Asuminen

ASUMINEN | TURUN SANOMAT |

Turun vanhin lähiö voi paremmin kuin koskaan

Turun vanhin kerrostalolähiö Patterinhaka on jo kuusikymppinen, mutta hyvin hoidetulla asuinalueella viihdytään edelleen. Myös arvonsa alue on säilyttänyt hyvin. Asuntojen neliöhinnat ovat nousseet melkoisesti viimeisen vuosikymmenen aikana.

Eilen lähiössä juhlittiin täysiä vuosikymmeniä Patterin Päivän merkeissä. Tapahtuma kokosi yhteen vanhoja sekä uusia patterinhakalaisia, mutta myös sieltä pois muuttaneita. Tilaisuudessa muisteltiin vanhoja hyviä aikoja, jolloin alueelta löytyi jos jonkinlaista palvelua ja pihoilla juoksenteli valtava liuta lapsia.

Samalla pohdittiin myös tulevaa, sillä suunnitteilla olevan Linnakaupunginosan kehitys tulee vaikuttamaan myös Patterinhaan asukkaiden jokapäiväiseen elämään.

Irma Lindholm, Mary Karlsson, Mirja Osa, Helvi Saarinen ja Sinikka Ilvessalo ovat asuneet Patterinhaassa yli 50 vuotta. Ilvessalo heistä kauimmin, sillä hän muutti ensimmäisten joukossa vuonna 1954.
– Nämä olivat aravarahoitteisia taloja, joten tietyt kriteerit piti täyttää. Ei sitä niin vain päässyt asumaan, Ilvessalo kertoo.
– Nykyisin tällä on ihanan vehreää, pensaita ja puita on valtavasti. Kun muutin, alueella ei ollut minkäänlaista kasvillisuutta. Minulla on ollut ilo seurata alueen kehittymistä alusta asti, hän jatkaa.

Helvi Saarinen muutti lähiöön vuonna 1957.
– Silloin täällä oli kaikki mahdolliset palvelut. Kolme pankkia, leipomo, lihakauppa, Tarmola, Osuuskauppa, kahvila ja vaikka mitä. Nyt ei ole enää kuin yksi kauppa. Tosin täältä on hyvät yhteydet keskustaan.

Monet alkuperäisasukkaat muuttivat uuteen lähiöön vanhoista hellahuoneista, joissa ei ollut minkäänlaisia mukavuuksia.

Asuin saunakamarissa ennen tänne muuttoa. Oli se hienoa ja ylellistä, kun pääsi kerrostaloon.

Oli luksusta, kun lämmin ja kylmä vesi tuli suoraan hanasta ja valui pois viemärin kautta. Puhumattakaan kylpyammeesta, johon saattoi pulahtaa milloin tahansa. Ja rappukäytävässä sijaitsevaan roskakuiluun saattoi käydä heittämässä jätteet, kun ne aiemmin vietiin pihan perälle tai poltettiin.
– Asuin saunakamarissa ennen tänne muuttoa. Oli se hienoa ja ylellistä, kun pääsi kerrostaloon, Karlsson muistelee.

Lindholm muistaa, että ihmisiä muutti jonkin verran pois, kun jätevedenpuhdistamo rakennettiin Ruissalontien varteen vuonna 1966.
– Mutta ei se haju minusta tännepäin kulkeutunut. Enemmän se meni Pansiontielle päin.

Jätevedenpuhdistamo purettiin 2000-luvun alkupuolella ja nyt paikalle on suunnitteilla asuinrakennuksia.

Asukkaiden ikärakenne on heittänyt vuosikymmenten saatossa häränpyllyä, kun alueen ”alkuperäislapset” ovat muuttaneet pois. Tosin osasta heistä on tullut aikuisina paluumuuttajia.
– Jotakin ikärakenteen muutoksesta kertonee se, että vuonna 1965 Patterinhaassa asuvien alle 18-vuotiaiden määrä oli yli 500. Tällä hetkellä täällä asuu vain parikymmentä alle 18-vuotiasta nuorta tai lasta, kertoo miehensä Pentti Nykäsen kanssa asuntoyhtiöiden isännöinnistä vastaava Marianne Nykänen.

Patterinhaka2Nuoria pariskuntia, sinkkuja ja opiskelijoita on muuttanut alueelle, mutta asuntojen pienen koon vuoksi perheet muuttavat yleensä pois, kun perheenlisäystä alkaa tulla.
– Tämän päivän mittapuun mukaan asunnot ovat liian pieniä lapsiperheille. Muutama isompikin asunto löytyy parista taloyhtiöstä, mutta asuntojen keskikoko on hiukan yli 40 neliötä. Myös vessat ja kylpyhuoneet ovat pieniä. Niihin on hankala saada pesukonetta, Nykänen jatkaa.

Myös Marianne Nykänen on ollut uskollinen Patterinhaan asukas. Hän muutti Latokartanonkadulle vanhempiensa kanssa 1957.
– Asuin välillä mieheni kanssa neljä vuotta niinkin kaukana kuin Portsassa, mutta sitten ostimme asunnon Kanslerintieltä 1979.

Pentti Nykäsen mukaan Patterinhaan yksiöt ja pienemmät kaksiot ovat jo nyt suosittuja sijoitusasuntokohteita, sillä ne ovat säilyttäneet arvonsa hyvin. Linnakaupunginosan valmistuminen nostaa todennäköisesti asuinalueen arvoa entisestään, kun se kasvaa melkein kiinni keskustaan.

Seija Moukola on asunut Patterinhaassa yhtäjaksoisesti vuodesta 1956 asti. Tuolloin hänet kastettiin Kanslerintie kuudessa. Moukola kerää parhaillaan aineistoa, tarinoita ja valokuvia Patterinhaka-kirjaa varten.
– Kirja on vasta suunnitteluasteella, mutta eiköhän sellainen saada tehtyä. Haluan tehdä siitä valokuvapainotteisen. Jonkin verran vanhaa aineistoa on jo löytynytkin. Isäni on aikoinaan ottanut alueelta jonkin verran valokuvia, mutta lisää tarvittaisiin.
– Otan mielelläni vastaan tarinoita, muistoja, valokuvia ja kaikkea, mikä liittyy jotenkin Patterinhakaan, Moukola sanoo.

Alueella asuva Harri Forström on toimittanut juhlavuoden kunniaksi Patterinhaka-lehden, josta löytyy paljon tietoa ja tarinoita asuinalueen historiasta. Moukolan kirja tulee käsittelemään aihetta laajemmin.

Seija Moukolalle voi lähettää Patterinhakaan liittyvää aineistoa osoitteeseen seija.moukola@turku.fi. Puh. 040 521 4456. 
 

Patterinhaka pähkinänkuoressa

Patterinhaan asuinalueeseen kuuluu viisi taloyhtiötä ja 13 asuinrakennusta. Talot seisovat jykevästi Latokartanonkadun sekä Kanslerintien varrella. Rakennuksia ei ole paalutettu, vaan ne on perustettu maanvaraisilla anturaperustuksilla moreenikerroksen varaan.

Turun vanhimman kerrostalolähiön rakennuttaja Armas Puolimatka käytti jo 1950-luvun alussa hyväkseen rakentamisen teollista tekniikkaa ja rationalisointia.

Patterinhaan talot rakennettiin niin kutsutulla liukuvalumenetelmällä paikan päällä eli elementtejä ei vielä tuohon aikaan yleisesti käytetty. Todennäköisesti juuri siksi rakennusten äänieristys on aivan eri luokkaa kuin 1970-luvulla rakennettujen elementtitalojen. Puolimatkan kunniaksi pystytetty patsas sijaitsee Vaasanpuistossa Kanslerintien takana.

Rakennusten julkisivut on rapattu ja suurimassa osassa ne ovat säilyneet tähänkin päivään asti yllättävän hyvin. Osalle asuintaloista on jo tehty julkisivuremontti, joka on suunnitteilla myös niihin rakennuksiin, joihin sitä ei vielä ole tehty.

Kussakin asuinrakennuksessa on seitsemän asuinkerrosta. Yhteensä asuntoja on 735. Huoneistojen keskikoko on 43,5 neliötä, pienin 18 ja suurin 86 neliötä.

Nykyisin alueella asuu 840 henkeä, kun asukkaita 1950-luvun lopulla oli vähintään kolminkertainen määrä. Tarkkaa lukua ei löydy enää taloyhtiön tilastoista. Tämä tarkoittaa sitä, että suuri enemmistö on yhden hengen talouksia. Lapsiperheitä on poikkeuksellisen vähän.

Viime vuosina asuntoyhtiöissä on tehty suuria linjasaneerauksia. Vesijohdot on uusittu ja pystyviemärit asennettu. Myös pohja- ja pihaviemäreitä on päivitetty.

Bussiyhteydet keskustaan ovat loistavat, sillä Patterinhaan läpi kulkee useita linja-autoja, eikä kävelymatkakaan pitkä ole. Ruissalontietä keskustaan ehtii jalan parissakymmenessä minuutissa.

Vuosina 1954–57 rakennetun lähiön ovat suunnitelleet arkkitehdit Aarne Ehojoki ja Veijo Kahra.

Ensimmäisten joukossa alueelle muuttaneita alkuperäisasukkaita on jäljellä vajaat kolmekymmentä.

 

Kommentoi