Asuminen

ASUMINEN | Simo Ahtee |

Milloin tarkistit viimeksi kaivon?

Kunnallinen vesijohtoverkosto ei ulotu vielä läheskään joka paikkaan, ja osa arvostaa oman kaivon vettä sen maun tai viileyden vuoksi. Mitä kaivojen puhdistukseen tulee, miesmuisti on lyhyt ja vuodet vierivät vinhaa vauhtia.

Tämän on todennut 30 vuotta vesikaivojen parissa toiminut Raimo Salminen, jonka yritys sijaitsee Maskussa. Salminen muistuttaa rengaskaivon huoltovälin olevan 5–6 vuotta. Usein kaivonomistaja tarttuu toimeen kuitenkin vasta paljon myöhemmin.
– Olen sanonut monelle, että laittakaa vaikka mökillä tiskikaapin sisäseinään päivämäärä milloin kaivo on huollettu viimeksi. Eräässä kahvipöydässä oli puhetta, että ei huollosta vielä kauaa ole. Sitten huomattiin, että on siitä kulunut ainakin 23 vuotta.

Salmisen mukaan etenkin mökeillä, joissa vettä ei käytetä ympäri vuoden, olisi hyvä tutkia kaivon kansirakenteet ja sisäpinnat vuosittain, vaikkapa heti mökkikauden alussa. Se vaatii tietysti kaivon tyhjentämistä ja sinne kömpimistä, jolloin etenkin iäkkäämpi saattaa tarvita nuoremman tai ammattilaisen apua.

Vanhakin kaivo pysyy pitkään käyttökelpoisena puhdistuksen, tiivistämisen ja pohjasoran vaihdon avulla.
– Esimerkiksi rautaiseen veteen auttaa sorastus ja hiekoitus, ne toimivat suodattimena. Lvi-liikkeet tietenkin myyvät mielellään filttereitä vesiputkiin, mutta mielipiteeni on vuosien kokemuksella se, että siinä tekee vain lisää töitä itselleen. Lähtökohta on kuitenkin puhdas kaivo, Salminen sanoo.

Vesinäyte antaa varmuuden

Kaivovesi on syytä tutkia aina ennen kaivon käyttöönottoa.
Kaivovesi on syytä tutkia aina ennen kaivon käyttöönottoa.

Kaivon kunto ja veden laatu saattavat olla kysymysmerkkejä etenkin mökeillä, jotka ovat siirtyneet perintönä nuoremman sukupolven haltuun. Uutta kaivoa ei kannata rakentaa, jos vettä riittää ja likaantumisen syynä on vain pintaveden pääsy kaivoon. Tilanne on eri, jos esimerkiksi pohjavesi on päässyt saastumaan.

Varmin tapa päästä selvyyteen kaivoveden laadusta on ottaa vesinäyte ja toimittaa se laboratorioon.
– Näin kannattaa tehdä etenkin, jos taloon tulee pikkuihminen. Vesinäytteestä nähdään esimerkiksi kolibakteerit, Salminen sanoo.

Jos veteen on päässyt livahtamaan terveydelle haitallisia bakteereja, joudutaan kaivo pesemään sekä mahdollisesti kunnostamaan ja desinfioimaan.

Tee-se-itse

Tehdään hyvin ja hyvälle paikalle. Siinä ovat puhtaan kaivoveden lähtökohdat. Rengaskaivon rakentamiseen omalle maalle ei tarvita lupaa, ja jos siihen haluaa ryhtyä itse, löytyy ohjeita vaikkapa Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilta.
– Suosituksia päivitettiin 1990-luvulla, eli vanha kansa teki mökeille ja rintamamiestaloihin kaivoja eri tavalla kuin niitä nykyään tehdään, Salminen huomauttaa.

Hänen näkemyksensä mukaan rengaskaivojen suosio on jälleen nostamassa päätään porakaivobuumin jälkeen.
– Uskon, että syynä on radonin pelko ja tietysti se, että rengaskaivo on helpompi huoltaa. Rengaskaivoja tehdään mökeille, mutta edelleen myös omakotitalojen pihoille.

Pidä huolta myös porakaivosta

Myös Suomen kaivonporausurakoitsijat ry Poratekin toiminnanjohtaja Timo Rajala peräänkuuluttaa huoltotoimien merkitystä. Hän kehottaa tarkistuttamaan porakaivon veden laadun vähintään kahden vuoden, mutta mieluiten vuoden välein.
– Se on helppoa kuluttajan kannalta. Näytteenottosettejä saa esimerkiksi porakaivoalan yrittäjiltä ja näyte lähetetään pakkauksessa olevaan osoitteeseen. Jos jotain löytyy, tiedetään ryhtyä toimenpiteisiin, Rajala Sanoo.

– Kaivohan ei kulu mihinkään. Kun se huolletaan hyvin, riittää vettä hamaan tulevaisuuteen. Mutta se vaatii huoltoa. Käsitykseni mukaan suomalaiset ovat kuitenkin valistuneita. Tässä auttaa sekin, että monet kaivonporausyritykset tarjoavat myös huoltopalveluja, hän jatkaa.

Raimo Salminen neuvoo tutkimaan kaivon sisäpinnat mielellään vuosittain, etenkin jo kyseessä on kaivo, jota ei käytetä säännölllisesti. Huoltotoimia pitäisi tehdä 5–6 vuoden välein.
Raimo Salminen neuvoo tutkimaan kaivon sisäpinnat mielellään vuosittain, etenkin jo kyseessä on kaivo, jota ei käytetä säännölllisesti. Huoltotoimia pitäisi tehdä 5–6 vuoden välein.

Rajala huomauttaa, että porakaivon veden laatu riippuu pitkälle pintavesieristyksistä.
– Ne on tehtävä normiston mukaisesti. Osa urakoitsijoista on perehtynyt nimenomaan vesikaivopuoleen, heillä pintavesieristysten tekeminen on selkäytimessä.

Rajala arvioi, että maassamme on kuutisenkymmentä kaivonporausurakoitsijaa. Heistä kolmannes on mukana Poratek-yhdistyksessä. Osa urakoitsijoista keskittyy pääasiassa vesikaivoihin, osa taas esimerkiksi lämpökaivoihin ja osa erikoisporauksiin.

Kuten rengaskaivojakin, myös porakaivoja tehdään sinne minne kunnalinen putkisto ei yllä, eli esimerkiksi mökeille. Poratekin mukaan porakaivon rakentaminen kustantaa omakotitalotontille yleensä 3000–6000 euroa pumppuineen.

Tarkkaile laatua säännöllisesti

Suomen ympäristökeskus neuvoo tekemään kaivoveden laadun rutiinitutkimuksen kolmen vuoden välein. Silloin tutkitaan bakteerien määrä, pH, sähkönjohtavuus, sameus, permanganaattiluku, rauta ja väri.

Kuuden vuoden välein on hyvä tutkia edellisten lisäksi myös typpiyhdisteet, alkaliteetti, veden kovuus, happi, väri, rauta, mangaani, kloridi ja fluoridi. Kallioporakaivoista tutkitaan edellisten lisäksi arseeni ja radon, jos on syytä epäillä, että näitä aineita on pohjavedessä.

Tutkimukset tulisi tehdä myös kiinteistön osto- tai myyntitilanteessa, harkittaessa vedenkäsittelylaitteen hankkimista tai vauvan odotusaikana.

Kommentoi