Asuminen

ASUMINEN | MERVI LUOTONEN |

Suomen kaunein koti on Rymättylässä

– Koti on paikka, jonne mennessä pitäisi tulla hyvä fiilis. Se on tärkeintä, Risto Kemppe sanoo. Hän asustaa Suomen kauneimmaksi kruunattua kotia Rymättylässä – ja kuvaa nykyistä elämäänsä niin, että ”aina on kiire kotio”. Turun Sanomat esittelee MTV-kanavan järjestämässä kisassa voiton vieneen kohteen.

Takkasetti on Kemppen itse suunnittelema, puunkantoteline äidin tekemä.
Takkasetti on Kemppen itse suunnittelema, puunkantoteline äidin tekemä.

Kylätie muuttuu aina vain kapeammaksi, kun lähestytään Suomen kauneinta kotia. Maalaismaisemassa leveä traktori täyttää tien, ohikulkija morjestaa ventovierasta, puitten välistä vilkkuu meri.
Lopulta kinttupolku nousee mäen harjalle ja saavutaan Kemppen kotipihalle. Matkaa Rymättylän keskustaan jää taakse kymmenisen kilometriä. Voi vain kuvitella, miten pimeää täällä on iltasella.
– Voi ei! Ei täällä ikinä ole säkkipimeää, auringonkajo ja kuutamo valaisevat aina, rakennusmestari-yrittäjä Risto Kemppe, 54, korjaa.
Ja jopa terassille asti saapuvat luonnon eläimet – peurat, ketut ja hirvet – pitävät seuraa.

Olohuoneen seinällä on suurennettu valokuva Kemppen isän isoisästä rouvansa kanssa.
Olohuoneen seinällä on suurennettu valokuva Kemppen isän isoisästä rouvansa kanssa.

Syntyjään raisiolainen, mutta sittemmin Lemussa asunut Risto Kemppe muutti meren äärelle kolme vuotta sitten. Nykyinen koti oli hänen pitkäaikaisen unelmansa täyttymys. Ihan helpolla se ei tullut, sillä aikansa otti löytää tontti tulevalle kodille.
– Meillä oli työmaa tällä alueella, ja kun ajoin tänne, minulle tuli mielettömän hyvä olo. Kyselin paikalliselta kaivinkonemieheltä, olisiko tontteja, mutta hän vastasi, että ei ole. Kahden vuoden päästä hän soitti, että nyt olisi! Olipa onni, että olin puhunut haaveistani ääneen.
Lauantaina Kemppe saapui tonttia katsomaan ja jo sunnuntaina oli rajat merkitty 1,5 hehtaarin tonttiin. Tulevan kodin rakennuspaikka oli päässä jo samana iltana, vaikka vielä tuolloin alue oli pelkkää tietöntä, jäkäläistä ja käkkärämäntyistä metsää.
Rakennuspaikka oli kaavassa merkitty kesämökiksi, mutta Kemppe haki heti siihen käyttötarkoituksen muutosta ympärivuotiseen asumiseen, ja hakemus meni läpi.

Kemppe apujoukkoineen rakensi itse ensin 30 neliön rantasaunan meren rantaan ja sen jälkeen sataneliöisen talon betonisokkelin päälle kalliolle. Arkkitehdiksi hän valitsi Esa Suomisen, ja sisustuksessa apuna oli Riikka Haapasalo.
– Talo on suunniteltu yhdessä Esan kanssa ja Riikalle annoin vapaat kädet värien suhteen, Kemppe kertoo.
Risto Kemppe evästi näitä vain toiveilla, että ”yksi taso, avaraa, ei mitään liian isoa tai liian pröystäilevää”.
Haaveet toteutuivat asujan mielestä täysin, sillä koti on yhtä avointa tilaa. Vain yksi väliovi johtaa wc:hen. Tilaa hallitsee kaksipuolinen takka, jota Kemppe lämmittää päivittäin, vaikka muuten talossa on sähkölämmitys. Puut hän hakee naapurilta.
– Niin, ja viime viikonloppuna siikafileet uivat rappusille. Täällä naapurista pidetään huolta, Kemppe kuvailee maalaiselämää.
Kemppe ei ole laskenut, paljonko työtunteja oman kodin pystyttäminen nieli.
– Olen koko ajan ollut vain niin innoissani. Mitään en tekisi toisin, jos aloittaisin uudestaan, hän sanoo.
Rakennuskustannukset hän haluaa pitää omana tietonaan.

Yhtään vanhaa lakanaa tai pyyheliinaa en tänne tuonut, kaikki on uutta.

Muuttaessaan uuteen kotiinsa Risto Kemppe jätti entisen elämänsä taakseen. Edes haarukkaa hän ei tuonut mukanaan vanhasta kodista.
– Otin roskalavan pihalle. Heitin sinne kaikki vaatteet, joita en ollut kahteen vuoteen käyttänyt. Yhtään vanhaa lakanaa tai pyyheliinaa en tänne tuonut, kaikki on uutta. Nyt minulla on vaan tavarat, joita käytän. Ehkä siksikin tykkään kodistani niin mielettömästi, kun ei ole roinaa ympärillä.
Rovaniemellä asuvalle äidilleen Risto Kemppe on soittanut tuon tuosta toiveitaan. Nyt kodissa on paljon virkattuja mattoja, koreja ja pöytäliinoja – kaikki äidin tekemiä.
Siellä täällä on myös Kemppen itsensä suunnittelemia sisustuselementtejä – muun muassa verhotangot, takkasetti ja olohuoneen lamppu – jotka tuttu seppä on takonut todeksi. Tämä takoi kotiin myös kaikki ruokailuvälineet.
– Olen ajatellut, etten lähde tästä talosta ikinä pois. Sitä varten esimerkiksi wc-istuin on jo korotettu; myöhemmin siihen on helppo laittaa kädensijat, Kemppe sanoo.

Täällä asuessa on alkanut ymmärtää, ettei työ ole maailman tärkein asia, Risto Kemppe pohtii.
Täällä asuessa on alkanut ymmärtää, ettei työ ole maailman tärkein asia, Risto Kemppe pohtii.

MTV:n järjestämään Suomen kaunein koti 2013 -kisaan Risto Kemppe ilmoittautui hetken ideasta, pienen yllytyksen jälkeen. Hänen kotinsa nousi 30:n semifinalistin joukosta finaaliin piilopirtti-sarjasta.
Kymmenen finalistin joukosta voittajan ratkaisivat tv-katsojat, jotka saivat äänestää suosikkiaan.
– Kuvaukset olivat elokuussa ja kaikki kävi niin nopeasti, etten ehtinyt jännittää. Paljon olen saanut onnitteluja tuloksen ratkettua, mutta ei minusta nyt mikään julkkis tullut!
Kemppe miettii kotinsa nousseen voittajaksi siksi, että se on luonnon ja meren lähellä.
– Ja ehkä siksi, että kotini on sellainen, että se on monen muunkin toteutettavissa.
Voittaja sai palkinnoksi 10 000 euroa.
– Vielä en ole päättänyt, mitä sillä teen. Ehkä ostan uuden sohvan, Kemppe keksii.

Missä on kaunein koti tänä vuonna?
MTV:n Suomen kaunein koti -sarja saa jatkoa tänä vuonna.
– Etsimme nimenomaan kauneinta kotia. Se voi olla omakotitalo, rivitalo, kerrostalo, vanha asema, entinen navetta tai meijeri tai vaikkapa vanha vesitorni – oikeastaan mitä vaan, kunhan asunnossa oikeasti eletään ja asutaan, Suomen kaunein koti -tuomari, juontaja/toimittaja Hanna Sumari sanoo.
Ensimmäisellä tuotantokaudella hän havahtui siihen, miten paljon luonto ja ympäristö suomalaisille merkitsevät.
– Voittajakodin keskeisiä valtteja oli juuri sen henkeä salpaava sijainti Rymättylässä.
Sumari arvioi myös, että suomalaiset arvostavat järkeviä sisustusratkaisuja ja hyvin käytettyjä asuinneliöitä.
– Inhimillisen kokoiset kodit viehättävät enemmän kuin avarat tilat, hän uskoo.
Seuraavan kauden ohjelmaan voi hakea mukaan 16.2. mennessä ohjelman verkkosivuilla.
 

Kommentoi