Asuminen

ASUMINEN | Heidi Horila |

Kalliit kodinkoneet kannattaa korjata

Mitä tehdä, jos kodinkone hajoaa? Kannattaako laite korjata vai viedä kierrätykseen ja ostaa uusi?

Suomen Kodinkonehuoltajien liiton eli SKHL ry:n puheenjohtajan Mikko Rannan mielestä korjaamiskysymykseen on hyvä nyrkkisääntö: Halpaa ja hyvää ei samasta laitteesta saa. Laadukas kodinkone puolestaan tulisi aina korjata.

– Yleistäen voisi sanoa, että alle 300 euron kodinkoneita ei takuuajan jälkeen kannata korjata eikä alle 100 euron koneisiin edes löydy enää varaosia. Halpojen kodinkoneiden komponentit ovat niin heikkolaatuisia, että ne eivät kestä kovin pitkään, Ranta toteaa.

”Hoitamaton kodinkone, oli se sitten halpa tai laadukas, ei kestä pitkään.”

Eniten kodinkoneista huolletaan ja korjataan astianpesukoneita, pyykinpesukoneita, kylmälaitteita, kuivausrumpuja, liesitasoja, liesiä, uuneja sekä laadukkaampia pölynimureita ja kahvinkeittimiä. Keskimäärin huollon tai korjauksen hinnaksi tulee 200–300 euroa, mutta kustannus riippuu laitteesta ja työn laadusta.

Rannan mielestä korjaaminen on parempi vaihtoehto kuin uuden halvan laitteen ostaminen.
– Tosiasia on, että hoitamaton kodinkone, oli se sitten halpa tai laadukas, ei kestä pitkään. Huoltoja eli koneen puhdistamista, siivoamista ja puhdistuspesuja kannattaisi tehdä enemmän. Me suomalaiset olemme vähän laiskoja kuluttajia tässä asiassa, Ranta pohtii.

Uuden koneen valmistaminen ja kuljettaminen halpatuotantomaista eli lähinnä Aasiasta Suomeen tuhoaa Rannan mukaan luonnonvaroja melkoisesti verrattuna varaosien valmistamiseen ja kuljetukseen.

– Hieman kärjistäen voidaan sanoa, että jos taloudellisesti vakaassa tilanteessa oleva henkilö ostaa uuden halvan kodinkoneen, hän syyllistyy ympäristörikokseen. Vanha sanonta siitä, että köyhän ei kannata ostaa halpaa, pitää myös paikkansa, Ranta napauttaa.

”Pienyritykset katoavat, kun kodinkoneiden valmistus on siirtynyt halpatuotantoina ulkomaille.”

SKHL:n piirissä on jäsenyrityksiä noin sata, ja niistä suurin osa on 1–5 henkilöä työllistäviä pienyrityksiä. Alalla ammattiosaaminen siirtyy sukupolvelta seuraavalle.

Ranta on huolissaan kodinkonehuoltajien ammatin perinteen katoamisesta, kun kuluttajat huoltamisen ja korjaamisen sijaan heittävät kodinkoneet pois.
– Pienyritykset katoavat, kun kodinkoneiden valmistus on siirtynyt halpatuotantoina ulkomaille. Samalla verotuloja valtion kassaan kertyy vähemmän. Näitä asioita olisi kuluttajan hyvä valintoja tehdessään miettiä, Ranta toivoo.

Korjauttaisinko?

  • Korjauksesta ei kannata maksaa uuden hankintahintaa enemmän.
  • Kalliit varaosat tekevät korjaamisesta nykyään huonosti kannattavaa, kun toisaalta uusien kodinkoneiden hintataso on laskenut.
  • Isoja ja hinnakkaampia laitteita, kuten laadukkaita astianpesukoneita tai ilmalämpöpumppuja, kannattaa yleensä korjata.
  • Korjata ei voi sellaisia pieniä kodinkoneita, kuten sähköhammasharjoja ja sauvasekoittimia, jotka on puristettu kokoon. Avaaminen vaatisi kuoren hajottamista.
  • Alle 100 euron hintaiset rikkoontuneet pienkoneet, kuten pölynimurit, silitysraudat, leivänpaahtimet tai kahvinkeittimet, on paras vaihtaa uuteen. Mikroaaltouuni on rajatapaus.
  • Kalustukseen integroitujen mikrojen tai kalliiden kahvinkeitinten korjaaminen voi kannattaa.
  • Lähde: Taloussanomat

Kodinkonehuollot kotitalousvähennysten piiriin?

Kodinkonehuoltajien liitto ajaa kodinkonehuoltojen kustannusten saamista kotitalousvähennysten piiriin. Vetoomuksen tavoitteena on saada yksityiset taloudet käyttämään huoltopalveluja aktiivisemmin ja näin lisäämään ja ylläpitämään kotimaista työllisyyttä.
– Tämä olisi suotavaa ihan tasapuolisuudenkin nimissä, kun tietokoneiden huolto ja ilmalämpöpumpun puhdistuskin ovat kotitalousvähennyksen piirissä, perustelee liiton puheenjohtaja Mikko Ranta.

”Toivoisin, että valtio tukisi enemmän kestävää kehitystä ihan käytännöllisesti.”

Ainakaan ihan heti tätä uudistusta ei ole luvassa, sillä valtionvarainministeriö ei luvannut ottaa kodinkonehuoltojen vähennysmahdollisuutta mukaan ensi vuoden budjettiin.
– Yritämme kuitenkin vaikuttaa vielä asiaan. Toivoisin, että valtio tukisi enemmän kestävää kehitystä ihan käytännöllisesti eikä vain puhumalla cleantechistä, Ranta toteaa.

Kommentoi