Asuminen

ASUMINEN | ILANA AALTO |

Kolumni: Tämän voisi viedä mökille!

Ekotorille, kaatopaikalle, Konttiin, Pelastusarmeijalle, siskolle, Eskolle –  tällaisia kirjoittelen maalarinteipin pätkiin, joita liimaan jätesäkkeihin. Säkkeihin pakkaan esineet, joista ihmiset tahtovat eroon. Ammattijärjestäjänä autan asiakkaitani päättämään, mitkä tavarat ovat säilyttämisen arvoisia ja mistä pitää hankkiutua eroon.

Tavaroiden äärellä keskustelemme siitä, minne poistetut esineet toimitetaan. Usein asiakas tahtoo, että kirjoitan teipinpalaan ”mökille”. Siellä olisi oiva paikka eriparimukeille, kestotahraiselle pyyheliinalle, ja anopilta saadulle tuliaismaljakolle, joka on kohteliaisuussääntöjen vuoksi pakko säilyttää.

Esinekulttuurin tutkijat puhuvat tavaran fossiloitumisesta. Hylkäämme tarpeettomiksi käyneet esineet mökeille, vinteille ja varastoihin. Ammattijärjestäjä, joka mökeilläkin pääsee kurkistamaan joka kaappiin ja komeroon, tietää, että fossiileista muodostuu ajan saatossa tiukaksi painuneita sedimenttejä, joiden raivaamiseen menee monen monta ainutkertaista kesälomapäivää.

Nuorempi polvi ei enää halua omistaa mökkejä. He nauttivat mökkielämästä vierailemalla toisten kesäasunnoilla. Mökinomistajista vain pari prosenttia on alle 40-vuotiaita. Valtaosa on tukevasti eläkeiässä.

Ymmärrän nuoria hyvin. Mökkeily on vaativa harrastus. Ainoastaan mökkivieraalla on aikaa loikoilla riippumatossa tai soudella järvellä. Omistajien kesäpäivät kuluvat ikkunanpokia maalatessa, huussia tyhjentäessä sekä siirrellessä vuosikymmenten tavarasedimenttejä pihavajasta vintille ja takaisin.
Kun asiakkaani tahtoo, että kirjoitan teipinpalaan ”mökki”, kyseenalaistan lempeästi hänen toiveensa. Vähäiset kesäpäivät kannattaa tavaranpyörityksen sijaan pyhittää laiturinnokalle.

Kirjoittaja on turkulainen ammattijärjestäjä ja tietokirjailija, joka rakastaa järjestystä mutta vihaa siivoamista.

Kommentoi