Asuminen

ASUMINEN | Anne Kortela |

Linnanfältin moderni puutalokaupunki yhdistää uuden vanhaan

Turun puutalokaupunginosa Linnanfältti Turun linnan läheisyydessä on täynnä rakennustyömaita, mutta ensimmäiset talot alkavat jo valmistua. Myös ympäristö rakentuu lähivuosina, kun viereisen Harppuunakorttelin suunnitelmia aletaan toteuttaa.

Rakennusliike NCC luovutti huhtikuun lopussa ensimmäisen Linnanfältin puukerrostalokohteen, As Oy Turun Puulinnan tilaajalle, OP-Vuokratuotto -erikoissijoitusrahastolle. Rahasto vuokraa asunnot Turun Seudun OP-Kiinteistökeskuksen kautta.
– Puulinna on otettu hyvin vastaan, ja kysyntää on ollut kivasti, vaikka olemme päässeet rakennusaikana esittelemään vain kolmea asuntoa. Toukokuun alusta lähtien kaikkia asuntoja pääsee katsomaan. Niissä on hyvä varustetaso, esimerkiksi vesikiertoinen lattialämmitys, kalusteisiin upotettu induktiotaso ja kalusteuuni sekä pysäköintihalli pihakannen alla, OPKK:n asiakkuus- ja myyntijohtaja Juho Suviniemi kertoo.

Hänen mukaansa vähän vajaa puolet asunnoista on vielä vuokraamatta, ja jäljellä on eri kokoisia asuntoja; yksiöitä, kaksioita, ja jokunen kolmio.
– Näytöissä käyneet ovat sanoneet, että hinta-laatusuhde on hyvä markkinoiden vuokratasoon verrattuna. Lisäksi he ovat pitäneet puukerrostaloasumisesta. Sprinklerijärjestelmä tuo asumiseen vielä lisäturvallisuutta. Myös sijainti Linnankadun varrella, hyvät bussiyhteydet ja jokiranta ovat plussaa. Osa jäi vielä miettimään, koska alueen rakentaminen on kesken, Suviniemi toteaa.

Kalastajankadun luhtitalossa on lasitetut parvekkeet kadun puolella. Kuvat: TS/Lennart Holmberg ja Ari-Matti Ruuska.
Kalastajankadun luhtitalossa on lasitetut parvekkeet kadun puolella. Kuvat: TS/Lennart Holmberg ja Ari-Matti Ruuska.

NCC:n markkinointipäällikkö Antti Saarinen kertoo, että NCC:n seuraavien kahden kohteen suunnittelu Linnanfältissä on meneillään. Seuraavaksi käynnistyy Puuonnikan-korttelin rakentaminen, mahdollisesti vielä tänä vuonna, siihen tulee vajaat 120 asuntoa ja liiketiloja.

NCC on valittu myös YH Kotien Fleminginkadun kohteen rakentajaksi. Rakentaminen alkoi maanalaisesta pysäköintihallista, ja ensimmäiseksi valmistuu noin 4 000 kerrosneliön vuokratalo. Kaksi seuraavaa taloa ovat molemmat noin 3 000 kerrosneliötä, ja niihin on tarkoitus rakentaa vapaarahoitteisia asuntoja.
– Ensimmäisen talon runko alkaa nousta kesäkuussa, ja se valmistuu tammikuussa 2019. Se rakennetaan tilaelementeistä, sillä taloon tulee paljon samankokoisia asuntoa. Kaikkiaan asuntoja on 75 yksiöistä kolmioihin, YH Kotien aluepäällikkö Mikko Lipponen sanoo.

YH Kodit päätyi valitsemaan virolaisen toimittajan Timo Houses Oü:n, jolla on puutaloelementeistä pitkä kokemus. Yrityksen tuotanto on aiemmin mennyt lähes kokonaan Ruotsiin ja Norjaan.

Kalastajankadun luhtitalot on Turussa rakennusliike Lehdon ensimmäinen tilaelementtitalo, mutta muualla Suomessa niitä on rakennettu runsaasti.  Jari Laaksonen (vas.) ja Kimmo Tikakoski näyttävät, että talojen pihalta on suora kulkuyhteys kadulle.
Kalastajankadun luhtitalot on Turussa rakennusliike Lehdon ensimmäinen tilaelementtitalo, mutta muualla Suomessa niitä on rakennettu runsaasti. Jari Laaksonen (vas.) ja Kimmo Tikakoski näyttävät, että talojen pihalta on suora kulkuyhteys kadulle.

Kalastajankadun ja Malminkadun kulmassa Rakennusliike Lehto Group Oyj:n työmaalla viimeistellään kahden luhtitalon ulkomaalauksia ja pihatöitä. Kaikki 24 asuntoa on myyty, ja ne ovat vuokrakäytössä.
– Talot on rakennettu tilaelementeistä, jotka valmistettiin Lehdon tehtaalla Oulaisissa. Moduulit tuotiin kahdessa toimituserässä yhtä taloa kohden. Sisältä huoneistot olivat täysin valmiiksi varusteltuja, ja työmaalla tehtiin vain liitokset vesiputkistoon ja sähkösyöttö, Lehdon työpäällikkö Matti Koivu kertoo.

Vastaava mestari Jari Laaksonen sanoo, että toteutustapa helpotti rakentamisen aikaista kosteushallintaa, koska asuntomoduulit on tehty kuivissa tehdastiloissa.

Lehdon seuraava kohde Linnanfältin alueella on puukerrostalo, ja se muodostuu kolmesta erillisestä talosta sekä autohallista. Talot rakennetaan tilaelementeistä, ja ensimmäisten moduulien asentaminen alkaa syyskuun alussa. Koko kohde valmistuu toukokuussa 2019.

Uusi sulautuu vanhaan puutalorakentamiseen Amiraalistonkadulla. Luhtitaloihin tulee maalämmitys. Kadunpuoleinen talo on 2-kerroksinen, pihanpuoleinen 3-kerroksinen. Siihen tulee myös hissi.
Uusi sulautuu vanhaan puutalorakentamiseen Amiraalistonkadulla. Luhtitaloihin tulee maalämmitys. Kadunpuoleinen talo on 2-kerroksinen, pihanpuoleinen 3-kerroksinen. Siihen tulee myös hissi.

KS Kodit Oy rakennuttaa Amiraalistonkadulle tilaelementeistä kaksi luhtitaloa, jotka ovat alueen ensimmäiset omistusasunnot. Asukkaat pääsevät muuttamaan As Oy Turun Amiraaliin syyskuussa. Taloissa on yhteensä 24 yksiötä ja 6 kaksiota, yksiöt ovat 26–36 ja kaksiot 42 neliömetrin kokoisia.
– Kävimme tutustumassa elementtitehtaaseen Hartolassa ennen päätöstä tilaelementtien käyttämisestä. Rakentamisen aikataulu nopeutuu niiden ansiosta paljon. Asuntojen kysyntä on ollut hyvää ja lähes kaikki asunnot on jo myyty, KS Kotien toimitusjohtaja Santtu Saukkonen kertoo.

Pääurakoitsijan edustaja Sami Laaksonen (vas.) Laawa Oy:stä ja Santtu Saukkonen KS Kodit Oy:stä kertovat, että perjantaina ennen vappua viimeisetkin tilaelementit saatiin paikoilleen, ja niiden päälle nostettiin vesikatto. Nyt on vielä edessä luhtikäytävien ja portaikkojen sekä pihavarastojen tekeminen sekä pihatyöt.
Pääurakoitsijan edustaja Sami Laaksonen (vas.) Laawa Oy:stä ja Santtu Saukkonen KS Kodit Oy:stä kertovat, että perjantaina ennen vappua viimeisetkin tilaelementit saatiin paikoilleen, ja niiden päälle nostettiin vesikatto. Nyt on vielä edessä luhtikäytävien ja portaikkojen sekä pihavarastojen tekeminen sekä pihatyöt.

Kim Brander osti As Oy Turun Amiraalista yksiön sijoitusasunnoksi vuokrakäyttöön, koska pitää aluetta vetovoimaisena.
– Pyöräreitti jokirannan kautta on hieno, ja odotan mielenkiinnolla kokonaisuuden valmistumista. Puurakentaminen oli minulle tärkeä kriteeri, ja Linnanfältin sekä erityisesti Amiraalistonkadun toteutuksessa viehättää, miten hyvin modernit rakennukset istuvat vanhan keskelle. Toivon, että vastapäisille, upeille ratikkahalleille löytyy aikanaan mielenkiintoista käyttöä, vaikka kulttuuritoimintaa, Brander tuumaa.

Harppuunakorttelissa korostuu yhteisöllisyys

Harppuunakorttelin kantava ajatus on energiaomavaraisuus, joka toteutuu maalämmön ja aurinkopaneelien avulla. Harjakattoisten betonikerrostalojen keskelle jää yhteiskäyttöön tuleva korttelitalo viherkattoineen. Ensimmäinen talo on jo harjakorkeudessa, kaikkiaan asuntoja tulee noin 500.
Harppuunakorttelin kantava ajatus on energiaomavaraisuus, joka toteutuu maalämmön ja aurinkopaneelien avulla. Harjakattoisten betonikerrostalojen keskelle jää yhteiskäyttöön tuleva korttelitalo viherkattoineen. Ensimmäinen talo on jo harjakorkeudessa, kaikkiaan asuntoja tulee noin 500.

Merimieseläkekassa rakennuttaa Linnanfältin viereen 12 kerrostalon energiaomavaraisen Harppuunakorttelin. Talot sijoittuvat reunoille, ja keskelle jää yhteinen sisäpiha sekä viherkattoinen korttelitalo.

Merimieseläkekassan viestintäpäällikkö Marina Paulaharju kertoo, että kortteli toteutetaan allianssimallilla, jossa suunnittelijat ja rakentajat istuvat saman pöydän ääressä.
– Ajatus on, että Harppuunakorttelissa voi asua vauvasta vaariin. Tarkoitus on rakentaa sekä omistus- että vuokra-asuntoja ja palvelutalo sekä kauppoja ja tarjota myös mahdollisuus puutarhaviljelyyn. Sisäpiha on turvallinen ja toiminnallinen, Paulaharju kertoo.

Hän jatkaa, että aluetta hoitaa Harppuunavouti, joka toimii vanhanajan talonmiehen tapaan.

Sarjassa seurataan Turun alueen laajenevia asuinkohteita. Lue edellinen osa täältä.

Kommentoi