Asuminen

ASUMINEN | Anne Kortela |

Skandinaavista arkkitehtuuria Vasaramäen puistomaisessa ympäristössä

Uudet kerrostalot Vasaramäessä Turun hautausmaan vieressä kiinnittävät ohikulkijan huomion, sillä paikalla ei ennen ole ollut taloja, ja kerrostalot ovat alueella muutenkin harvinaisia. Arvokas kulttuuriympäristö huokuu historiaa, ja sitä elävöittävät vanhojen puiden tuoma vehreys, vilkas kävely- ja pyöräilyreitistö sekä ohikulkeva autoliikenne.

Vasaramäen kaupunginosa on vanhaa, arvostettua omakotialuetta, jossa asukkaiden tarvitsemat palvelut ovat valmiina. Kouluja, päiväkoteja ja puistoja on useita, ja lähistöllä on myös kauppoja, ravintoloita, sairaaloita sekä lukuisia liikuntapaikkoja. Alueelta on kolmisen kilometriä keskustaan.

Hautausmaan viereen Uudenmaantien varteen noussut kerrostalotyömaa erottuu hyvin maisemasta, sillä naapuritontin vanhemmat kerrostalot ovat piilossa puiden takana mäen päällä.

Villenpuiston kolme 6-kerroksista taloa rakennetaan vierekkäin Uudenmaantien viereen Seppeltielle. Ensimmäinen taloista valmistui   viime syksynä, vielä keltaisena näkyvä kakkostalo on runkovaiheessa, ja kolmannen rakentaminen alkaa YIT:n rakennuttajapäällikkö Antero Mäkelän mukaan viimeistään vuonna 2019.
Villenpuiston kolme 6-kerroksista taloa rakennetaan vierekkäin Uudenmaantien viereen Seppeltielle. Ensimmäinen taloista valmistui viime syksynä, vielä keltaisena näkyvä kakkostalo on runkovaiheessa, ja kolmannen rakentaminen alkaa YIT:n rakennuttajapäällikkö Antero Mäkelän mukaan viimeistään vuonna 2019.

Turun hautausmaa perustettiin yli 200 vuotta sitten kaupungin ulkopuolelle, mutta kaupunki on kasvanut sen ympärille. Myös hautausmaan ja sen ympäristön puut ovat kasvaneet vaikuttaviin mittoihin täydentäen puistomaista kulttuurimaisemaa.

Turun suurimmalla hautausmaalla on kokoa 59 hehtaaria, ja 45 000 haudan joukossa on lukuisia merkkihenkilöiden hautoja, sukuhautoja, patsaita ja näyttäviä hautamuistomerkkejä sekä yli 900 sankarihautaa. Hautausmaalla kävely on monien historiasta kiinnostuneiden tai rauhaa kaipaavien suosittua ajanvietettä.

Seppo Harjunen Suomen Kattomestarit Oy:stä katon viimeistelytyössä Villenpuisto 2:ssa, joka luovutetaan asukkaille 18. joulukuuta.
Seppo Harjunen Suomen Kattomestarit Oy:stä katon viimeistelytyössä Villenpuisto 2:ssa, joka luovutetaan asukkaille 18. joulukuuta.

Villenpuistoksi nimetty uusi kerrostaloalue Seppeltiellä on YIT Rakennus Oy:n omistuksessa, ja sinne rakennetaan kaikkiaan kolme kerrostaloa. Rakentaminen on nyt melko tarkkaan puolivälissä, sillä yksi talo on jo valmis, toinen on runkovaiheessa, ja kolmannen talon rakentaminen on tarkoitus käynnistää viimeistään vuonna 2019.

Rakennukset on suunnitellut Schauman Arkkitehdit Oy. Talojen suunnittelu alkoi arkkitehti SAFA Janne Helinin mukaan ympäristön lähtökohdista.
– Koimme, että Villenpuiston alue on arvokas ympäristö, johon eittämättä vaikuttavat hautausmaan läheisyys ja hiljainen olemus sekä toisaalta hektinen Uudenmaantien liikenne, Helin kertoo.

– Rakennuspaikka on rauhallisen arvokas, ja huomioimme suunnittelussa vahvasti avautuvat näkymät, sillä Uudenmaantien vastakkaisella puolella Henrikin kirkon ympärillä on laaja Tähkäpuiston alue. Tontin viereisiä puistoalueita vahvistettiin vielä kaavoituksen aikana. Näin arvokkaassa paikassa halusimme panostaa myös kaupunkikuvaan. Rakentajan puolelta piha-alueiden haluttiin liittyvän puistomaiseen ympäristöön, joten sen vihersuunnitelma integroitiin puistosuunnitelmaan, hän jatkaa.

As Oy Turun Villenpuisto I:ssä huomio kiinnittyy valkoiseen, kolmion muotoisten parvekkeiden elävöittämään julkisivuun. Asuntojen kokovaihtelu ei arkkitehdin mukaan näy julkisivussa.
As Oy Turun Villenpuisto I:ssä huomio kiinnittyy valkoiseen, kolmion muotoisten parvekkeiden elävöittämään julkisivuun. Asuntojen kokovaihtelu ei arkkitehdin mukaan näy julkisivussa.

Villenpuiston kohteen ilmansuunnat ovat arkkitehdin mielestä optimaaliset. Oleskelu talojen parvekkeilla on mahdollista auringossa osassa parvekkeista aamupäivällä. Pääosa parvekkeista on lounaaseen eli iltapäiväaurinkoon päin ja loput ilta-aurinkoon.

Liikennemelun myötä vaatimukset asuntojen määrään tien puolella kaavassa vaikuttivat asuntojakaumaan.
– Talojen L-muoto mahdollistaa sen, että ulko-oleskelutilat saadaan suojattua liikenteen melulta, ja se oli myös yksi kantava teema. Ulkoarkkitehtuurissa tilaa ohjasi huoneistojen määrä, mutta huoneistojen kokovaihtelu ei näy julkisivussa. Valkoinen massa ja terävät kulmat julkisivussa ovat ajassa kestävää skandinaavista muotoilua, ja niistä on tullut paljon positiivista palautetta. Valkoisuus on Uudenmaantien suunnassa merkille pantavaa, ja kadunvarren osasta selkeästi erottuva tummempi osa taloista pienentää vähän massan kokoa, Helin toteaa.

Julkisivun parvekkeiden geometrinen kolmion muoto toimii hänen mukaansa hyvin silloin, kun kolmio on suorakulmainen ja riittävän suuri ja parveke on helppo kalustaa. Sisäpihan puoleiset parvekkeet ovat suorakaiteen muotoisia, ja kaikki parvekkeet ovat suurehkoja ja lasitettuja. Suunnittelussa on otettu huomioon, että oleskelutiloihin tulee valoa myös muista kuin parvekkeen ikkunoista.

Autopaikat on Villenpuistossa viety kellariin, ja oleskelupihat rakennetaan niiden päälle. Kellareissa on myös isot pyöräsuojat, asukkaiden varastotiloja ja väestösuoja.

YIT:n työmaan vastaava mestari Keijo Virtanen kattohuoneiston vielä keskeneräisellä parvekkeella, josta on näkymät pitkälle kaupunkiin. Isoimmat kattohuoneistot ovat 85-neliöisiä, ja toiseen asuntoon kuuluu kaksi parveketta talon eri puolilla.
YIT:n työmaan vastaava mestari Keijo Virtanen kattohuoneiston vielä keskeneräisellä parvekkeella, josta on näkymät pitkälle kaupunkiin. Isoimmat kattohuoneistot ovat 85-neliöisiä, ja toiseen asuntoon kuuluu kaksi parveketta talon eri puolilla.

YIT:n rakennuttajapäällikkö Antero Mäkelä pitää Villenpuiston sijaintia todella hyvänä sisääntuloväylän varrella.
– Näkyvän sijainnin takia halusimme panostaa erityisesti talojen ulkoiseen ilmeiseen ja kolmioparvekkeilla on haettu näyttävyyttä. Olemme saaneet tästä hyvää palautetta. Toisaalta erikoiset ratkaisut asettavat haastetta tuotantopuolelle. Esimerkiksi paikalla muurattu ja rapattu julkisivu tehdään työmaalla käsityönä.

– Toisaalta ulkonäkö on sekä ostajilta että ulkopuolisilta tulleen palautteen mukaan vaikuttanut ostopäätöksiin, ja olemme tyytyväisiä kaupankäyntiin. Useimmat ostajista ovat hankkineet asunnon omaksi kodikseen, jonkun veran on ollut myös yksityisiä sijoittajia. Osa ihmisistä on sitä mieltä, että paikka on liian kaukana keskustasta, vaikka Kauppatorille on matkaa vain noin kolme kilometriä, Mäkelä kertoo.

Kakkostalon julkisivun puoleinen mallihuoneisto on valmistumassa. Keittiö tulee olohuoneen yhteyteen, ja valoa tulee myös muista kuin parvekkeen ikkunoista.
Kakkostalon julkisivun puoleinen mallihuoneisto on valmistumassa. Keittiö tulee olohuoneen yhteyteen, ja valoa tulee myös muista kuin parvekkeen ikkunoista.

Villenpuiston taloissa on eniten kaksioita ja yksiöitä, mutta ne ovat Antero Mäkelän mukaan Logomon viereen rakennettavaan Fabriikkiin verrattuna suurempia. Suurimmassa osassa asuntoja on sauna, osassa on myös vaatehuone. Ylimmässä kerroksessa on suurempia asuntoja, joihin kuuluu kattoterassi.
– Kaavoitusvaiheessa hankkeesta valitettiin, mutta nyt tilanteeseen on jo totuttu. Varmaan havaittiin, ettei uusista taloista ole haittaa, sillä talojen ympäristössä on edelleen suuria puita, ja vanhat talot ovat ylempänä. Lisäksi tontilla ollut risukko on raivattu pois, ja sen ohitse kulkevat polut ovat edelleen käytössä, Mäkelä toteaa.

Juttusarjassa on seurattu Turun alueen laajenevia asuinkohteita.

Kommentoi