Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

BLOGIT | Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Taas se vastike nousee!

Kevät on taloyhtiöissä vuosikokousten ja usein myös yhtiövastikkeista päättämisen aikaa. Yhtiövastikkeen maksaminen on osakkaan tärkein velvoite taloyhtiötä kohtaan, katetaanhan yhtiön kustannukset yleensä pääosin osakkaiden vastikemaksuilla. Tärkeydestä kertoo sekin, että yhtiövastikkeella on kokonainen oma lukunsa asunto-osakeyhtiölaissa. Laissa on mm määritelty tyhjentävästi, mitä menoja osakkailta perittävillä vastikkeilla voidaan kattaa.

Yhtiövastike voi koostua erillisestä hoito- ja pääomavastikkeesta sekä mahdollisista erillisvastikkeista, esimerkiksi vesi- tai laajakaistavastikkeesta. Hoitovastikkeella katetaan yhtiön juoksevia ylläpito- ja hoitomenoja. Pääomavastikkeella puolestaan katetaan tyypillisesti esimerkiksi kiinteistön rakentamisesta ja peruskorjauksesta aiheutuvia pitkävaikutteisia menoja. Sen käytöstä määrätään tavallisesti tarkemmin yhtiöjärjestyksessä. Pääomavastikkeeseen liittyy yleensä osakkaan oikeus maksaa osuutensa siihen liittyvistä yhtiölainoista kerralla pois.

Yhtiövastiketta maksetaan aina yhtiöjärjestyksestä löytyvän vastikeperusteen mukaan. Hoito- ja pääomavastikkeen peruste on usein huoneiston pinta-ala tai osakkeiden lukumäärä. Eri huoneistotyypeillä voi myös olla erilaiset vastikeperusteet, esimerkiksi liikehuoneistoille voi olla jyvitetty kaksinkertainen vastike tai autotalleille 0,5 –kertainen vastike.

Mitä eriä kiinteistöjen ylläpito- ja hoitomenoihin sitten sisältyy? Suurimpia yksittäisiä hoitokuluja ovat lämmitys ja korjaukset, joihin molempiin menee runsas 20 % kaikista kiinteistönhoitokuluista. Muita isompia eriä ovat kiinteistön käyttö ja huolto, hallintokustannukset sekä vedestä ja jätevedestä aiheutuvat kustannukset. Lisäksi hoitokuluja aiheutuu mm kiinteistöverosta, sähköstä, jätehuollosta ja siivouksesta sekä ulkoalueiden hoidosta. Kaikkien näiden kustannuserien nousu näkyy vastikkeiden korotuspaineina taloyhtiöissä.

Tilastokeskuksen viimeisimmän tilaston mukaan hoitovastike on ollut kerrostaloissa keskimäärin 3,25 €/m2/kk ja rivitaloissa 2,35 €/m2/kk vuonna 2012. Kiinteistöliiton ennusteen mukaan kiinteistöjen hoitokulut nousevat vuonna 2014 noin 3-5 prosenttia, ja hoitovastikkeita olisi siis syytä nostaa saman verran vuodesta 2013. Kehitys on ollut kovin samankaltainen useina viime vuosina – vaikka inflaatiotaso on ollut matala, ovat kiinteistöjen hoitokustannukset nousseet selkeästi yleistä inflaatiotasoa enemmän. Kiinteistöliiton viime syyskuussa julkistaman  indeksitalovertailun mukaan kerrostalon kiinteistöverot ja maksut ovat jo lähtökohtaisesti Turussa korkeammat kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin – Turku onkin komeillut jo vuosia suurten kaupunkien kärkipäässä tässä kustannusvertailussa.

Viime syksyisen ennusteen mukaan kotitalouksien asumismenot nousevat seuraavan viiden vuoden aikana yli 3 prosenttia vuodessa. Tämä kehitys johtaa siihen, että asumismenojen osuus käytettävistä tuloista kasvaa noin prosenttiyksikön vuosittain.  Erityisesti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ennuste on huolestuttava. Kerrostalojen ylläpitokustannukset ovat jo vuosikausia nousseet selkeästi nopeammin kuin käytettävissä olevat tulot ja sama kehitys tuntuu jatkuvan. Ei siis ihme, jos osakkaista tuntuu että vastike nousee – TAAS. Niin se todennäköisesti on tehnytkin kun katsotaan kustannuskehitystä. Ja tulee tekemäänkin kun katsotaan kustannusennusteita.

Suuri osa hoito- ja ylläpitokustannuksista on ainakin osittain julkisen sektorin päätettävissä – näitä ovat esimerkiksi kiinteistövero sekä kunnallisten yhtiöiden toimesta hoidettu jätehuolto, vesihuolto, kaukolämpö ja sähkö. Asuminen on jokaisen kansalaisen perustoiminto, joka näyttää vievän vuosi vuodelta yhä suuremman osan käytettävissä olevista tuloista. Tämän kehityksen järkevyyttä on syytä miettiä kun kunnissa haetaan keinoja talouden tasapainottamiseen. Asukkaiden kukkaroilla ei voi käydä koko ajan – asumisen kustannuskehitys on jo nyt karannut käsistä. Taloyhtiöissä ei kohta pystytä tekemään pakollisiakaan korjauksia kun juoksevat hoitomenot vievät liian ison osan osakkaiden rahoista. Lisäksi asumiseen kohdistuvat taksakorotukset koskettavat kaikkia kansalaisia saman suuruisina – jokaisen on asuttava jossakin ja esimerkiksi kiinteistöveron nosto korottaa niin vuokria kuin vastikkeitakin.

Malttia ja harkintaa siis asumisen rokottamiseen! Talot eivät muuta pois vaikka kustannukset nousevat, mutta ne rapistuvat ja asukkaiden maksukyky joutuu vuosi vuodelta pahemmin koetukselle.

Kommentoi