Juurrutus

BLOGIT | Juurrutus

Kiukaita ja kiukaita

Muurari Panu Johansson avaa hormia.

Uusi vuosi on vierittänyt meillä käyntiin taas remonttihommat. Sisäänmuuttoremontissamme viisi vuotta sitten sauna tuli kaikessa kiireessä tehtyä vähän hutiloiden, emmekä ole olleet siihen aivan tyytyväisiä. Lisäksi kellarissa sijaitseva kylpy- ja pesuosastomme on talvella usein melkoisen kylmä ja olen miettinyt, josko varaava saunan kiuas voisi hieman auttaa tilannetta.

Saunaan kun tuli alun perin valittua ”tuiki tavallinen” jatkuvalämmitteinen kiuas – siis sellainen, mitä varmasti useimmat meistä ajattelevat kun puukiukaasta puhutaan. Sellainen, johon syötetään lisää puita koko ajan saunomisen aikana ja joka myös jäähtyy hyvin pian tulen hiivuttua.

Tämän kiuastyypin juuret eivät itseasiassa ulotu kovinkaan pitkälle. Todellinen perinteinen sauna, jossa saunotaan samalla tavalla kuin esi-isät jo satojen vuosien ajan ovat saunoneet, on tietenkin savusauna – valtava kivikeko, jossa liekit kulkevat suoraan kivien lomitse kunnes ne ovat hehkuvan kuumia. Johon mennään saunomaan vasta kun tuli on hiipunut ja enimmät savut tuuletettu ulos.

A.O.Heikelin 1800-luvulla dokumentoimia savusaunoja.
IMGP5670
Pönttökiukaan toimintaperiaate. Kirjasta ”Jokamies rakentajana” (1953).

Meille tutut jatkuvalämmitteiset kiukaat ovat yleistyneet vasta 1960-luvulta lähtien (vaikka ensimmäiset mallit tulivat jo 1930-luvulla). Välimuoto on pitkään vallalla ollut pönttökiuas, jossa liekit kulkevat savusaunan tapaan suoraan kivien lomitse, mutta johdetaan suljetun kuoren avulla savuhormiin ja ulos.

Jos meillä olisi pihasauna, olisi nopeasti lämpiävä jatkuvalämmitteinen kiuas oiva vaihtoehto. Savusaunaa taas ei voi asuinrakennukseen laittaa. Mutta pönttökiuas voisi olla oiva juuri kellarisaunaan. Onneksi näitä perinteisempiä kiuasmalleja ei ole täysin unohdettu – jotkut suomalaiset kiuasvalmistajat tekevät kehittyneitä versioita pönttökiukaista ja nykyään on myös alkanut saada kopioita 1900-alun ”kuuraketin” mallisista kiukaista. Me päädyimme kuitenkin jo klassikoksi muodostuneeseen tuotemerkkiin.

 

IMGP5673
Löytyi se oikea hormi lopulta! Savuhormi kaartaa tuuletuskanavan taakse.

 

Kiukaan kasausta ja hormien mysteerit

Tilaamamme kiuas oli hyvin itse kasattavissa, mutta muuraria tarvittiin silti uuden savuhormiaukon avaamiseen, sekä vanhan sulkemiseen. Hormin löytäminen voi joskus olla melkoista hakuammuntaa, ne kun harvoin kulkevat ihan viivasuoraan, vaan kiemurtelevat ja kaartelevat savupiipun uumenissa.

Nytkin ensimmäinen isku oli huti – löytyi aukko, mutta se ei johtanut mihinkään. Ei kun aukko umpeen ja toinen yritys. Nyt löytyi saunan hormin aukko, jossa tuntui heti raikas veto.

Kertalämmitteiseen kiukaaseen kuuluu reipas määrä kiviä, jotka varaavat lämpöä ja pitävät saunan lämpimänä vaikka yön yli (näin ainakin toivomme). Tähän upposi mukavasti yli 50 kiloa kiviä. Niiden ja tulipesän raskaiden kivielementtien luulisi varaavan lämpöä jonkin aikaa.

Tätä kirjottaessa odottelemme vielä laastin kuivumista ennenkuin kiuasta pääsee koelämmittämään. Ensi kerralla sitten luvassa löylyraporttia.

 

IMGP5684
Hormiliitos tehtiin sementtivapaalla savilaastilla.
IMGP5662
50 kiloa kiviä pitäisi varata lämpöä hyvin.

Kaikki kuvat: John Björkman

Kommentoi