Asuminen

ASUMINEN | Mikko Perttunen |

Riidelläänkö teidän taloyhtiössänne vesimaksuista?

Taloyhtiön hississä voi tulla vesihiisi sihisemään siitä, kuinka paljon vettä kulutat. Ratkaisu riitoihin löytyisi mittareista.

Taloyhtiöiden tavassa hoitaa vesimaksut on eroja.

Energia ja vesi muodostavat ison osan talon menoista, mutta joissakin yhtiöissä jokainen huolehtii kiltisti itse kuluttamastaan vesiosuudesta, kun taas toisaalla lasku jaetaan tasapuolisesti jokaisen asukkaan kesken – joko henkilöperusteisena vesimaksuna tai osana vastiketta.

Jälkimmäisessä tavassa on aina häviäjiä ja voittajia.
– Jossakin asunnossa voidaan käyttää 500 litraa per asukas vuorokaudessa, kun keskiarvo on noin 155 litraa. Määrät vaihtelevat hirveästi ihmisten kulutustottumusten mukaan, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio kertoo.

”Tämä on sellainen asia, josta yhtiökokouksissa kyllä keskustellaan, mutta käräjille asti ei juurikaan mennä.”

Kun jokainen asukas maksaa koko talonyhtiön vedenkulutuksesta yhtäläisen siivun, mutta jotkut kuluttavat sitä moninkertaisen määrän toisiin nähden, syntyy väistämättä myös riitoja.
– Sellainen yleinen kinastelun aihehan se on. Tämä on sellainen asia, josta yhtiökokouksissa kyllä keskustellaan, mutta käräjille asti ei juurikaan mennä. Tiedossamme ei esimerkiksi ole, että tällä hetkellä olisi vesimaksuihin liittyviä riitoja seudullamme oikeusasteisessa käsittelyssä, Juuso Kallio selittää.

Summat ovat euromääräisesti yleensä melko pieniä, joten yleisohje Kallion mukaan on se, että tapaukset pitäisi pystyä sopimaan. Oikeudenkäynti parin kuukauden vesimaksun takia kuulostaakin rajulta.

”Jos jollain asukkaalla käy usein vieraita, pitäisi monien mielestä maksaa myös korkeampaa vesimaksua.”

Kallion mukaan riitoja syntyy tyypillisesti kahdenlaisissa tapauksissa. Huoneiston asukkaat itse eivät tietenkään haluaisi maksaa vedestä, jota eivät kuluta. Kaikki eivät käytä asuntoaan kokoaikaisesti, ja parhaimmillaan kämppä voi olla kuukausitolkulla tyhjillään.

Aiheesta on ennakkopäätös 2000-luvun alusta. Turun käräjäoikeus sai käsiteltäväkseen tapauksen, jossa eräs henkilö asui suunnilleen puolet vuodesta Helsingissä ja puolet Turussa. Helsingissä hän maksoi taloyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vain puolet asukaskohtaisesta vesimaksusta, mutta turkulainen taloyhtiö halusi periä koko summan.

Asia eteni lopulta korkeimpaan oikeuteen, joka ei muuttanut käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiota: vesimaksu katsottiin oikeudelliselta luonteeltaan vastikkeeksi. Merkityksellistä ei siis ole se, kuinka paljon huoneistossa tosiasiallisesti käytetään vettä, vaan se, asutaanko siellä.

Toisen tyyppiset riidat liittyvät siihen, kuinka paljon naapurit arvailevat jossakin huoneistossa käytettävän vettä:
– Jos jollain asukkaalla käy usein vieraita, pitäisi monien mielestä maksaa myös korkeampaa vesimaksua. Asunnossa voi esimerkiksi olla Airbnb-tyyppistä toimintaa, jolloin näyttää siltä, että asunnossa majailee enemmän ihmisiä kuin on ilmoitettu henkilömääräksi. Lähes kaikilla kuitenkin käy vieraita, Kallio sanoo.

”Pieniä hallinnollisia kustannuksiahan mittareista tulee, ja asennus maksaa joitakin satoja euroja mittaria kohden, mutta toisaalta vedenkulutusta säästyy yleensä 10–20 prosenttia.”

Vedenkäytöstä voidaan toki valistaa asukkaita, ja niin myös jatkuvasti tehdään, mutta ainoa varma tapa oikeudenmukaiseen vesilaskun jakamiseen on huoneistokohtainen vesimittari.

Ne ovat olleet pakollisia uudisrakennuksissa vuodesta 2011 lähtien, ja ne on nykysäädösten mukaan asennettava vanhoihinkin rakennuksiin putkiston linjasaneerausten yhteydessä, mikäli se vain on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti arvioituna mahdollista.
– Silloin jokainen maksaa juuri sen mukaan, mitä kuluttaa. Pieniä hallinnollisia kustannuksiahan mittareista tulee, ja asennus maksaa joitakin satoja euroja mittaria kohden, mutta toisaalta vedenkulutusta säästyy yleensä 10–20 prosenttia. Kun mittareita on opittu käyttämään ja ne toimivat luotettavasti, vedenkulutus on saatu putoamaan 100–130 litraan henkilöä kohden vuorokaudessa, kun luku on tällä hetkellä keskimäärin noin 155 litraa, Kallio paljastaa.

”Omilla toimenpiteillä on iso merkitys vedenkulutukseen.”

Niinhän se on. Läträystä hillitsee kummasti se, kun maksaa jokaisen viemäriin juoksuttamansa kuution suoraan omasta pussistaan. Henkilöperusteinen vesimaksu on kuitenkin vielä hallitsevana tapana taloyhtiöissä.

Kaikkein eniten vettä kuluu yleensä suihkutteluun. Veden lämmittämiseen menee myös leijonanosa kerrostalon lämmitysenergiasta.

Peseytyminen on toisaalta se, josta on kaikkein helpoin säästää. Jo kymmenen minuutin suihkun puolittaminen säästää vettä suihkusta riippuen 40–80 litraa.
– Omilla toimenpiteillä on iso merkitys vedenkulutukseen, Juuso Kallio summaa.

Paljonko vettä kuluu?

  • Viiden minuutin suihku: noin 60 litraa.
  • WC-pytyn huuhtelu: 2–4 litraa (kaksoisnupilliset säästömallit), vanhemmat 6–9 litraa.
  • Astianpesukone: 10–20 litraa / pesu (huom! saman määrän käsin tiskaus jopa 150 litraa).
  • Pyykinpesukone: noin 60 litraa / pesu.
  • Autonpesu: 100–400 litraa (pesulassa 10–15 litraa).

Kuinka vesimaksu hoidetaan teillä?

1. Miten asut, ja kuinka vesimaksu teillä hoidetaan? Onko maksu kiinteä vai mittariveloitteinen?

2. Onko se oikeudenmukainen tapa?

3. Onko taloyhtiössänne koskaan vedenkäyttöön liittyviä riitoja?

4. Tiedätkö, paljonko viiden minuutin suihku maksaa? (Oikea vastaus: noin 50 senttiä)
 

Laura Puustinen, Turku
  1. Asun taloyhtiössä. Vesi maksetaan kiinteästi vuokran mukana.
  2. Ei ehkä ole, mutta tykkään siitä helppoudesta.
  3. En ole ainakaan kuullut riidoista, mutta ala-aulaan tuli hiljattain ohjeet vedenkäytöstä.
  4. Mä varmaan maksan jonkun 30 senttiä kerrasta. Vaikea sanoa.

 
 

Mirjami Ollila, Turku
Mirjami Ollila, Turku
  1. Asun säätiössä, vanhusten asuntolassa. Vesi kuuluu vuokraan.
  2. En osaa sanoa.
  3. Ei ole ainakaan minun korviini kuulunut mitään.
  4. Kyllä se jonkin verran maksaa. 3 euroa? 69 senttiä?

 
 

Maria Varanki, Turku
Maria Varanki, Turku
  1. Asun vuokralla, vesilasku tulee mittarin mukaan.
  2. Onhan se oikeudenmukainen, mutta mieluummin ehkä maksaisin sen könttäsumman kerralla.
  3. Olen aika vähän aikaa vasta asunut yhtiössä, en ole ainakaan kuullut riidoista.
  4. En usein pohdi näitä, vaikka olisi ehkä hyvä miettiä. 3 euroa? En mä tiiä!

 
 

Pekka Palonen, Turku
Pekka Palonen, Turku
  1. Ilmeisesti vuokran mukana maksetaan, vaimo hoitaa yleensä nämä.
  2. Mittari olisi parempi, jokainen maksaisi kulutuksensa mukaan.
  3. Ei ole ollut riitoja. Juuri vaihdettiin uusiin vettä säästäviin hanoihin. Aika hyvin on yhtiössä hoidettu nämä asiat.
  4. En osaa kyllä veikata.

Kommentoi