Asuminen

ASUMINEN | Mervi Luotonen |

Mistä lisää isännöitsijöitä?

Isännöintiala tarvitsee uusia osaajia ikääntyviä ammattilaisia paikkaamaan. Varsinais-Suomessa tilanne on valoisampi.

Isännöitsijöiden keski-ikä on tällä hetkellä noin 50 vuotta.
– Isännöintiala kohtaa tulevina vuosina merkittävää eläköitymistä ja sen seurauksena myös sukupolvenvaihdosta. Isännöintiala tarvitsee tulevaisuudessa uusia osaajia, koulutuspäällikkö Satu Lindén Isännöintiliitosta sanoo.

Hän ennakoi isännöinnin merkityksen korostuvan tulevaisuudessa entisestään.
– Tämä on seurausta muun muassa isännöinnin toimintaympäristöä koskevista lainsäädännöllisistä uudistuksista, vanhenevan asuinrakennuskannan peruskorjaustarpeista, kasvavista asumisen energiatehokkuustavoitteista sekä asukkaiden lisääntyvästä kiinnostuksesta asumisen palveluita kohtaan, Lindén listaa.

Hän muistuttaa, että omistusasunto on yleensä ihmisen suurin yksittäinen omaisuuserä. Suomessa on noin 80 000 taloyhtiötä, joista noin 50 000 käyttää isännöintipalveluita.

”Alalla on vielä paljon osa-aikaisia isännöitsijöitä.”

Varsinais-Suomen Isännöitsijät ry:n puheenjohtaja Timo Laaksonen myöntää, että ala tarvitsee uuden työntekijän aina vanhan siirtyessä eläkkeelle, mutta Varsinais-Suomessa työvoimapulaa ei ole.
– Alueellamme on tarjontaa alalle haluavista, hän puntaroi.

Varsinais-Suomen Isännöitsijöihin kuuluu yli sata isännöitsijää, ja näistä kaikki ovat päätoimisia.
– Alalla on vielä paljon osa-aikaisia isännöitsijöitä. Arvioisin Varsinais-Suomessa olevan yli 300 isännöitsijää, Timo Laaksonen laskee.

”Ylipäätään tehtävänkuva kaipaa ehkä uusiutumista ja hiukan myös arvonnousua, jotta se kiinnostaa tulevaisuudessa.”

Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio sanoo työn vaativan niin sosiaalisia, hallinnollisia kuin teknisiä taitoja.
– Enemmistö alalle tällä hetkellä tulevista on ammatinvaihtajia. Tarvitaan myös henkilöitä, jotka haluavat isännöitsijäksi. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun insinööriopinnoissa on valittavissa kiinteistöjohtamisen opintokokonaisuus, joka perehdyttää alalle, hän toteaa.

Kallion mukaan yhtenä haasteena on toimistojen koko.
– 5–7 henkilön yritykseen ei ole helppoa ottaa harjoittelijoita, koska se sitoo muitten resursseja. Ylipäätään tehtävänkuva kaipaa ehkä uusiutumista ja hiukan myös arvonnousua, jotta se kiinnostaa tulevaisuudessa. Kyse on kuitenkin tehtävästä, joka on tärkeä ja johon on paljon odotuksia niin asukkailta kuin hallituksilta, Juuso Kallio muotoilee.

Satu Lindén Isännöintiliitosta sanoo, että isännöitsijä on asiantuntija.
– Siinä tulee hallita niin kiinteistöjuridiikan, taloushallinnon, talotekniikan kuin viestinnän ja asiakaspalvelunkin kiemurat. Tehtävänkuva itsessään asettaa vaatimuksia niin osaamiselle kuin persoonallekin.

”Isännöintialan valtti ovat vakaat työpaikat, joita on tarjolla ympäri Suomea.”

Tämän vuoden Isännöintiyritysbarometrin (Isännöintiliiton tekemä vuotuinen tutkimus isännöintiyritykselle) mukaan 29 prosenttia isännöintiyrityksistä tulee rekrytoimaan vähintään yhden isännöitsijän tämän vuoden aikana.
– Lisääntyvän digitaalisuuden myötä isännöinti ja isännöinnin osaaminen tulevat uudistumaan monella tavalla. Asukkaiden kiinnostus asumisen palveluita kohtaan kasvaa ja lisää vaatimuksia palveluiden uudistamiseen. Toki myös uudet alalle tulevat uudistavat alaa, Satu Lindén kiteyttää.

Hän kannustaa miettimään isännöintiä uravalintana.
– Alalla on käynnissä sukupolvenvaihdos, ja ammattilaisia tarvitaan lähivuosina lisää. Isännöintialan valtti ovat vakaat työpaikat, joita on tarjolla ympäri Suomea, hän houkuttelee.

Isännöinti

  • Isännöinti pitää huolta 2,7 miljoonan kerros- ja rivitalossa asuvan ihmisen kodista.
  • Suomessa toimii 700–800 isännöintiyritystä, ja niissä työskentelee 2 500 isännöitsijää. Valtaosa on pieniä 3–5 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Vain harva isännöitsijä tekee työtään yksin.
  • Alalla toimii myös suuria, valtakunnallisia ketjuja. Yrityskoot tullevat kasvamaan muun muassa yrityskauppojen myötä.
  • Yhdellä isännöitsijällä voi olla hoidossaan jopa 50–100 miljoonan euron asunto-omaisuus.
  • Taloyhtiöillä on vapaat kädet ostaa isännöintipalvelua itselleen sopivimmalta yritykseltä.
  • Isännöitsijöistä jopa 10 prosenttia jää eläkkeelle joka vuosi. Isännöintiala on suuren murroksen edessä sekä rakennusten, asukkaiden että isännöitsijöiden ikääntyessä.
  • Isännöitsijät pitävät työnsä parhaina puolina itsenäisyyttä, monipuolisuutta ja ihmiskeskeisyyttä.
  • Isännöitsijöiden työajasta 29 prosenttia on asiakaspalvelua eli kontakteja taloyhtiöiden hallitusten ja asukkaiden kanssa. Loput työajasta jakautuu seuraavasti:
    • 15 prosenttia korjaushankkeiden johtaminen ja läpivienti
    • 15 prosenttia hallinnolliset kokoukset
    • 12 prosenttia palvelujen hankinta ja johtaminen
    • 11 prosenttia asiakkaiden hallinnon velvoitteet
    • 11 prosenttia asiakkaiden talouden johtaminen ja suunnittelu
    • 11 prosenttia muu kuin suoraan asiakkaalle tehtävä työ
  • Isännöitsijöiden työajan käytössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tämän vuosikymmenen aikana. Keskimääräinen viikoittainen työaika on 43 tuntia.
  • Kaikista tyytyväisempiä työhönsä ovat alalla yli 30 vuotta toimineet AIT-tutkinnon suorittaneet isännöitsijät, jotka työskentelevät pienissä 1–3 henkilön yrityksissä.
  • Isännöitsijän kuukausipalkan keskiarvo on 3 591 € / kk ja kokonaisansiot vuodessa 52 969 € (sisältää kk-palkka, kokouspalkkiot, tulospalkkiot, ylityökorvaukset, luontoisedut).
  • Isännöintiliitossa on mukana yli 2/3 Suomen isännöinnistä.

Lähteet: Pekka Harjunkoski ja Marjut Joensuu, Isännöintiliitto sekä Virpi Slotte ja Jarno Tuimala, Kiinteistöalan Koulutussäätiö sekä Isännöinnin ammattilaiset 2017 -tutkimus.

Kuka voi toimia isännöitsijänä

  • Lainsäädäntö ei edellytä isännöitsijältä erityisiä pätevyysvaatimuksia (pois lukien vajaavaltaisuus, konkurssi, asuinpaikka Euroopan talousalueen ulkopuolella).
  • Valtaosa isännöintialalle suuntautuvista on tällä hetkellä alanvaihtajia, joilla on entuudestaan jo jokin koulutus ja työkokemusta. Suurimmalla osalla isännöintialalla toimivista ja sille hakeutuvista on kaupallinen tai hallinnollinen koulutus.
  • Isännöintialalla on kaksi omaa virallista tutkintoa, isännöinnin ammattitutkinto ja isännöinnin erikoisammattitutkinto, joka on juuri täydentänyt tutkintorakennetta. Ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto ovat aikuisille suunnattuja näyttötutkintoja, joissa tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan työelämässä.
  • Yksittäiset oppilaitokset tarjoavat myös isännöinti­alalle suuntaaville ja jo isännöinnin tehtävissä toimiville erilaisia omia koulutuskokonaisuuksiaan. Kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinkon Isännöitsijän koulutus ja tutkinto (ITS) ja Johtavan ammatti-isännöitsijän koulutus (AIT) ovat lyhenteineen tuttuja monien isännöinnin tehtävissä toimivien käyntikorteista.
  • Auktorisoitu isännöitsijä on Isännöinnin auktorisointi ISA ry:n myöntämä pätevyys. Pätevyyttä voivat hakea henkilöt, jotka ovat työskennelleet päätoimisena isännöitsijänä vähintään kolme vuotta. Pätevyysvaatimuksena on riittävä isännöinnin työkokemus, koulutus ja projektiosaaminen. Lisäksi hakijan täytyy suorittaa hyväksytysti juridista osaamista mittaava tentti.

Isännöitsijän tärkeimmät tehtävät

  • Isännöinti on taloyhtiön johtamista.
  • Isännöitsijä on taloyhtiön päätöksenteon, tavoitteellisuuden, suunnitelmallisuuden, hankintojen, talouden, viestinnän ja ylläpidon asiantuntija, joka toimii yhteistyössä hallituksen kanssa.
  • Isännöinnin asiakas on asukas. Isännöitsijät pitävät huolta kotien ja omaisuuden arvosta huolehtimalla, että taloyhtiön päätökset tehdään lainmukaisesti ja kestävästi.
  • Asiakkaiden mielestä isännöinnin tärkeimmät tehtävät ovat viestintä asukkaille taloyhtiön asioista, korjaushankkeiden järjestäminen ja taloyhtiön hallinnon hoitaminen.

Lähde: Satu Lindén, Isännöintiliitto

Yksi vastaus artikkeliin “Mistä lisää isännöitsijöitä?”

  1. Pienellä varauksella

    ”Isännöinnin asiakas on asukas”.

    Mistä nyt tuulee? Aina aiemmin asiakas on ollut hallituksen jäsenet. Isännöintiliitto suuntaa tyytyväisyyskyselyt heille. Tämä on ymmärrettävää, koska osakkailta ja asukkaista voisi tulla joissakin tapauksissa aika tylyä palautetta. Sitä ei tietenkään sovi esittää, vaan kulissit pitää pitää pystyssä.


Kommentoi