Juurrutus

BLOGIT | Juurrutus

Kaakeliuunin päästöt testissä

On mittausten aika. Appiukkoni polttokemisti Kari Peltola toi mukanaan polttolaitosten päästömittauksiin tarkoitetut välineet. Päätimme kokeilla saada lukuja perinteisessä tulisijassa tapahtuvasta pienpoltosta sekä ottaa selvää, mikä peltien säätämisen todellinen vaikutus on.

Valitettavasti aikaa ei tällä kertaa riittänyt kuin yhteen testikertaan, sillä laitteiston kuntoon laittamisessa meni tovi, vaikka perheemme pienet apumiehet olivat hyvinkin innokkaina avustamassa. Päästömittauslaitteet piti kantaa kuistille, sillä koje imee letkulla palokaasuja, joita se analysoi ja päästää sitten ulos. Tunnelma oli silti jännittyneen juhlallinen.

IMGP6532
Lastenlapset pääsivät mukaan tärkeisiin mittauspuuhiin.

IMGP6528

IMGP6524

Pienten virheiden ja vikojen vuoksi emme saaneet aikaiseksi niin kattavaa ja kertovaa mittausta kuin olisimme toivoneet. Ensinnäkin laitteen lämpötilamittari ei suostunut toimimaan kunnolla, joten emme saaneet lämpötilatietoja eri palovaiheista. Toisekseen otimme mittaukset suoraan tulipesästä emmekä esimerkiksi savupiipun päästä, jolloin olisimme saaneet tietää paljonko päästöjä oikeasti tulee ulos (ja mieluiten tietenkin myös onko ulos asti tuleva kaasu kylmää vai kuumaa, eli meneekö lämpöä harakoille).

Nyt tuli siis mitattua kohdasta jossa kaasujen palaminen ei vielä ole täydellistä. Jotakin koe kuitenkin pystyy kertomaan.

Mittaus suoritettiin lauantaina 14.3.2015 kello 8:20 ja 10:00 välillä. Mittauskohteena Turun Kaakelitehtaan uunimalli TKT 162, täydellä vastavirtakanavajärjestelmällä varustettuna. Uunissa poltettiin noin puoli pesällistä kuivaa sekapuuta.

Allaolevaan kuvaaja esittää tulipesässä eri palovaiheissa ollutta määrää happea (ylempi käyrä) sekä hiilidioksidia (alempi käyrä). Polton alkuvaiheessa pidettiin peltejä sekä uunin suuluukkuja täysin auki. Noin 20 minuutin kuluttua tuli oli yltynyt niin kovaksi, että suljimme tavanomaisen ohjeen mukaan luukut ja suljimme peltiä noin puoleen väliin. Tämä näkyy selkeästi kuvaajassa happimäärän laskuna ja hiilidioksidimäärän nousuna.

Kuvaaja onkin mielenkiintoinen koska happi- ja hiilidioksidikäyrät ovat kuin toistensa peilikuvia: kun vetoa rajoitetaan, hiilidioksidimäärä nousee vastaavissa määrin kuin happi vähenee. Karin mukaan päästömäärät eivät ole merkittäviä – hiilidioksidimäärät hipovat korkeimmillaan kymmentä prosenttia. Isompi ongelma ovat suuret happimäärät: kaakeliuunin harvat luukut imevät liikaa happea, uunin läpi kulkeva veto on liian suuri ja lämmitys ei niin tehokasta kuin voisi. Ehkä suuremman puumäärän käyttö olisi suositeltavaa?

Toinen mahdollinen epäkohta syntyi siitä, että uunia lämmitettiin kylmiltään: viileät savukanavat jäähdyttävät kaasuja. Valmiiksi lämpimässä uunissa palaminen olisi luultavasti tehokkaampaa. Kaakeliuunia kannattaisi siis pitää jatkuvasti lämpimänä eikä vain poltella tunnelmatulia lauantai-iltaisin.

Toinen kuvaaja osoittaa hiilimonoksidin eli hään määrää. Häkää näyttäisi syntyvän eniten rajuimmassa palamisvaiheessa. Myös hiilloksen pöyhimiset näkyvät häkäpiikkeinä polton loppuvaiheessa.

Jos olisimme toistaneet kokeen pellit koko ajan auki, olisimme ehkä vähän viisaampia. Nyt aika riitti yhteen kokeeseen, joka osoittaa lähinnä sen että peltien käytöllä on yllättävän pieni merkitys. Sillä voi kuitenkin olla merkitystä lämmön varaamiselle hiilloksen loppuvaiheessa, mitä voitaneen joskus koettaa erikseen mittaamalla uunin pintalämpötiloja.

Tätä juttua tehdessä autoni reputti päästömittaukset vuosikatsastuksessa. Kaakeliuuni taisi pärjätä ainakin vähän paremmin.

IMGP6543
Myös häkämittaria pidettiin koko kokeen ajan uunin vierellä – se ei piipannut kertaakaan.

Kaikki kuvat: John Björkman

5 vastausta artikkeliin “Kaakeliuunin päästöt testissä”

  1. vanhapäästö

    Autossa onkin, vanhoissakin, tiukemmat rajat päästöille. Tosin, uusikin auto työntää kiihdytyksessä valoista toisille hylkylukemia putkestaan ihan samalla viisiin kuin vanhat saastemyllyiksi haukutut!


  2. Kaveri kirjastosta

    Peltejä ei kuulu säätää. Tämä on kaikkia asiantuntijoiden aikaisempia ohjeita vastaan. Tässä kokeita tehtiin ilman riittävää tietoa.


  3. Kaveri kirjastosta

    Asia on tärkeä. Siksi haluan vielä täsmentää lausekoukeroa. Korjattu lause kuuluu: Peltien säätäminen on vastoin ohjeita.
    Muutenkin on puhe peltien säätelystä altis väärinkäsityksille. Peltejä on niin monenlaisia. Puukiukaissa on nykyään selkeä tuhkalaatikko. Tuhkalaatikolla, joka on lattianrajassa, säädetään vetoa sytytysvaiheessa. Vetoa, saati lämpöä, ei säädellä pellillä. Asia on vaikea selittää ulkopuoliselle. Perehtyköön kukin asiaan oma-aloitteisesti. Tutkimuksissa on todettu, että kokeneimmat asuinhuoneen lämmittäjät tekevät sisäilmaan enemmän häkää. Pelti suljetaan liian aikaisin.


  4. John Björkman

    Riippuu kenen ohjetta noudattaa, aika monen ohjeen mukaan pellit suljetaan kun siniset liekit ovat sammuneet – niin en missään nimessä suosittele tekemään häkävaaran takia. Mutta asia ollaan montaa mieltä ja siinä on vankat koulukunnat, kirjoitin aiheesta muutama viikko sitten: http://koti.ts.fi/juurrutus/puulammityksesta-ja-paastoista/


    • aikaisempi kaveri

      Tässä kohtaa olen aivan samaa mieltä. Olen varovainen lämmittäjä, odottelen pitkään hiilloksen kanssa. Pelkään myös uunin ylikuumentumista, jos uunin suuluukkuja (ne, joiden takana on kipinäverkko) pitää kokonaan kiinni. En välitä, vaikka osa lämmöstä menisi harakoille. (termeissä menee helposti sekaisin)


Kommentoi