiloihin, missä sitä eniten tarvitaan.

Kuistin kuuluu olla kylmillään, mutta aurinkoisina päivinä voi hyvin pitää kuistin ovea vähän aukikin.

Keittiö, missä laitetaan ruokaa ja olohuone, missä kaakeliuunia lämmitetään päivittäin, pysyvät hyvin mukavan lämpöisinä kun ovet muistetaan pitää kiinni. Usein vanhoissa taloissa on myös osattu sijoittaa oleskeluhuoneet auringon puolelle niin, että ne saavat enemmän luonnonlämpöä. Käytävät ja portaikot voi hyvin pitää puolilämpiminä. On mukavan virkistävää liikkua talossa jossa on lämpötilavaihteluja. Voi välillä pistäytyä viileässä eteisessä ja sitten taas palata uunin ääreen lämpöiseen keittiöön.

Sitten kun kevät ja lämpö pääsevät voitolle, voi alkaa ”avata” taloaan kesää varten. Meillä eteisen ja salin välinen ovi pidetään talven yli visusti kiinni. Kesäksi ovet aukeavat, joskus niitä voi jopa kantaa talliin säilöön. Aurinkoisina kevät- ja kesäpäivinä voi pitää jopa kuistin ovea auki ja päästää valoa sisälle. Näin talo elää ja muuttuu vuodenkierron mukana.

 

IMGP0845
Eteinen ja talon pohjoispäätyä vasten oleva portaikko pidetään viileinä.

 

Kaikki kuvat: John Björkman

3 vastausta artikkeliin “Lämmin keittiö, kylmä kuisti”

  1. Inka

    Kiitos John, hyvää asiaa ja jutusta voi oikein tuntea eri tilojen lämpötilat!


  2. Tiltu Nurminen

    Kuulostaa ekologiselta elämäntavalta! Turhaa kulutusta vältetään ja sisääntulokuisti on kunniassaan. Näyttää siltä että monesta uudesta omakotitalosta puuttuu tuulikaappi tai kuisti sisääntulon yhteydestä. Tilavalle sisääntulokuistille on paljon käyttöä vaikkapa lastenvaunujen säilytykseen tai talvipuutarhalle. Myös lasitettu parveke toimii hyvänä puskurivyöhykkeenä.


  3. John Björkman

    Kiitos kommenteista! Olet oikeassa, Tiltu: olen itsekin pannut merkille pistäytyessäni uudistaloissa että niissä aukeaa usein suoraan ovet ulkoilmaan, ilman minkäänlaisia välitiloja. Siihen yhdistetään vielä isot lasipinnat ja korkeat huonetilat niin ollaan mielestäni jotenkin hakoteillä. Kuisti on todella käytännöllinen myös lasten kuraisia ulkovaatteita ja omia ulkotyövaatteita ajatellen.


Kommentoi